Title :Velhoilua ja vikatikkejä
Author : Ollie
Genre: Crossover
Pairing :Ei oikeestaan..hieman M/C, tiedätte henkilöt, kun luette ficin.
Rating : S
Summary :Harry on luokkaantunut ja hän menee Hermionen ja Ronin kanssa jästi sairaalaan. Joka ei olekaan niitä tavallisimpia..
Disclaimer :En omista kummankaan todellisuuden hahmoja. Eli en potteria ym. enkä sairaalan henkilökuntaa( vaikka haluaisin).
Warnings :Kiroilua.
A/N: Ensimmäinen ficcini, joten säälikää minua hieman. Arvosteluja ja kommentointia saa totta kai kirjottaa. Ja virheistä, koska tämä on betaamaton. Joten.. nauttikaa perjantai-illan tuotoksesta!
Velhoilua ja vikatikkejä
Ei voi olla totta, Harry ajatteli. Hän oli Hermionen ja Ronin kanssa kolmestaan itä- Hamptonissa. Ja kaiken lisäkasi hän oli loukkaantunut. ”Eikö meidän pitäisi mennä Pyhään Mungoon?” Hermione kysyi ja katsoi varovasti Harryn kättä, josta vuosi verta. ”Ei, heillä on tarpeeksi tekemistä muiden potilaiden kanssa ja sitä paitsi kuolonsyöjät nappaisivat minut sieltä. Tai siis meidät kaikki. Onko kaikki hyvin Ron?” hän kysyi punatukkaiselta pojalta, joka seisoi naama valkoisena heidän vieressään. ” Ihan ok…”, hän sanoi ja pudisti päätään. ”Hei, emmekö voisi mennä jästi sairaalaan?!” Hermione kiljahti. Harry ja Ron katsoivat Hermionea varovasti ja katsoivat toisiaan epäuskoisena. ”Hermione…”, Harry aloitti, mutta Hermione ehti edelle. ”Se on ainoa hyvä ratkaisu, ja sitä paitsi näin tässä lähellä sairaalan, jonka nimi taisi olla joku East Hampton Hospital Trust”, hän sanoi ja viittasi kadulle, josta he olivat hetki sitten tulleet. Hermione lähti kävelemään sairaalalle päin. Harry aikoi sanoa jotain, mutta kädessä pistävä kipu sai hänet menemään Hermionen perässä sairaalaa päin Ron mukanaan.
Pian he olivat sairaalan edessä. Sairaala näytti aivan tavalliselta ulkoapäin, mutta kävellessään ovelle päin he huomasivat yhdessä parkkiruudussa olevan hiekkaa, grillin ja auringonottotuolin. He katsoivat kummastuneena toisiinsa. ”Vaikuttaa oudolta”, Hermione sanoi epäilevästi. ”Niinpä”, Harry vastasi. He molemmat katsoivat Ronia, joka ei ollut eläissään nähnyt grilliä, eikä totisesti hiekkarantaa parkkiruudussa. He menivät sairaalaan sisälle, ja Hermione lähti tiskille selittämään, että hänen kaverinsa on loukkaantunut kaaduttuaan pyörällä. ” Ei sitten mitään kuolonsyöjistä?” Harry kysyi kulmat koholla Hermionelta, joka oli juuri tullut tiskiltä. ”En viitsinyt mennä hullujenhuoneelle”, hän vastasi virnistäen. ”Apulainen sanoi, että pian tohtori…..tohtori….aah, tohtori Macartney tulee katsomaan kättäsi.” He menivät istumaan odotushuoneeseen. ”Outo paikka”, Ron tokaisi ja näytti todella järkyttyneeltä. Harry ja Hermione tyytyivät hymyilemään.
Pian heitä kohti käveli nuori, vaalea ja komea mies. Hän hymyili ja pyysi heitä mukaansa. Käytävällä lääkäri sanoi: ”Hei, minä olen tohtori Macartney, sanokaa Mac vain, olen –.”
Äkkiä hänet keskeytti tummatukkainen, nuori ja aasinaamainen mies.
”Kato Ginger, oletko siirtynyt nuorempiin vai ovatko nuo sinun niin sanottujen naistesi lapsia?” Mac katsoi toista, mahdollisesti lääkäriä, ja vastasi:
”Ei, he ovat potilaita, etkö enää tunnista heitä? Johtuuko se siitä, että aina kun näet heidät he ovat taju kankaalla?” Tummatukkainen mies katsoi häntä ja nauroi.
”Hahhaa, Ginger, todella viiltävää. Tyypillistä, mutta valitettavasti naiset odottavat minua.”
”Ai odottavatko ne sveitsiläistä kikkarapäätä?”
