Sherlock Holmes, Senkin paskiainen, K11

[Wild Child]

Nimi: Senkin paskiainen
Kirjoittaja: Wild Child
Vastuunvapaus: Juttu on Arthur Conan Doylen , spoil!!! mutta teksti on jatkoa kakkosleffaan (vaikka sopii kirjaankin mielestäni), jonka on ohjannut Guy Ritchie.
Ikäraja: K11
Tyylilaji: Hurt/Comfort
Varoitukset: Sisältää noloja lainauksia suoraan valkokankaalta.
Song: Adele – Turning tables

A.N: Minä todellakin pidän myös näistä Hollywood- versioista, sanoi joku mitä tahansa. Kotona juoksin suoraan koneelle, joten tämä ulosanti ei ole mitään järjettömän järjellistä, suunniteltua tai… tarkkaa. Jostain syystä päässäni alkoi soida tuo Turning tables ja koko homma on kirjoitettu sitä repeatilla kuunnellen. Biisin fiilis sopi omaani ja toivon sen kuuluvan rivien väleistä.


Senkin paskiainen

Ja siinä hän istui työpöydälläni selkä minuun päin ja katseli ulos ikkunasta. Ja aivan liian tyytyväisenä itseensä.
”En pitänyt tarinasi lopusta; olihan se imartelevaa ja tottakin vielä, mutta tuntui liian… lopulliselta.”
Puna nousi kasvoilleni. ”Sinä…”
”Luin sen. Älä ole akkamainen, Watson. Ei se nyt sentään päiväkirjasi ollut. Mutta älä herran nimessä suunnittele kirjailijan uraa, kappalejakosi olivat kammottavia.”
Harpoin huoneen poikki, Holmes käännähti ja nyrkkini iski hänen leukaansa. Kyse ei ollut kirjoittamastani tekstistä ja hän tiesi sen varmasti. Toisen iskun suuntasin olkaan, tiesin sen sattuvan, sillä koukun tekemä haava ei varmasti ollut vielä parantunut. Sattukoon, sinä satutit minua enemmän. Löin häntä yhä uudelleen ja uudelleen, rintaan, kasvoihin, kunnes käsistäni oli täysin voima paennut ja kyyneleet kirvelivät silmissäni.

Close enough to start a war
All that I have is on the floor
God only knows what we're fighting for
All that I say, you always say more

I can't keep up with your turning tables
Under your thumb, I can't breathe

So I won't let you close enough to hurt me
No, I won't ask you, you to just desert me
I can't give you, what you think you give me
It's time to say goodbye to turning tables
To turning tables

Sherlock ei ollut laittanut laisinkaan vastaan, ilme värähtämättä hän oli koko ajan katsonut minua ja kun lopulta seisoin siinä pidätetystä itkusta vavisten, pää häpeästä painuneena, kädet edessäni nyrkkiin kouristuneina, hän otti käteni omiinsa ja kohotti ne kasvojensa eteen. Painaessaan hellän suudelman turvonneille nyrkeilleni, ensimmäinen kyynel vierähti kuumalle poskelleni. Yritin sanoa jotain. Kaiken mitä pääni sisällä huusin, mutta suuni ei pystynyt sanomaan. Kurkustani lähti vain katkonaisen hengityksen ääni.

Under haunted skies I see you, ooh
Where love is lost, your ghost is found
I braved a hundred storms to leave you
As hard as you try, no I will never be knocked down

I can't keep up with your turning tables
Under your thumb, I can't breathe

So I won't let you close enough to hurt me, no
I won't ask you, you to just desert me
I can't give you, what you think you give me
It's time to say goodbye to turning tables
Turning tables

Tuo mies nousi pöydältäni. Koetti tavoittaa kyyneleistä sumentuneita ja vältteleviä silmiäni. Lopulta hän lukitsi katseeni omaansa. Holmes ei tarvinnut sanoja minulle, hänen silmänsä kertoivat kaiken yhtä selkeästi kuin hän olisi kuiskinut korvaani.
”Senkin paskiainen”, mutisin.

Next time I'll be braver
I'll be my own savior
When the thunder calls for me
Next time I'll be braver
I'll be my own savior
Standing on my own two feet

Sinä menit naimisiin.

