Name: Petotanssi
Author: Nirvu
Raiting: S
Genre: horror(?), action, mystery
Disclaimer: Rowling omistaa auguurit :p
Summary:
mutta ennen kaikkea se oli ylistyslaulu, kunnioittava ja nöyrä, kutsu tanssiin, Kuuta kumartavaHaasteet: Eläinten silmin -haaste vol. II
A/N: Jees, kolmella raapalella lähin haasteeseen mukaan, lisäks eka mun kirjottama susijuttu, elieli kaikki faktat (oli fanonia eli ei
) ei välttämättä mee ihan niinku kuvittelis, muttah. Nää tosiaan muuten on yhtenäistä tarinaa, eri näkökulmista vaan, nyt kun vielä muistan sanoa
. Lukekaahan ja kommentoikaa
PetotanssiRaiting: K-11
Ensimmäinen: Vaienneet äänetAuguuri, vasta metsään muuttanut, ei tiennyt miksi metsä oli yhtäkkiä tyhjennyt ja hiljennyt. Hiljaa kuulostellen, se yritti etsiä jotain ääntä, lajitoverinsa tai jonkun muun eläimen. Ei mitään. Se lensi yli puiden, ja lehahti oksalle. Jos linnut pystyisivät kalpenemaan, niin olisi käynyt tälle yksilölle juuri nyt. Kuu oli täysi. Ei metsässä ollut ketään muuta, jokunen peura saattoi jossakin piilossaan lymyillä, mutta muuten, niin… vain yksi otus auguurin lisäksi. Peto, josta kulki monia tarinoita. Eläin, johon kukaan ei halunnut törmätä tähän aikaan kuusta. Se, joka pystyi juoksemaan, kiipeämään, raatelemaan… Ihmissusi. Joku räsähti juuri linnun takana, ja se rääkäisten lennähti oksalta, liian myöhäistä.
Raiting: K-11
Toinen: Hopean pelkoAuguurin viimeinen huuto. Se oli jotain, jota kukaan ei halunnut kuulla. Yksisarvinen ravisti harjaansa. Se oli turvassa. Nuoremmat sen laumasta olivat piiloutuneet, niitä susi himoitsi, se halusi raadella ne kun ne olivat nuoria, riipiä rikki ennen kuin niiden sisäinen hopea paljastui. Sillä ainoa oikea tapa tappaa ihmissusi Sudenhetken aikaan on hopea. Ihminen on heikko, mutta susi kestää kaiken. Paitsi hopean. Yksisarvinen hirnahti, juosten järveä kohti. Sudenhetken aikaan ei edes yksisarvinen halua kohdata petoa. Vaikka se olisikin hopeaharja, verenperintönä saanut lahjaksi tutkimattoman suojan Sudenhetken sutta vastaan, kauhun hetkelläkin tyyneyden partaalla pysyvä. Koska susi on aina Sudenhetkenä Susi, joka tappelee kuolemaan asti.
Raiting: K-11
Kolmas: PetotanssiKullankeltaiset silmät katselivat ympäristöä rauhallisena. Ainakin näennäisesti. Saalis oli kadonnut, yksisarviset olivat kiellettyjä ja vain yksi auguuri, yksi ainoa auguuri oli ollut ulkona Täydenkuun aikaan. Mutta Kuu oli täysi. Se kutsui häntä, sitä, Susi oli yksin, muttei ikinä yksin. Kuu oli Suden kanssa, Se suojeli häntä voimallaan, kantoi sitä. Pitkä ulvonta, joistakin raakalaismainen, joistakin kammottava, ja niitä kaikkia se oli, mutta ennen kaikkea se oli ylistyslaulu, kunnioittava ja nöyrä, kutsu tanssiin, Kuuta kumartava. Ja sitten Susi hyppäsi, ja juoksi, musta turkki kiillellen sen jumalattaren valossa, valkeat keltaiset terävät hampaat välähtäen, pehmeät petolliset raatelevat käpälät hakkasivat maata. Sudenjuhla on Kuunjuhlan yö.
A/N2: Ja nittä kommentteja?
