Nimi: Osaan sittenkin taikoaKirjoittaja: Minä TrisjaPower / ZardyAlue: DraamaIkäraja: SallittuVastuuvapaus: Jos huomaat, että joku kuuluu Rowlingille, minä en sitä lähde kiistämään. Enkä ota tästä mitään maksua, kunhan vain leikin.Osallistuu aakkoshaasteeseen kirjaimella O >>
Lue muut täältäOsaan sittenkin taikoaEn osannut kuvitellakaan, olin aivan varma etten osaisi. Pikkuveljeni teki ensimmäisen taikansa ennen minua. Olin jo melkein kateellinen. Mutta sitten vahingossa tein sen, sain hänet paisumaan kuin pullataikina.
Se oli ainoa kerta kun suutuin hänelle, enkä enää sen jälkeen hänelle noin tulistunut.
"Äiti! Äiti! Minä osaan sittenkin!" huusin juostessani puutarhanperälle, missä hän oli työskentelemässä.
"Albus, kultaseni. Mitä sinä osaat?" hän kysyi minulta hymyillen.
"Osaan taikoa sittenkin", hihkuin innoissani ja jatkoin hiljaa: "Tosin sinun täytyy saada Aberforth alas."
"Voi luoja! Aberforht. Rakas, Albus osaa taikoa, tule auttamaan, että saadaan Aberforth alas!" äiti huusi juostessaan sisälle.
Ariana nauroi kippurassa, kun Abe leijui ilmassa ja huusi äitiä.
Kun Abe saatiin lopulta alas, hän yritti nujakoida, mutta isä sanoi: "No Aberforth, olisit iloinen, että veljesi osaa taikoa." Minulle hän tosin jatkoi: "Katsokin, ettei taioistasi ole haittaa muille."
Hän taputti minua olalle ja iski silmää.
Äiti otti Arianan syliin ja meni sisälle laittamaan ruokaa.
Isä palasi kirjoitelmansa pariin. Vain minä ja Abe jäimme ulos.
"Anteeksi Abe", pyysin nöyrästi.
"Äh. Al, se oli siistiä", hän nauroi ja hyökkäsi kisailun halusta kimppuuni.
Tappelu loppui tosin kummankin kiukkuun ja muutuimme molemmat pullataikinaksi ja nousimme ilmaan.
Kun olimme useamman kerran huutanut kovaa, isä juoksi kiukkuisena ulos ja taikoi meidät alas.
Saimme kotiarestia nujakoimisesta ja toistemme muuttamisesta pullataikinasta.
Nurkassa kuitenkin hihkaisin jälleen: "Osaan sittenkin taikoa!"
A/N: En suutu kommenteista
