Title: Neville Longbottom – poika joka elää
Genre: ei mikään?
AU, draama
Author: hymykuoppa
Paring: Hermione, Ron, Harry, Neville
Raiting: S
Summary:
”Harrylla ei ole ystäviä, ja te vain pilailette hänen kustannuksellaan!”A/N: Minulla ja eräällä toisella finiläisellä oli joskus suunnitteilla kirjoittaa nurinkurinen todellisuus Tylypahkaan, joten päätin toteuttaa tämän nyt tuplaraapaleena. Hei, mun ensimmäinen draama tai jotain sinne päin!
Neville Longbottom – poika joka elääRon haroi hajamielisenä hiuksiaan.
Oliko hän todella tehnyt läksynsä kerrankin itse? Ei voinut olla. Silti hän pyyhkäisi ilmeisen huojentuneen ilmeen kasvoilleen professori Kalkaroksen heilauttaessaan sauvaansa ja ponnauttaessaan kaikken pergamentit ilmaan.
”Sinne meni se kirjoitelma”, punapää hymähti ja vilkaisi vieressään istuvaa poikaa. Poikaa joka eli.
”Mmm, ainakin suurimman osan kirjoitelmat”, vierustoveri vastasi hieman huvittuneena ja osoitti heidän edessään istuvaa poikaa. Tummahiuksisen Rohkelikon pergamentti oli liimautunut kiinni hänen hihaansa, eikä Severuksen loistu millään jaksanut nostaa Potteria ja laahata tätä muiden kirjoitelmien mukana pöydälleen.
”Älkää pilkatko häntä”, Hermione sihahti huomatessaan poikien tirstuvan. Punatukkaisen vierustoverinsa toisella puolella istui salaman muotoinen arpi otsassaan Neville Longbottom. ”Harrylla ei ole ystäviä, ja te vain
pilailette hänen kustannuksellaan!”
”No anteeksi”, Neville sai hörahtelynsä loppumaan ja kääntyi kohti Hermionea, ”Mutta eikö tuo ollut sinusta
yhtään huvittavaa?”
Tyttö katsoi Nevilleä kuin uskomatta korviaan. Kuinka he saattoivat olla noin julmia?
”Ei. Ei ollut”, Hermione tyytyi kivahtamaan hiljaa kääntyessään takaisin oppikirjansa puoleen, ”Te vain ette ymmärrä häntä.”
Ron ja Neville vilkaisivat toisiaan harteitaan kohauttaen, ennen kuin kääntyivät jälleen Harryn puoleen. Severus oli marssinut hänen luokseen ja nurisi kovaan ääneen loistua, jolla pergamentti irtosi punertavan pojan hihasta ja lähti leijailemaan professorin pöydälle. Harry vilkaisi syrjäkarein ympärillään nauravia Luihuisia ja painoi katseensa harmistuneena takaisin pulpettiinsa.
A/N2: Joo.. siinä ei vissiin tapahtunu mitään?