Tähtien hiekkaa hiuksillaan [K11]

[Pinkkura]

Kirjoittaja: Pinkkura
Beta; Vanilje [ihana hän<3]
Ikäraja; K11
Genre: Angstiangsti, draamakin varmaan
Paritus; Dramione

A/N; Mh. Älkää säikähtäkö ja menkö pois, vaikka päähenkilönä tässä on Hermione, pyydän. Niin siis, vähän pohjustusta tarinalle, että oma vikanne jos ette lue tätä(= Ennen tätä tarinaa Draco on siis hakannut Hermionea ja jättänyt naisen siinä sivussa. Heidän pieni tyttönsä oli todistamassa tapahtumaa, eikä Hermione saanut pikkuista pelastettua Dracolta ;s Nyt hän on hävittämässä muistojaan jästiklubilla, josta Draco häntä ei tohtisi etsiä.

- Biisi on nimeltään Tyttö tanssii vaan ja se on Kaksion biisi, eli sitä en todellakaan omista, vain lainaan. Hahmo[t] ovat Row-tädin, tarina minun, enkä todellakaan saa tästä rahaa. Aamen(:



Posket punottaa, alkaa janottaa
ajantajun kadottaa, kun koettaa ottaa
tilanteen haltuun, kun humalluttaa

Kolmas, toinen vai viides drinkki, ei sillä enää niin väliä. Musiikki pauhaa jästiklubin jokaisessa kolkassa, pakottaa tanssimaan, houkuttelee langenneiden sekaan. Hiukset kihartuneet kosteudesta ja ilma tunkkaista, mutta ei haittaa, kaikkihan on ohi nyt, mutta entä huomenna? Hermionen sormet kietoutuvat lasin ympärille taas; juoma valuu kurkusta alas polttelevana. Selvät ajatukset ovat kadonneet tummien, sumentuneiden silmien takaa minuutteja, kenties tunteja sitten.

tyttö tuo, tyttö tuo
drinkkiään juo
unohtaa kaiken, kun beattiin sukeltaa
katseen luo, katseen luo
silmäilee nuo, joiden sekaan vaeltaa

Hitaasti nainen laskee jalkansa maahan, ääntäkään ei kuulu hänen maailmassaan, vaikka basso väreilee jokaisessa solussa tukahduttavasti, karkuun ei pääse. Mustaan nahkaan verhottu sääri seuraa toista, tanssilattia lähestyy. Katseet seuraavat verenpunahuulten omistajaa, kun hän tanssahtelee keskelle värivaloja kaikkea muuta kuin kömpelösti. Muiden vaisto varoittaa, särkyneet voivat vahingoittaa.

tää ilta saa tytön nauramaan
hän leijuu yöavaruudessa
ja tähtien hiekkaa hiuksillaan kimaltaa
tyttö tanssii vaan

moni häntä yrittää
ei tyttö sitä nää
lanteitaan pyörittää
mikään ei voi pysäyttää
sydän hakkailee tahdissa rytmin

Rajatut silmät painuvat kiinni, räpsähtävät auki ja tanssi jatkuu, vaikka musiikkia ei kuuluisikaan. DJ yrittää kuitenkin pysyä mukana tuntemattoman oikuissa, soittaa likaista musiikkia nähdäkseen kuinka lanteet keinuvat edestakaisin. Miehet hymyilevät hurmanhymyjään, poikien heitellessä ujosti katseitaan; pari naistakin lipoo huuliaan. Hermione ei vain huomaa, ei halua tai viitsi huomata laisinkaan. Musiikki on ainut, se on tässä, se on nyt, se ei mene pois petollisten ihmisten lailla. Ei tänään, ei huomenna.

Hermione ei muista enää sirpaleita platinapään lattialla, ei pikkutytön riipivää huutoa; "Äiti, älä mene, älä jätä!" Hän ei muista oven paukahdusta, ei kyyneleitään

- tyttö tanssii vaan.

kumpa vois, kumpa vois, tanssia pois
huomiseen asti iltaan seuraavaan
ehkä ois, ehkä ois
jos tarpeeks toivois
tanssi ikuinen