Dumbledoren suunnitelma II, uusi versio! 4. Luku 20.5.2011, k11, J/l, R/OC

[rruina]

Title: Salaisuus
Author: RRuina
Beta: Sindoria luvusta 3 lähtien-
Rating: K11
Pairing: James/Lily, Remus/Oc
Disclaimer: Eli siis kaikki mitä tunnistatte kuulavan J.K Rowlinille, ovat hänen ja kirjoitan ficcia vain viihdyttämis tarkoitukseen (: En tietää tällä muuta, kun ehkä kivoja kommentteja?

Eli tämä on uusi versio ficistä Dumbledroren suunnitelma. Päätin tehdä kokonaan uuden, koska tyhmyyttäni en ollut kirjoittanut juonen käänteitä minnekään muistiin ja olen nytten ne unohtanut :s Toivon, että jos luette niin jätätte kommentin, niin tiedän että täällä saattapi olla joku joka odottaa uutta lukua ^^

Dumbledoren suunnitelma II

Keskeiset henkilöt:


Lily Marie Evans: Syntynyt 30.1.1960
Punaiset, puoleen selkään ulottuvat lainekkaat (hiukan
kiharat) hiukset. Vihreät silmät. Noin 165cm/55kg. Hoikka painoonsa nähden.

James Kristopher Potter : 27.3.1960. Mustat hiukset, jotka ovat AINA sotkuiset. Siniset silmät. Hoikka, mutta lihaksikas (pelaa huispausta) 170cm/72kg. Kelmien kesken " Sarvihaara"

Sirius Newton Black  32.12.1959. Muistuttaa huomattavasti Jamesia, nuorina heidät sekoitettiin monesti. Asuu Pottereilla. Naisten mielestä älyttömän komea! Mustat hiukset, jotka Jamesista poiketen ovat "siististi" pörrössä. Ruumiinrakenteeltaan Jamesin kaltainen. Pelaa myös huispausta. Kelmien kesken " Anturajalka"

Remus John Lupin  10.3.1960. Ruskeat hiukset, siniset silmät. 170cm pitkä, todella hoikka. Ei paljoa lihasta ympärillä. Ei niin sosiaalinen kun ystävänsä, mutta tutustuttuaan ihmisiin pystyy halutessaan Jamesin ja Siriuksen tasolle. Joukosta selvästikin fiksuin ja järkevin. Keksii yleensä ideat kelmien kepposille. Ihmissusi, kelmien kesken "kuutamo"

Peter Max  Piskuilan 2.5.1960. Kelmien 4 jäsen. Lyhyt 159cm ja hieman pyöreähkö. Ujo, mutta kun tutustuu ihmisiin niin muuttuu sosiaaliseksi. (Tämän takia yleensä mietitään, miksi Peter on kelmi.)

Emma Emile Forest Lilyn paras ystävä. Asunut koko ikänsä Lilyn lähellä. Eivät kuitenkaan tunteneet ennen Tylypahkaa. Ihastunut (salaa) Remukseen. Ruskeat hiuket, 169cm pitkä ja hoikka. Puoliksi ihmissusi. ( Emman äitiä puri ihmissusi tämän odottaessa Emmaa.) Muuttuu täydenkuun aikana, mutta purema ei ole tappava/ei muuta ihmissudeksi. Lily on ainoa (dumbledoren lisäksi) joka tietää Emman salaisuuden.

[rruina]

1. Päiväkirjat

" Rakas päiväkirja.
 En tiedä mitä tänään tapahtui, tai kyllä tiedän mutta en tiedä miksi?! Minä menin ja suutelin James Potteria! Vapaaehtoisesti! Mietipä sitä!
  Minä vain halusin tehdä niin.. Ehkä siksi, että koulu loppuu kohta... Tai sitten halusin vain kokea sen kerran. En tiedä ollenkaan miten kertoisin kaikkien näiden vuosien jälkeen, että olen tosissani alkanut pitää hänestä.

