Title: Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Author: Minä, MissWeasley
Beta: Ei ole, sanokaa ihmeellisistä kohdista
Genre: fluff? kai
Rating: k11
Pairing: Harry/Draco
Summary: Draco on hankkinut itselleen ajokortin, ja kuinka käykään kun hän ensimmäistä kertaa pääsee tien päälle?
Warnings: Pari kirosanaa sinne taisi livahtaa (siitä korkea ikärajakin...)
Disclaimer: Hahmot eivät ole minun ja me kaikki varmaan tiedämmekin kenelle ne kuuluvat
En saa tästä rahaa.
Haaste(et): Osallistuu
Kerää kaikki hahmot -haasteeseen Draco Malfoylla
A/N: Olinkin tänään oikein tehokas ja lisäsin jopa kaksi ficciä finiin!
Kommentteja toivon! Ja en yhtään tiedä onko tämä realistinen, mutta eräältä tuttavaltani joskus kuulin tarinan kuinka hänelle oli lähetetty liikennekameran ottama kuva kommentin kera, mikä minulle idean tähän ficciinkin antoi
~~
"Kadun tätä vielä ikuisesti", Harry mutisi huuliensa välistä ja tarrasi penkin reunoihin rystyset valkoisina. Maisemat vilahtelivat auton ikkunan ohi, mutta Harry ei kyennyt sillä hetkellä katselemaan maisemia ollenkaan. Hänellä oli liian kiire puristaa silmiään kiinni vauhdin vain kasvaessa koko ajan.
Autoa ajava Draco tuhahti.
"Älä ole vauva, tämä on parasta mitä olen ikinä kokenut."
"Hidasta edes vähän", Harry maanitteli.
Draco ei vastannut vaan pyöräytti silmiään.
"Tiedätkö mitä? Tätä paikkaa autossa sanotaan pelkääjän paikaksi. Ja sinun kyydissäsi se todella tarkoittaa sitä", Harry jatkoi yhteen puristettujen hampaidensa välistä.
Draco vaihtoi vaihdetta ja laski sitten kätensä Harryn polvelle.
"Rauhoitu, jänishousu", hän sanoi ja hidasti vähän vauhtia.
Vaikka vauhti oli edelleen reilusti yli sallitun rajan, Harry uskaltautui avaamaan silmänsä.
He olivat onneksi sentään melkein keskellä maaseutua eivätkä näin ollen vaaraksi muille autoilijoille.
Edessä häämöttävän mutkan takaa kuitenkin kaahasi harmaa urheiluauto myös yli nopeusrajoitusten. Autojen ohittaessa toisensa oli vain milleistä kiinni, etteivät he repineet toistensa sivupeilejä irti.
"Saatanan runkkari!" Draco huusi auton perään.
Harry huokaisi. Ei olisi ikinä pitänyt kannustaa Dracoa hankkimaan ajokorttia.
Hän yritti rauhoittua ja kumartui jalkatilaansa. Hän otti repustaan rasian joka sisälsi punaisia, muhkeita mansikoita. Ne rauhoittivat Harryn mieltä aina.
“Haluatko mansikan?” hän kysyi Dracolta, joka vilkaisi nopeasti rasiaa, sitten tietä ja virnisti.
“Anna minulle yksi?”
"Enkä varmasti anna, saat luvan ottaa ihan itse, muuten löydämme itsemme tuolta puskasta!”
Draco otti kasvoilleen ilmeen, jonka tiesi olevan Harrylle ylivoimainen.
"Ole kiltti", hän maanitteli ja katsoi Harrya.
"Katse tiehen!" Harry kiljahti.
Draco käänsi katseensa tiehen, mutta jatkoi kuitenkin. Hän työnsi hieman alahuultaan eteenpäin ja puhui kaikkein säälittävimmällä äänellään.
"Jos annat minulle mansikan!"
Harry huokaisi turhautuneena. Miten hän ei vieläkään pystynyt vastustamaan Dracoa vaikka he olivat olleet yhdessä jo miltei viisi vuotta? Hän otti purkista mansikan ja Draco avasi tyytyväisenä suunsa.
Harry tunki mansikan näreissään poikaystävänsä suuhun, mikä oli virhe. Heillä oli yhä runsaasti ylinopeutta ja juuri sillä hetkellä he tulivat liikennekameran kohdalle. Salama välähti kun kamera otti heistä kuvan.
”Hitto vieköön!” Harry kirahti. ”Miksi tällaisella autiolla seudulla edes on kamera?”
Draco tirskahti.
”Ehkä juuri siksi”, hän sanoi ja naurahti uudestaan.
”Mikä sinua naurattaa?” Harry kivahti.
”Sinä maksat laskun kuitenkin, kulta”, Draco sanoi maireasti ja painoi lisää kaasua.
Muutamaa päivää myöhemmin Harry oli autuaasti nauttimassa aamun ensimmäistä kuppiaan kahvia, kun Draco asteli keittiöön iso kirjekuori kädessään.
”Oliko se jotain kiinnostavaa?” Harry kysyi nostamatta katsettaan Päivän Profeetasta. ”Jos se on taas uusi mainos Matami Malkinilta niin tuikkaa se suoraan takkaan.”
”Ei, Harry rakas, tämä ei todellakaan ole mainos”, Draco sanoi ja Harry kuuli tämän äänestä, että mies pidätteli naurua.
”Tämähän on se ylinopeus lasku”, Harry tajusi. Sitten hän näki, mitä viranomaiset olivat laittaneet mukaan kirjekuoreen.
”Voi ei, ei ole todellista!” Harry huudahti ja Draco repesi nauramaan.
”Se – se täytyy kehystää!” hän sai sanottua naurunsa seasta.
Harry katseli epätoivoisena ja hiuksiaan haroen kuvaa, joka oli otettu juuri sillä hetkellä kun hän työnsi mansikkaa Dracon suuhun. Kuvan kääntöpuolelle oli kirjoitettu:
Toivottavasti mansikat olivat hyviä!Harry loi murhaavan katseen yhä nauravaan Dracoon.
”Sinulle ei ikinä olisi pitänyt hankkia ajokorttia”, hän murisi ja Dracon nauru yltyi.