Alaotsikko: Kurt.H/Puck slash 5/21 (25.5.11) Glee
KÄÄNNÖS, en ole kirjoittanut tätä, toimin vain suomentajana.
Title: Control
http://www.fanfiction.net/s/6772266/1/ControlAuthor: BreeZombiee
http://www.fanfiction.net/u/2657574/BreeZombieeTranslator: Artemis_
Fandom: Glee
-jjb lisäsi fandomin otsikkoonIkäraja: T / K-11
Paritus: Kurt Hummel/Puck(Noah Puckerman)
Genre: Angst, Hurt, Comfort, Slash(mies/mies paritus)
Varoitukset: Syömishäiriö(Anoreksia&Bulimiaa), itsensä vahingoittamista(viiltelyä-hieman)
Summary: Hänen valmentaja halusi täydellisen kehon. Dalton halusi täydellisiä suorituksia. Hänen isänsä halusi täydellisen pojan. Blaine halusi täydellisen kundin. He kaikki halusivat hänen olevan täydellinen. Hän voisi tehdä sen.
Lupa tekijältä BreeZombiee saatu : >
A/N: Mitä voisin sanoa? Ensimmäinen suomennokseni ja toivon teidän pitävän tästä. En muista milloin olisin edes lukenut/kirjoittanut suomeksi mitään koska viimeiset pari vuotta olen lukenut ficcejä englannin kielellä. Ja jos virheitä ilmenee tai jokin asia pistää silmää kertoilkaa.
: ) Vastaan itse virheistä, ja yritän pysyä mahdollisimman lähellä alkuperäistä tarinaa.
Luku 1
Hän tunsi itsensä sairaaksi, sen takia mitä juuri oli tapahtunut. Hän ei voinut uskoa, että hänen isänsä, hänen oma isä kysyisi häntä pyytämään anteeksi jostain niin typerästä syystä. Mutta Kurt pystyi tuntemaan sen oikean tarkoituksen kaiken sen takana. Oikean syyn miksi hänen isänsä halusi hänen anteeksi pyyntönsä.
Burt Hummel halusi hänen pyytävän anteeksi, sen takia koska hän on homo.
Sen takia kaikki, tämä. Ei koska Blaine oli jäänyt yöksi, ei koska hän oli juonut. Ei edes hänen huonon tuulensa takia. Ainoastaan sen takia koska hän rakastaa poikia eikä tyttöjä. Ja hänen isänsä, joka vannoi hyväksyvänsä sen… hänen isänsä, on homofobinen.
Kurtin vatsa puristui kipeästi kun hän käveli pois isänsä läheltä. Miestä, jota hän oli ennen katsonut ylöspäin. Se yksi johon hän voi luottaa, se yksi joka suojelee häntä homofobikoilta. Hän oli kävelemässä pois ainoalta ihmiseltä, jonka syliin hän voisi aina juosta. Hän käveli pois mieheltä joka oli menettänyt hänen luottamuksensa.
Kurt tunsi itsensä sairaaksi ja likaiseksi ja
nöyryytetyksi.Hänestä tuntui niin helkkarin väärältä.
Kurt pakeni portaita ylös, hänen uuteen huoneeseen niin nopeasti kuin hänen jalkansa pystyivät kantamaan häntä, paiskaten oven kiinni ja lukiten itsensä samalla sisään. Hänen vatsansa jatkoi pyörimistä, vaikka hän ei ollut syönyt vielä mitään. Hän jatkoi matkaansa kylpyhuoneeseen, joka oli yhdistetty hänen makuhuoneeseen. Hän laskeutui polvilleen, tyhjentäen vatsansa sisällön posliiniseen pönttöön. Hän yökki värinöiden ravistellessa hänen kehoa.
Koputus hänen ovellensa sai hänet kääntymään oven suuntaan, silmät ilmeettöminä.
”Kurt?”
Hänen ensimmäinen reaktio oli kertoa henkilölle menemään pois. Hän ei todellakaan halunnut puhua kenellekään. Mutta hän tajusi, että ääni oven takana ei kuulunut hänen isälleen. Hän nousi ylös pyyhkien suutaan ja huuhteli vessan ennen kuin suuntasi ovelle, horjuen hieman hän lopulta avasi oven.
”Noah?”
Toinen mies hymyili hänelle väsyneesti. ”Hei Hummel.”
