Nimi: Höyhen
Kirjoittaja: Invisiblegirl
Rating: S
Genre: angst, oneshot
Pairing: Ei ole
Warnings: Angstia
Summary: Malfoyt eivät erehtyneet.
A/N: Lyrics Wheen 6:seen. Sanat ovat kappaleesta Learn to be lonely, by Minnie Driver. Fanfic100:seen sanalle Koti.
*****
Höyhen
Child of the wilderness
Born into emptiness
Learn to be lonely
Learn to find your way in darkness
Draco Malfoy istui suuren, tumman tammipöydän toisessa päässä ja yritti purkaa vihaansa heittelemättä tavaroita. Kädet hapuilivat viinilasia pöydältä, sormet seurasivat lasin reunaa, kämmen puristaen sitä hieman, kuin katsoen, kuinka helposti lasi menisi rikki, kokeillen sen rajoja. Pian lasi tippui kovaa räsähtäen maahan, ja kotitonttu, joka oli saapumassa huoneeseen kääntyi nopeasti takaisin tietäen, että siitä ei tulisi mitään hyvää jos se astuisi huoneeseen. Lasin yläosa oli vieläkin hänen kädessään, se oli mennyt kahtia niin, että alaosa oli sirpaleina ja yläosan alareunaan olivat viiltyneet terävät piikit, jotka koskivat miehen ihoa mutta eivät repineet sitä kappaleiksi.
Pojan raivo oli mitäänsanomatonta siihen raivoon verrattuna, jota hän oli joskus kokenut. Joskus harvoina hetkinä, kun hän oli ollut niin suuttunut, loukattu ja vihainen. Raivosta suunniltaan, joku olisi sanonut.
Malfoyn perheeseen ei kuulunut riitojen selvittäminen puhumalla. Ne selvitettiin joko taistelemalla, tai niistä vaiettiin ja esitettiin, että niitä ei koskaan ollutkaan, vaikka paha muisto pyöri päässä vielä monta päivää sen jälkeen. Draco tiesi, että Lucius voittaisi hänet taistelussa, mies osasi niin paljon pimeää taikuutta, että joskus Dracoa pelotti edes ajatella, mitä kaikkea mies voisi hänelle tehdä, jos hän oikeasti haluaisi.
Ei mies omaa poikaansa murhaisi. Ei tuhlaisi puhdasta verta turhaan. Satutti ja haavoitti vain niin, että hän pysyi hädintuskin tajuissaan, ja näki tajuttomana kummallisia näkyjä kuten suuren, valkohohtoisen valon, joka tuntui hylkivän häntä mutta kuitenkin kutsuvan luokseen. Poika heräsi tajuttomuudestaan aina jossain vaiheessa ja tunsi päänsärkynsä huumaavana, tunsi kivun jaloissa, käsissä, rintakehällä ja päässä niin voimakkaana, että hän ei pystynyt ollenkaan liikkumaan.
Who will be there for you
Comfort and care for you
Learn to be lonely
Learn to be your one companion
Pojan äiti oli kuollut jo vuosia sitten. Nainen oli ollut heikko, riistetty ja käytetty, valkea kuin haamu ja niin laiha, että kylkiluut näkyivät jo melkein villapaidan alta. Poika ei äitiään ollut paljoa nähnyt, eikä heidän välillään ollut minkäänlaista tunteellista sidettä. Kaksi ihmistä, jotka sattuivat asumaan samassa talossa. Ohittaessaan naisen huoneen poika saattoi nähdä hänet sängyllä, kädet polvien ympärillä, kasvot hautautuneina hiusten alle, keho särkyneenä ja kevyenä kuin höyhen.
Nainen oli rikki sisältä, oli ollut jo vähän aikaa.
Hänen miehensä ei välittänyt. Naisen piti olla kaunis, laiha ja edustuskelpoinen, ei sitä katsottu, että millainen hän oli sisältä. Kunhan oli tarpeeksi terve pitääkseen kulissin pystyssä, ongelmaa ei ollut. Ja Narcissa oli aina tiennyt, että virheisiin ei ollut varaa. Malfoyt eivät erehtyneet.
Never dreamed, out in the world
There are arms to hold you
You've always known
Your heart was on it's own
Draco tiesi, että hänellä ei koskaan olisi mahdollisuutta olla jonkun kanssa, joka todella välittäisi. Hän tiesi, että hänestä tulisi kuin isänsä, eikä hän voisi sille mitään.
Poika oli yksin, yhden miehen rintama satojen muiden armeijaa vastaan.
Ja hänen vain pitäisi tottua siihen.
So laugh in your loneliness
Child of the wilderness
Learn to be lonely
Learn how to love
Life that is lived alone
Learn to be lonely
Life can be lived
Life can be loved
Alone