I won't let you close enough to hurt me, no
I won't ask you, you to just desert me
I can't give you, what you think you give me
It's time to say goodbye to turning tables
To turning tables

[Pähkinäinen]

On ainoastaan pari juttua, joista tästä ficistä voi huomauttaa, enkä ole toisesta ihan varma, mutta eikö ikärajan kuuluisi olla himpun verran korkeampi? Ehkä K11 tai sinne päin, koska vaikka tuossa ei väkivaltaa niin pahasti kuvailtukaan, siinä oli aika monta iskua. Toinen juttu on sitten se, että aloitit "ja" -sanalla, mikä tuntui vähän hassulta, varsinkin kun käytit sitä seuraavassakin virkkeessä. Lopetus taas osui juuri kohdilleen ja ficciä oli muutenkin kiva lukea.
Tämäntyylisiä kaivataan lisää, mieluiten yhtä sujuvia.

[Fairytale]

Ah, uusimmasta Sherlockista Ihastuin siihen ikihyviksi ja tähän ficciin. Niin hienosti kirjoitettu. En kylläkään tunne tätä kappaletta, mutta ihan sama. Ficci alkoi hienosti. Pidin ja -sanan käytöstä. Ja Watsonin reaktio tuntui aidolta niin kuin myös Holmesin vastaus. Loppu oli ihana.

Pidin

[Niphredil]

Voi sun. Taisin joutua lähtemään leffateatterista taas turhan kiireellä, kun lopputekstien jälkeen olis ollut vielä tällaista luvassa. 

With love,
Niph

P.S. Et kai tosissasi odottanut multa rakentavaa palautetta? No sitä minäkin!

[Wild Child]

Yleiset pahoittelut viivästyneestä vasstauksesta.

Lasisydän: Ei taida olla ensimäinen kerta, kun joku pohtii ikärajojani, mutta päädyin sitten tähän, mutta sanokaa ihmeessä jos oikeesti tulee sellanen fiilis että pitää nostaa; en halua traumoittaa ketään. Konjuktioiden "väärinkäyttö" on aika harkittua ja varsinkin tässä tarkoituksellista. Mutta myönnän, että minun on ehkä syytä rajoittaa niiden ja -köh- pilkkujen (joiden kanssa ei tainnut olla tässä ongelmaa) vapaamuotoista käyttöä. Kiitos kommentista: se oli hyvä.
Edit//Kävin tsekkaamassa ikärajaopasta ja hilasin sen sitten tonne kooythteentoista. Thanks.

Fairytale: Kiitos! Ja toi kappale kannattaa kuunnella, se on mahtava!

Ja Watsonin reaktio tuntui aidolta niin kuin myös Holmesin vastaus.

Köhköh... Kyseessähän oli ensimmäinen kirjoitelma tästä fandomista, vielä täysin mielijohteesta kirjoitettuna. Totta puhuen olen varsin huonosti perehtynyt. Mutta kiitän, jos mielestäsi osuin.

Niphredil: En mä nyt mitään ihmeitä odottanut, mutta vähän enemmän kuitenkin . Tämä oli kuitenkin vakava ja tärkeä prosessi mun elämässä ja siirtymisessä uuteen fandomiin. Tää ei käyny ees sun kautta tänne, niin olisin mä jotain ironista Niph-spekulaatiota kaivannut, kun tiiän et mun kliseet hiertää sua.

-W-

[Morelen]

VIIMEINKIN SAIN LUKEA TÄMÄN FICIN! jebujee. Olen tiennyt tämän olemassaolosta jo niin tolkuttoman kauan, mutta kun en ollut nähnyt Sherlockia niin en voinut tätä myöskään lukea spoilaantumatta. Mutta nyt oon sen lukenut... etkä pettänyt mua.

Mitään kieliopillisesti mua häiritsevää ei tässä ficissä ollut. Ja joo, no joo, ei kyllä mitään muutakaan mua häiritsevää.
Todella sujuva ja yksinkertaisen kaunis ficci. Biisi sopii kuin nenä päähän. Tykkäsin siitä, miten vähän tässä oli dialogia, sillä se jotenkin sopii tälle kaksikolle. Ja Holmesin repliikit alussa ovat todella hänen tyylisiään.

Onnistunut tekele. Hyvä sä! 

[Wild Child]

Ahaa, huomaan, sain kommentin Morilta. Menenpäs sen heti lukemaan.

Ei olisi ehkä kannattanut.

Kuinka monelle käy niin että menee lukemaan jotain omaa vanhaa tekstiään ja huomaa sen olevan huono, plus mikä kamalinta, muisti sen olevan parempi? Tosiaan; parasta antia tässä taisikin olla Adele. 

Kiitos silti, tästä saankin tulta palatakseni tähän fandomiin uudestaan ja kirjoittaakseni jotain laadukkaampaa. 

 

Wild Child