Kurt räpytteli silmiä, nostaen käden koskettamaan otsaansa, nähden jos hän on kipeä tai jotain. Koska ei ollut mitenkään mahdollista, että Noah Puckerman seisoi hänen makuhuoneen ovella hymy kasvoilla. Piakkoin hän muisti miksi hän oli huoneessaan ja miksi hän voi pahoin.
”Olen pahoillani Noah, sinun täytyy lähteä.”
Puck näytti lamaantuneelta hetken, ihan kuin hänelle olisi kerrottu että hän kuuluu roskaväkeen.
Hän puri huultaan ja kääntyi kävelläkseen pois, ennen kuin Kurt tajusi miltä hän oli kuulostanut.
”Se ei ole, ettenkö pitäisi sinusta tai mitään.. se on vain juuri.. minun isäni..”
Puck kääntyi katsomaan häntä. ”Mikä vanhaa miestä vaivaa?”
”Hän ei halua minun olevan sopimaton kattonsa alla..”
Puck tuijotti hetken, ennen kuin käveli sisään lukiten oven ja lopulta istuen alas Kurtin tuolille, tuijottaen kuin hän odottaisi jotain. Kurt katsoi häneen ihmetellen. Kaikista maailman ihmisistä joka odotti selitystä häneltä, oli urheilija, jolla oli tapana heittää hänet vuosikausia roskalaatikkoon.
Mutta ilman edes ajattelematta Kurt totesi että, se oli outo tilanne, pian hän kuitenkin löysi itsensä kertoen itkunsekaisena mitä oli tapahtunut.
-----------------------
Kaksi tuntia myöhemmin hän istui keittiössä Puckin kanssa, nauraen ja laulaen `Sweet Caroline´ sillä välin kun he kokkasivat. Puck tarjosi palaa suklaaleivoksesta, jonka he olivat tehneet aikaisemmin, mutta hän pudisti päätänsä, puhuen ylimääräisistä kaloreista.
”Sinä et ole syönyt koko päivänä mitään.” Puck sanoi kohottaen kulmia.
”Minä olen kunnossa, elä huoli.” Kurt hymyili ennen kuin kääntyi. ”Voinko kysyä sinulta jotain?”
”Toki.”
”Miksi olet täällä? Tarkoitan, että eikö se olisi mukavaa tai mitään.. mutta.. me emme ole koskaan puhuneet ennen.”
Puck huokasi pehmeästi ennen kuin nojasi pöytää vasten. ”Sinä et ollut humalassa juhlissa. Minä olin tuskin hiprakassa ja Finn oli liian häiriintynyt hänen ´Rakastan Rachelia ja Quinnia samaan aikaan huomatakseen mitään. Minä näin sinun reaktiosi.”
Kurt muuttui punaiseksi. ”M-minun reaktioni?”
”Kun Blaine ja Rachel suutelivat. Sitten kuulin mitä tapahtui teidän kahden välillä kahvilassa. Ja sitten kerroit mitä tapahtui isäsi kanssa… se vain, kuulosti siltä, että tarvitset ystävää juuri nyt.”
Kurt tuijotti häntä pitkän ajan, sitten hän teki jotain mistä hän ei ollut edes unelmoinut.
Puck kietoi kätensä pienemmän pojan ympärille, tämän juostessa hänen käsiinsä, napaten kiinni hänen t-paidasta kuten hänen elämänsä riippuisi siitä. Puck ei vihannut poikaa, todella hän ei vihannut. Kun he olivat yhdessä Glee klubissa hän tavallaan oppi pitämään pojasta. Mutta näytti siltä että edes Daltonissa, pojalle ei ollut ketään jolle todella puhua.
”Uskoakseni et ole puhunut Blaine kanssa riidan jälkeen?” Pään pudistus. ”Ja Mercedes on kiireinen Quinnin kanssa?” Nyökkäys tälle kertaa.
”Rachelin yrittäessä varastaa Blainea, niin et ole puhunut hänelle.” Toinen nyökkäys. ”Joten et ole puhunut kenelläkään mitään tästä?” Viimeinen pään pudistus jonka jälkeen Puck kuuli pienen nyyhkäisyn.
”Tavallaan tuo oli valhe.”
Kurt katsoi ylös näyttäen, kuin häntä olisi juuri läimäytetty ”Mitä?”
”Sinulla on minut.”
Kurt hymyili ja nyökkäsi.
Kaksikko erkani toisistaan, kun he kuulivat rykäisyn.
-----------------
”Isä, voin selittää.”
”Mr. Hummel.”
”Onko tämä jonkinlainen kapina?”
Kurt pudisti päätään lähestyessään isäänsä. ”Isä..”