”Hahhaa… Katsos tuolla on sopiva, uusi hoitsu jolle taidan esitellä sveitsiläistä miehyyttäni. Adios runkkari.”
Sen sanottuaan, mies lähti juosten naisen perään. Harry, Ron ja Hermione olivat sanattomina kuunnelleet keskustelua.
Mac katsoi heitä ja tokaisi:
”Hän on anestesialääkärimme Gay, anteeksi Guy Secretan. Naisten toivo maailmalle.”
Sen jälkeen hän hymyili, pyörähti ja jatkoi matkaansa. Pian heitä lähestyi tummaan pukuun pukeutunut tummatukkainen nainen, joka äkättyään Macin, nainen nuolaisi huuliaan
”Apua”, Mac voihkaisi ja johdatti kolmikon äkkiä toiselle käytävälle.
”Anteeksi tämä, mutta tuolta naiselta ei voi koskaan olla turvassa”, hän sanoi ja katsoi molemmille sivuille johdattaessaan kolmikkoa.
”Ei se mitään, olen vain tottunut toisenlaisiin sairaaloihin”, Hermione sanoi ällistyneen ja nolon kuulloisena.
”Normaaliin?”
”Kyllä.”
He jatkoivat matkaansa.
”Hei Mac!”
”Caroline. Mikä mukava yllätys!” , hän sanoi tummatukkaiselle naiselle, jolla oli lyhyet hiukset. ”Nuoret, tässä on tohtori Caroline Todd, Caroline, Harry, Ron ja Hermione”
”Hei”, Carolineksi nimetty tohtori sanoi.
”Hei”, Harry ja kumppanit sanoivat.
”Auts, näyttää aika kipeältä tuo käsi! Mitä tapahtui?” Todd kysyi Harryltä, kun näki tämän verta vuotavan käden.
”Tuli vähän kuolon—”
”Hän kaatui pyörällä”, Hermione avitti ja nosti kulmiaan Harrylle.
”Joo”, Harry sanoi.
”Ole varovaisempi ensi kerralla. Öö..Mac..”
”Niin?”
”Saanko sekunnin kanssasi?”
”Sekunti meni jo, mutta saat toisen.”
Ja he kävelivät hieman kauemmas Harrystä, Ronista ja Hermionesta.
”Tulisitko mestoille tänä iltana?”
”Mestoille?”
”Se ei ollut härskiä!” Caroline sanoi nopeasti.
”En tule, jos se ei ole.”
Caroline punastui ja katsoi poispäin.
”Minun täytyy nyt mennä…hoitamaan potilaita…nähdään…jossakin..” Caroline sanoi nolona ja lähti pois.
”Mestoilla?” Mac huusi hymyillen perään, ja pyörähti mennessään Harryn ja kumppaneiden luo.
”Matkaan herrat ja hyvä neiti”, Mac sanoi ja he kävelivät hänen kanssaan toimenpidehuoneeseen. ”Hullua väkeä”, Ron sanoi. Hermione nyökkäsi. Harry seurasi ensimmäisenä, koska kipu kädessä oli yltynyt.
Parin tunnin päästä he tulivat pois huoneesta.
” Noin, nyt siinä on tikkejä ja ole kiltisti”, Mac sanoi Harrylle, jonka käteen oli täytynyt laittaa 30 tikkiä.
”Joo, kiitos paljon”, Harry sanoi helpottuneena.
”Eipä mitään”
”Tohtori Macartney!” kuului naisen ääni huutavan. Ääni oli saman tummapukuisen naisen, jonka he olivat aiemmin nähneet käytävällä.
”Hei Sue White”, Mac sanoi epätoivoisena.
”Onko sinulla aikaa, pikku leijonamieheni?” Nainen sanoi katsoen kiihkossa miehestä ja sanoi hiljaa: ”Haluan tuntea sinut suussani.”
Mac katsoi naista ja yritti samalla keksiä pakokeinoa. Hermione huomasi epätoivon miehen kasvoilla.
”Tohtori Macartney on hoitamassa ystävääni”, Hermione sanoi ja osoitti Harrya.
”En tiennytkään että pidät pojista, tohtori Macartney?” Sue sanoi ja lisäsi: ”vaikka ei se minua haittaa. Kivaa, jos meitä on kolme, mutta minä kyllä keskityn sinuun!”
”Olen hänen potilaansa”, Harry sanoi naama valkoisena. Keitä nämä ihmiset ovat ja kuinka heidät on päästetty lähellekään normaaleita ihmisiä, Harry ajatteli. Ron tuijotti suu auki sanan vaihtoa.
