Author: Crywell
Fandom: Harry Potter, NANA
Pairing: Sirius Musta/Nana Oosaki
Genre: Crossover, AU, draama
Rating: K11
Warnings: tupakointia, hieman alkoholia, vihjailua
Disclaimer: Sirius Rowlingin, Nana Ai Yazawan, ja minulle ei mitään
Summary: Lontoon hämärässä pubissa kaksi ventovierasta tapaavat toisensa.
A/N: En ole ikinä kirjoittanut Crossoveria, joten halusin yrittää. Ja en tiedä, paritukseen ainakin tykästyin ihan järkyttävän paljon kirjoittaessani, se oli hauskaa! Oneshot tosiaan.
Valomerkkiin asti
Baarin valomerkki ei ollut vielä syttynyt, mutta Sirius katseli sitä synkkänä. Ei olisi enää edes kymmenistä minuuteista kiinni, milloin valo syttyisi ja hänen olisi noustava baaritiskin luota. Hän ei edes ymmärtänyt, mitä valomerkki teki sellaisessa paikassa. Se oli nuhjuinen pubi, ei mikään hieno tanssiluola, vaan savunkatkuinen ja lattiat täynnä eilisen viinaa ja viime viikon tupakantumppeja. Se oli paikka, jonne keräännyttiin Lontoon köyhemmiltä alueilta juomaan koska ei ollut muutakaan, mikä pitäisi elossa huomiseen.
Juuri siitä syystä Sirius oli kiinnittänyt huomionsa nurkkaan jo alkuillasta lähtien. Monet muut kosijat oli kuitenkin häädetty matkoihinsa niin nopeasti, että tylsistynyt poikamies oli jäänyt paikoilleen nojaamaan puukonhalkomaan baaritiskiin. Kuitenkaan, nyt lähdön ollessa lähellä ja alkoholin kehuessa hänen typerintäkin ideaansa maasta taivaisiin, Sirius antoi uteliaisuutensa viedä voiton.
"Hei." tervehdys torjuttiin kylmällä mulkaisulla päästä varpaisiin, mutta vinosti hymyilevä mies ei horjunut.
"Älä nyt ota tätä minään iskuyrityksenä, vaikka ei, kyllä mä sut kotiini millon vaan ottaisin, mutta kun kiinnostaa oikeasti," Sirius sanoi, ja vetäisi baarijakkaran itselleen. Sen paikattu ja repeillyt pinta oli jonkin aikoja sitten läikkyneen alkoholijuoman värjäämä. "Mitä sun laisesi kaunotar tekee täällä?"
Sytkärin liekki leimahti kirkkaana heittäen tulen häälyvää valoa hetken ympärilleen. Sitten unenutuinen savu leijaili ilmaan.
"Mä en tiennyt että hämyiset rauhalliset pubit on vaan laisille työttömille junteille, anteeksi," nainen puhalsi savut ulos punatuilta huuliltaan, eikä Sirius voinut olla virnistämättä. Nainen hänen edessään vastasi hymyyn.
"Ja mä en tiennyt, että kaltaiselleni komealle poikamiehelle annetaan nykyisin juntin kaltaisia arvonimiä," Sirius virnuili, ja ojensi kätensä äänettömään sytkärin pyyntöön. Nainen ojensi sen kyselemättä, ja Sirius kaivoi paitansa rintataskusta yhden tupakan. Sytyttäessään sitä, hän katsoi naista edessään. Nuorta, aasialaista naista, joka nojaili puliukkojen täyttämän baarin seinään lyhyessä topissaan ja minihameessaan kuin kotonaan. Siriuksen täytyi ihailla naisen itsevarmuutta.
"Joten, mihin täältä tämän jälkeen? Toiseen merkityksettömään haisevien junttien täyttämään baariin Lontoossa vai poikaystävän kainaloon kotiin?" Sirius kysyi, ja puhalsi savut keuhkojaan syövyttämästä kohti hyllylle pinottuja värikästä pullojen kokoelmaa. Naisen tummaksi rajatut silmät katsoivat arvioiden Siriusta, ennen kuin punaiset huulet kääntyivät hymyyn, johon koirannauruinen oli hyvää matkaa ihastumassa korviaan myöten.
“Ei mulla ole poikaystävää,” tyttö naurahti ja tumppasi loppuun palaneen tupakkansa baaritiskin puupintaan. Hiiltynyt jälki jäi siihen hetkeksi kytemään, ennen kuin sammui. Sirius veti omasta savukkeestaan tervaa keuhkoihinsa, nostaen samalla arvioivasti leukaansa ja katsellen tyttöä puolikas virne jähmettyneenä kasvoilleen. Korpinmustien hiusten välistä tuijottavat vinot silmät tuntuivat heittävän häntä haasteella.
Sirius nousi tuolistaan, se raapi lattiaa ja päästi hämyisen baarin voimakkaimman äänen. Hän jäi hetkeksi seisomaan tekemättä, sanomatta mitään, ja katsoi vain tyttöä. Heidän silmänsä kävivät taistelua, musta mustaa vastaan, he yön hämärän baarin nuoret henget. Sirius hypisteli parransänkeään pystymättä hillitsemään hymyään.
“Haluaisitko sellaisen?” hän kysyi viimein. Tyttö kohotti kulmakarvojaan, musta, synkeä, melkein ilkeä flirtti lensi heidän välillään kuin tummat perhoset.
“Jaa-a,” nuori mustatukka myhäili. “Ainakin täksi yöksi olisi kiva.”
He hymyilivät toisilleen, miltei irvistivät. Sirius nappasi tytön tuolin selkänojalta tämän vanhan nahkatakin, jonka sujautti sulavasti ylös nousseen naisen ylle. Katseet, joita he vaihtoivat, säkenöivät Lontoon pimeiden kujien neonkylttien valoja.
He astuivat yöhön yhdessä, valomerkin syttyessä takanaan pubin hämyisyyteen.
“Kun haluat myöhemmin huutaa nimeäni, se on sitten Sirius.”
“Kiitos tiedosta. Mua voit myöhemmin kehua ystävillesi nimellä Nana.”