”Mitä minä olen kertonut sinulle tämän kaltaisista asioista minun kattoni alla? Me juuri puhuimme tästä, Kurt!”
”Tiedän isä! Mutta sinä et ymmärrä!”
”Elä kerro minulle mitä minä en ymmärrä! Olet minun talossani ja puuhat kaikkien poikien kanssa jotain, jotka tulevat sisään.”
Kurt puri huulta kääntyen pois. ”Tämä ei ole sellaista, isä. Noah on ystävä.”
”Niin oli Blainekin, mutta se ei estänyt sinua nukkumasta hänen kanssaan!”
”Me jaoimme sängyn, isä! Vaatteet päällä. Hän oli sammuneena koko sen ajan!”
Burt pudisti päätään, aloittaessa puhumaan kunnes yhtäkkiä Finn käveli Quinnin kanssa huoneen läpi. He hymyilivät kiiruhtaessaan ylös portaita. ”Hei, Burt! Quinn jää yöksi!” Hän huusi ennen kuin sulki oven.
”Hyvä on, poika!”
Kurtin silmät pimenivät.
”Kiitos isä.” Hän mutisi hiljaa, voiden pahoin jälleen.
”Tämä on erilaista, Kurt!”
”Miten se on muka erilaista? Se että halasin Noahia ja autoin juopunutta ystävääni, kun Finn vain ilmestyy tänne, ja sinä tiedät mitä hän on aikeissa tehdä! Sinä vain annat sen tapahtua! Mutta kun minä teen jotain mikä ei ole edes väärää, se on kuin voittaisin huonoimman pojan palkinnon! Selitä tämä minulla isä! Kerro miten tämä on eri-”
”Koska sinä olet hinttari!!”
Kurt jäätyi, Noah tuijotti ja Burt läimäytti kätensä suunsa eteen. Pieni naisellinen henkäisy kuului Carolen suusta hänen astuessa huoneeseen. Hän oli tuonut Finin ja Quinnin kotiin ja koko tilanne sai hänet melkein tiputtamaan kauppakassin lattialle. Hän katsoi järkyttyneenä miestänsä ja sitten hänen poika puoltansa.
”Burt…” Hän kuiskasi.
Kurt seisoi jäätyneenä, hänen mahansa aloitti tutun myllerryksen voimakkaampana.
Siitä tässä kaikessa oli kyse. Olla täydellinen, hetero poika. Sitä hänen isänsä haluaisi. Hänelle oli liian monta virhettä. Hän oli homo. Hänellä on vääränlainen lantio. Hänen äänensä oli ihan liian korkea, ja hän pukeutui oudosti.
Se oli aina hänen vikansa.
”Kurt…” Burt puhui, ottaen askeleen lähemmäksi.
Kontratenori katsoi Noahiin anelevasti ja Noah otti lopulta johdon, napaten hänen ystävänsä kädestä ja vetäen hänet ulos ovesta.
Kurt ei välittänyt vaikka hän itki, tai että hän nyyhkytti tai että piti Noahin kädestä liian tiukasti kiinni. Hän ei välittänyt kun hänen isänsä huusi hänen peräänsä tai kun Finn tuijotti ikkunasta hämmentyneenä tai kun Carole seisoi ovella, yrittäen kutsua hänet takaisin.
Hän vain seurasi Noahia.
Heidän käveltyään hetken hän pysähtyi. ”Noah, odota.” Hän mutisi pehmeästi kun he saapuivat puistoon, jossa ei ollut ketään. Huomaten roska-astian.
Noah teki kuin hänelle kerrottiin ja vapautti viimein Kurtin käden.
Kurt seisoi hiljaa hetken.
Hänen valmentaja halusi täydellisen kehon.
Dalton halusi täydellisiä suorituksia.
Hänen isänsä halusi täydellisen pojan.
Blaine halusi täydellisen kundin.
He kaikki halusivat hänen olevan täydellinen. Hän voisi tehdä sen. Hän tekisi sen. Hän otti askeleen eteenpäin miettiessään henkistä listaa. Hän voisi todistaa, että hänellä on kontrolli. Hänellä täytyi olla kontrolli. Hän voi kontrolloida mitä söisi. Ja mitä ei.
Hänen tarvitsisi sitä, olla kontrollissa.
Hänen tarvitsisi olla täydellinen.
Hän nojautui roskapönttöä vasten, oksentaen tyhjän vatsansa sisältöä hymyn kohotessa kasvoille.
Hänelle oli kontrolli.
//Classick muokkasi fandomin otsikkoon