”Täsmälleen! Potilas, joka tarvitsee hoitoa. Anteeksi, meidän on nyt pakko mennä,” Mac sanoi ja he lähtivät nopeasti pois Suen luota. Lähtiessään käytävältä he kuulivat karjaisun: ”Haaaaaannnnndddddbaaaaaggg!!!” Mac vilkaisi Harrya ja kumppaneita:
”Sue on henkilöstöpäällikkö, älkää kysykö miten hän pääsi tänne töihin, mutta hän on hulluna minuun. Mutta ei muutenkaan aivan normaaleimpia tapauksia. Tai no ei kukaan täällä oikein ole. Mutta kiitos pelastuksesta.”
”Eipä mitään”, Hermione sanoi hiljaa. Tämä todellakin oli oudoin sairaala missä oli koskaan käynyt. Voi ei, nyt tuli taas se aasinnaamainen lääkäri…. Guy?
”Ginger, taas yksi pelastettu elämä!”, hän huusi jo kaukaa, ja teki kädellään ilmassa voiton merkin.
”Todellako? Eli hän ei pyytänyt laskua?”, Mac sanoi sarkastisesti.
”Pää kiinni, Ginger!”
”Arvatkaa mistä muistin Macin nimen kun hän tuli tänne?” hän kysyi, heidän kävellessään käytävällä, Harryltä, Ronilta ja Hermionelta, jotka katsoivat häntä ihmeissään. Kuka saattoi pitää häntä hyvännäköisenä?
”Massive Annoying Chap, eli vapaasti suomennettuna älyttömän harmillinen tyyppi. Suomensin sen nyt kun ei kukaan teistä lukijamulkuista ei kuitenkaan tiedä sitä, eipähän mene ainakaan siitä tämä mulkkuficci pilalle. Jos menee ei ole minun vika”, hän huusi tämä ficin oletetuille lukijoille.
”Yllätys, yllätys.”
”Fuck off, Ginger! Onko taas pakko suomentaa? Kattokaa sanakirjasta mulkut!”
”Niin katsokaa myös Guylle selitys.”
” Ja mikähän se on?”
”Guy= runkkari.”
”Fuck off, mä lähen nyt tästä helvetin ficcistä!” Guy huusi ja lähti toiselle käytävälle, mutta huusi vielä ovella:” Katsokaa muuten Vikatikki Yle1 lauantaisin kello n.23.00.!!”
Mac hymyili ja johdatti kolmikkoa pois sairaalasta.
”Älkää huoliko, ei enää kahjoja ihmisiä”, hän sanoi kolmikolle.
”Lupaus?” Hermione sanoi järkyttyneenä. Mac hymyili ja vastasi: ”Ehkä. Ehkä en. Saa nähdä.”
Lopulta he pääsivät pois sairaalasta. ”Nähdään, take care, ja älä enää temppuile pyörällä!” Mac sanoi. ”En ja kiitos kaikesta”, Harry sanoi. Mac kohotti kulmiaan ja hymyili. ”Ja sinusta ja Carolinesta tulisi todella söpö pari”, Hermione sanoi punastuen. Mac katsoi hämmentyneenä, mutta huiskautti kättä kun kolmikko lähti. Hän rojahti aurinkotuoliin ottamaan aurinkoa.
”Lenkkimakkaraa vai kabanossia?” kysyi juuri paikalle tuullut Guy, jolla oli päällään rantapaita.
”Lenkkiä.”
”Puhutaanko nyt makkarasta vai munasta?”
”Guy!”
”Selvä…”
Samaan aikaan Harry, Ron ja Hermione kävelivät sinne päin mistä tarinamme lähti. Takaa he kuulivat miehen huutavan: ”Älä mene sinne Boyce! Heillä on varmasti klamydia!” He vilkaisivat toisiaan ja kohottivat kulmiaan. Paitsi Ron, joka ei tajunnut taaskaan yhtään mitään. Hän ei ainakaan ikinä ollut kuullut seksitaudeista mitään.
”Mitä?” Ron sanoi
”Ei mitään”, Hermione ja Harry sanoivat yhdestä suusta ja hymyilivät.
”Oikeesti!”
”Mennään jo, Ron.”
”Älä riuhdo minua, Hermione!”
He kävelivät kadullepäin.
” Aika outoa väkeä”, Hermionea sanoi.
”Aika?”
”Niin, Harry, mutta auttoihan hän kätesi kanssa.”
”Joo, mutta sekoa porukkaa kyllä kaikki muut.”
”Joo, mutta kyllä Mac ja Caroline olisi söpö pari! Pitää tarkkailla lehtiä ja katsoa, koska he menevät naimisiin. Niin romanttista!”
”Hermione, tiesitkö, että olet toivoton romantikko?”
”Kyllä Ron, mutta en voi mitään.”
Kohta he olivat jo kadun kulmassa ja kaikkonntuivat.
A/N: Kiitos ja kumarrus jo siitä, jos luit tämän ficin!
