Kirjoittaja: criselda
Ikäraja: max. K-11
Paritus: Irina/mies
Genre: fluffy(?), romance
Varoitukset: ei
Päähenkilöt: Irina, Keijo
A/N: -
"Palaamme asiaan."
"Onko edes mahdollista että...?"
"Sanoimme että palaamme asiaan kunhan asia on tutkittu."
Paiskasin puhelimen paikalleen ja puristin kädet puuskaan rinnalleni. Huokaisin syvään vihaisesti. En tiedä kuinka kauan puhisin siinä vihaisesti, mutta mies tuli kotiin ja alkoi täyttää jääkaappia.
"Mikäs sua on purrut?" hän kysyi muka nasevasti.
"Vakuutusyhtiön täti, eivät kuulemma voi myöntää vakuutusta ennen kuin ovat tutkineet asiaa", puhahdin. Mies nyökytteli.
"Sanoinhan sinulle, Irina, älä ole aina niin hätäinen", mies sanoi alistuvasti. Näytin hänelle kieltä ja lähdin puolijuoksua eteiseen.
"Irina, mihin sä meet?" kuului hiljainen huuto keittiöstä.
"Lenkille!" karjaisin ennen kuin pamautin ulko-oven kiinni.
Hölkkäsin jalkakäytävällä laiskasti. Kuluneet lenkkitossut naputtivat tasaiseen tahtiin katukiveystä. Märkä betoni luisti kenkien alla. Olin jo unohtanut sen, että lämmin kesä oli ohi, ja oli loppukesä. Minulla ei ollut takkia, joten minulla oli kylmä. Rajussa alamäessä kenkäni lipsahtaa ja kaadun rähmälleni limaisenmärälle kadulle. Käsivarteni ovat aivan naarmuilla ja niitä kivistää. Astelen verta tihkuvat kädet vartaloani vasten puristettuina lähellä olevalle Golf Clubille. Tiedän että se on niille ylipynttäytyneiden golffarinaisten- ja miesten paikka, johon he kokoontuvat jauhamaan swingeistään ja puteistaan. Menen receptioniin ja pyydän saada laastareita. Samassa tunnen viileän käden olkapäälläni ja säpsähdän.
"Hei", mies kuiskaa. Katson häntä kummastuneena, "oletko loukannut itsesi pahastikkin?", hän jatkaa. Nyökkään ja irroitan verestä tahmaisen kämmeneni käsivarresta. Katsoin punertavaa kättä ja murahdin hiljaa.
"Lähdetään pois täältä, laastaritkin ovat golfpallokuvioisia", mies naurahti.
Istuin Keijon Cadillacissa. Kaikki autossa kieli että omistaja piti 70-luvun Amerikasta. Mies ajoi suhteellisen kovaa vauhtia mäkeä alas, ja minua otti mahanpohjasta. En kuitenkaan viitsinyt valittaa. Oli jo riittävän mukavaa että hän viitsi viedä minut kotiin. Mutta auto hidasti jollekkin fiinille punaviiniklubille.
"Kelpaako neidille lasillinen?"
