Ficin nimi: Se oli silloin
Kirjoittaja: Panthera
Beta:Minä
Paritus: Hermione/Draco
Genre: Drama, (Fluffy?)
Fandom: Harry Potter
Ikäraja: S
Disclaimer: Kaikki minkä tunnistatte kuuluvaksi Rowlingille on hänen, enkä saa tästä mitään rahallista hyötyä.
Summary:
Tiedätkö, rakastan sinua silti.Se oli silloin
Rakkaus.
Se oli silloin, kun aurinko laski maan alle. Pidit kädestäni kiinni ja katselit oranssia taivasta, pitäen huolen siitä, että minä tein samoin. Tuuli leikitteli hiuksillani, mutta sinä pidit ne kurissa. Huolehdit kaikesta, vain minun takiani.
Se oli silloin, kun jouduit luihuisiin. Katsoit minua tuiman, mutta silti niin lempeän katseesi takaa ja lupasit, että se ei muuta mitään. Sait heti ystäviä ja minä omani, joita vihasit ja jotka vihasivat sinua. Olit vain niin mustasukkainen, sillä kumpikin olivat poikia ja toinen oli ihastunut minuun. Olit kuitenkin aivan turhaan huolissasi, olit aina kumpaakin komeampi.
Se oli silloin, kun löin naamasi lyttyyn. Olit ollut aivan kamala ystäviäni ja minua kohtaan, joten en enää tiennyt mikä sinusta oli tulossa, mutta rakastin sinua silti enemmän. Kukaan muu ei voinut viedä paikkaasi. Harryn ja Ronin mielestä se oli mahtavaa, mutta oikeasti, minun mielessäni vain pyöri omat ajatukseni sinusta.
Se oli silloin, kun löit vetoa kestääkö Harry kolmivelhoturnajaisissa. Ensin näytti siltä, ettei, mutta hän voitti koko jutun. Ilmeesi oli syötävän vihainen sen jälkeen, yksi syy minkä takia rakastin sinua.
Se oli silloin, kun veit minut ja ystäväni Pimennon huoneeseen ja kidutitte meitä. Loit katseita minuun ja pyysit niillä anteeksi. Kyllähän minä sen ymmärsin. Halusit vain tehdä vanhempasi ylpeäksi. Aivan niin kuin minäkin halusin. Harryn kiduttamista oli sinunkin vaikea katsoa, vain sen takia, että minunkin mielestäni se oli väärin.
Se oli silloin, kun yritit tappaa Dumbledoren. Se oli väärin, mutta et tehnyt sitä. Et tehnyt sitä siksi, koska pelkäsit etten haluaisi olla kanssasi sen jälkeen. Severus oli kuitenkin luvannut, suojella sinua. Joten hän tappoi Dumbledoren sinun takiasi. Toivottavasti ymmärrät, että moni teki sinun takiasi kaikkea tyhmää.
Se oli silloin, kun et halunnut olla Voldemortin joukoissa. Sinut vain pidettiin siellä vanhempiesi takia. Isälläsi oli kaikki huonosti, joten niin kokoperheelläkin. Et nähnyt minua, mutta salaa lähettelit kirjeitä. Minun oli pakko olla paossa, Voldemortin takia. Taino, Harryn takia.
Mutta, se kaikki päättyi silloin. Sinä yhtenä hetkenä, kun Voldemort halusi kaikkien liittyvän joukkoihinsa ja typerän pelkosi takia, liikutit sitä jalkaasi ja raahasit ruhosi Voldemortin luo. Petit minut, petit meidät kaikki. Itkin, et ehkä huomannut sitä, mutta itkin. Sinä yhtenä hetkenä, rakkautemme loisto katosi ja ruostui. Vain sen eleesi takia, miksi, miksi?
Tiedätkö, rakastan sinua silti.
------------------------------
A/N: Kommentit olis kivoja ja betaa ei ole, joten kirjotusvirheitä saattaa olla
