A/N: Noniin toinen luku. Tämä on nyt taas aika lyhyt (aanteekss...), mutta yritän kyl saada aikaseks pitkii lukuja
__________________________________
LUKU 2Draco selasi työhuoneessaan kuumeisesti Ritan jättämiä puolivalmiita artikkeleita (joista tuskin puolet olivat totta). Rita oli kirjoittanut valheellisia tietoja Profeettaan pari vuotta sitten, mutta hän oli samalla erittäin hyvä löytämään juoruja joista saisi hyvät rahat. Draco tiesi kuitenkin myös, että Rita oli kirjoittanut erittäin halveksivaa harhakuvitelmaa sekä Hermionesta että hänen ystävistään, joten hän päätti miettiä Ritan palkkaamista myöhemmin ja siirtyä oleellisempiin asioihin. (Kun Draco ajatteli näin, hän ei voinut olla laskematta Ritaa oleellisiin asioihin, mutta antoi sen olla.)
Hermione päätti mennä hakemaan jostain ruokaa ja samalla kysyä Dracolta, jos Ritan asia oli saatu kuntoon. Itse hän ei ikinä unohtaisi, mitä Rita hänestä oli keksinyt, ja että juuri Hermione oli Ritan salaisuuden ainoa tietäjä. Rita oli rekisteröimätön animaagi, ja jos Rita ryhtyisi johonkin ilkeään, Hermione tiesi mitä tekisi.
Hermione käveli rauhallisesti Dracon suureen valoisaan toimistoon. Hän koputti oveen (hiukan topakasti ettei herättäisi epäluuloja) ja Draco tuli väsyneen näköisenä avaamaan. Hänen ilmeensä kirkastui nähdessään Hermionen mutta hän hillitsi sen hetkessä.
"Niin, Granger?" hän kysyi teeskennellyn koleasti ovensuusta.
"Pääsenkö sisään?"
"Hm."
Hermioen astui sisään ja Draco sulki oven heidän perässään.
"Niin, mitä asiaa sinulla oli?" Draco kysyi huomattavasti ystävällisemmin. Hän johdatti Hermionen istumaan erääseen niistä kookkaista nojatuoleista jotka seisoivat Dracon huoneessa houkuttelevina.
"Oletko saanut Ritan kuntoon?" Hermione uteli lötkähtäessään tuoliin ja ihmetellen sen pehmeyttä.
"Njaa..." Draco sanoi vaivaantuneena, "se on vähän hankalaa..."
"Tiedän", Hermione hymyili. "Minä menen lounaalle, nähdään."
Hän nousi nojatuolilta. Silloin oveen koputettiin.
Draco avasi oven ja muotoili kasvoilleen kylmän, välinpitämättömän ilmeen, mutta virnisti vaivihkaa.
"Heippa, Granger."
Hermione ehti nähdä vilauksen eräästä nuoresta naisesta jolla oli likaisenvaaleat, lainehtivat hiukset.
"Hei, Luna!", Hermione hihkaisi. "Miksi olet täällä?"
"Tulin kysymään - oho, eihän minun pitänytkään tulla tänne", hän sanoi huomatessaan Dracon hölmistyneen ilmeen. "Tuletko saattamaan minut sen yhden toimittajan luo - en muista hänen nimeään - joka kirjoittaa taikaolennoista? Minulla olisi hänelle asiaa rikkokireistä."
Hermione ymyili. "Tarkoitatko Rolf Scamanderia?" hän kysyi. "Hänen toimistonsa on viidennessä kerroksessa. Voin tulla viemään sinut sinne." Ja vilkaisemattakaan Dracoon hän lähti Lunan kanssa käytävään.
Luna näytti ihaltuneelta.
"Miksi sinä muuten olit siellä Malfoyn toimistossa?" Luna vaihtoi tapansa mukaan puheenaihetta, kun he kävelivät hissin luo. "Hän näytti hieman hassulta..."
"Puhuimme Rita Luodikosta ja hänen palkkaamisestaan", Hermione sanoi.
"Ai", Luna sanoi. "Eikö Rita Luodiko ollut juuri se toimittaja joka haastatteli Harrya silloin muutama vuosi sitten?"
"Juuri hän", Hermione sanoi hiukan yllättyneenä siitä, että Luna oli niin tietoinen asiasta. "Luna, luulen että löydät tästä itsekin. Rolf Scamanderin toimisto on tuossa kulman takana", Hermione sanoi kun hissi oli pysähtynyt viidenteen kerrokseen.
"Kiitos", Luna sanoi poissaolevasti ja alkoi lipua kohti Rolf Scamanderin toimistoa. Hermione hymähti, matkusti hissillä takaisin ensimmäiseen kerrokseen ja käveli rauhallisesti ulos kadulle aikeenaan mennä läheiseen leipomoon ostamaan patonkia.
*
Hermione ilmiintyi kotiovelleen ja avasi sen. Hän tiesi että oli yksin, sillä Dracolla oli vielä paljon tekemistä töissä. Hän meni keittiöön, avasi jääkaapin ja otti sieltä jugurtin. Sitten hän meni huoneeseensa.
Heillä oli Dracon kanssa eri huoneet, ja Dracon huone oli naamioitu työhuoneeksi. Se oli sitä varten ettei vieraat ihmettelisi "yksin asuvan" naisen parisänkyä. Dracon huoneessa oli kirjoituspöytä, pari korkeaa hyllyä jotka pursuivat kaikenmuotoisia ja -aiheisia kirjoja (joista lähestulkoon jokainen oli Hermionen) ja puna-valkoraidallinen vuodesohva. Öisin se oli ulosvedetty ja Draco nukkuisi siinä (ellei hän nukahtanut pitkän päivän päätteeksi jaksamatta avata edes sänkyä).
Hermione avasi huoneensa oven. Hermionen huone oli isompi kun Dracon, ja siinä oli paljon kaikenlaista roinaa, kuten teepaketteja, rannerenkaita ja sormuksia tai kauniin muotoisia kiviä, mutta siellä oli myös tärkeää tavaraa, esimerkiksi työkansioita, kirjoja, roppakaupalla kyniä ja papereita. Hermione piti huoneessaan erityisesti niistä kirkkaanpunasista verhoista, jotka loivat vaaleanpunaista valoa lävitseen aina aamuisin.
Hermione selasi puolisydämisesti keskeneräisiä artikkeleita kun kuuli alhaalta tutun äänen.
"Hei, Hermione!" se huikkasi. "Tulin tapaamaan - hei, mitä
tuo tekee täällä?"
__________________________________
A/N2: Tiedän, että tämä on surkean lyhyt luku, mutta seuraava tulee olemaan pitempi. Luku 3 tulee perjantaina tai lauantaina.