Kirjoittaja: Lauranood
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: Angst
Summary: Hiljaa suljen silmäni ja kuvittelen millaista olisi kuolla, tulla olemattomaksi. Unohtaa, että maailmassa on hyvää ja pahaa, vajota tiedottomuuteen.*
Elämä oli aina ollut hankalaa, se tulisi aina olemaan, muttei se ollut ennen haitannut niin paljoa. Mutta kun virheet kasaantuvat, epämiellyttävät asiat lisääntyvät ja paha olo pakkaantuu. Elämän lanka alkaa luisua käsien välistä. Jos siitä yrittää pitää lujasti kiinni, saa käsiinsä palohaavoja. Jos päästää irti kokonaan, on luovuttaja.
Elämä on kuin silkkinen lanka, sitä pitelee aina väärin. Silloin ei voi tehdä mitään. Joskus katson alas ja mietin kauanko jaksan enää kantaa kaikkia virheitä taakkanani, kauanko jaksan katsoa mokaavani, kauanko jaksan enää loukata itseäni, valehdella, että kaikki on hyvin. Joskus mietin kuinka helppoa olisi vain unohtaa. Herätä tietämättä kuka on ja aloittaa elämä alusta, jättää kaikki virheet menneisyyteen ja koota uusi tulevaisuus.
Tieto on valtaa, valta lisää kunnianhimoa, kunnianhimoiset tekevät suuriakin virheitä, virheet johtavat epätoivoon, epätoivo tappaa sisältä. Hiljaa suljen silmäni ja kuvittelen millaista olisi kuolla, tulla olemattomaksi. Unohtaa, että maailmassa on hyvää ja pahaa, vajota tiedottomuuteen. Silti pelkään. Pelkään tuntematonta, pelkään poistumista maailmasta, ihmisten jättämistä. Olen heikko ja vaikka kyyneleet tahrivat poskeni en pidättele niitä niin kuin ennen. Käperryn vain hiljaa huoneeseeni lukitun oven taakse ja annan kyynelten valua poskilleni.
Tiedän, että itkeminen on heikkoa, mutta minulla ei ole enää muutakaan. Yhä uudelleen ja uudelleen katseesi tappaa minua sisältä. Se kertoo minulle, että vain minä mokasin. Sinä olit täydellinen, mutta minut oli veistetty tuhansista virheistä. Kun halaat minua, olet kylmä, kun suutelet minua, haluan kuolla. Kylvät sisälleni epätoivoa ja saat minut ajattelemaan, että kaikki olisi paremmin ilman minua. Suljen silmäni ja yritän nukahtaa, unet eivät voi satuttaa minua.
Kyllähän me tiedettiin, ettei särkynyttä sydäntä voi korjata, silti syytät minua meidän virheistämme.