  Olemme molemmat valvojaoppilaita ( en tosin tiedä miksi?) ja tuntuu kuin hän olisi muuttunut. Hän tuntuu saaneensa aivot jostakin, ei esitä enää jatkuvasti seurassani. Nykyään tulen toimeen hänen kanssaa yllättävän hyvin.

  On tosin ikävää, että olen "kuraverinen" ja Jamesin ei kannata näinä aikoina ruveta seurustelemaan kanssani, saatika sitten näyttäytyä seurassani.
  Sitten toiseen asiaani. Huomenna on taas täysikuu. Olen edistynyt pikku projektissani kohtalaisesti ja tuntuu ,että pystyisin olemaan kauris jo koko yön. Viime kerralla voimani loppuivat muutamaa tuntia ennen aamunkoittoa, onneksi Emma ei pure! Tai puree, mutta ei kovaa.

  Emmallekin asiat muuttuvat helpommiksi, kun hänen ei tarvitse olla yksin tuolla ulkona. Vaikka hän ei ole kovinkaan vaarallinen, niin rehtori haluaa, että hän pysyy pihalla.

  Menemme taas kielletyn metsän keskelle, sinne missä se jättimäinen hämähäkki (hmm nimi olikaan?) asustaa. Että jos meitä ei näy, niin se on todennäköisesti syönyt meidät.

  Hermoilen kovasti S.U.P.E.R kokeiden takia, vaikka kaikki sanovatkin, että minulla on vähiten varaa hermoilla. On kumminkin vaikeaa saada töitä, jos ei ole puhdarverinen. Voldemort on uhannut tappaa kaikki meikäläiset. Vielä minä hänelle näytän!

  Ainiin... Olen varma että Emma pitää Remuksesta. Ne katseet mitä hän loi tänään ruokapöydässä... Niistä ei voi erehtyä! Ne ovat kuin...Ööh katseet joita James on luonut minuun viimeisen parin vuoden aikana?

Rakkaudella: Lily "


" Rakas päiväkirja. Hetkonen! Ei kelmi voi kirjoittaa "rakas" varsinkaan millekään kirjalle! Äh mikä tämä kirja nyt olikaan. Ainiin! Päiväkirja!( Remus muistutti asiasta, koska kyylää tekemisiäni tuossa vieressä. Lisäksi hän muistutti, että kirjoitin sen jo kerran tuonne ylös.)
Eli aloitan alusta. Olen nyt täällä tarvehuoneessa, koska tuvassamme ei saa hetkeäkään rauhaa!

 Tosiaan! Lily Evan suuteli minua tänään kesken partioinnin! Näiden kaikkien vuosien jälkeen. Hän vain yht'äkkiä tuli ja suuteli minua käytävässä ja käveli pois :S Hmm voisin kirjoittaa tapahtumien kulun tähän, niin saan tilanteesta joskus selvää. ( Miksi kirjoitan tänne ehdotuksia?) Mutta siis :


 "Lily ja James (minä) partioivat pitkin koulun käytäviä. Lily oli pitkään hiljaa ja tuntui ajattelevan omia asioitaan.
- Miksi sinä olet niin hiljaa? Minä kysyin.
- Ajattelen. Lily vastasi.
- Mitä? Kysyin taas.
- Elämää, koulun päättymistä ja muutenkin vähän kaikkea. Lily vastasi.
- Aa.. No jatka vain..
- James?
- Mitä?
  Lily ei sanonut enempää, vaan pysäytti minut, kurottautui lähemmäs ja!

  Se oli elämäni paras suudelma! Se ylitti,jopa sen kun Remus ja Sirius suutelivat viime juomareissullamme. ( Tätä he eivät tosin itse muista.) Kumminkin Lilyn silmissä paistoi lämmin tunne. Ihan kuin hän olisi välittänyt minusta? Ajatella, näiden kaikkien vuosien jälkeen!
 En kumminkaan ehtinyt kysyä asiasta, sillä hän pakeni paikalta...

*huoh* Anturajalka tuli äsken tuonne käytävään huutelemaan, että päiväkirjat (minä muistin!) ovat tyttöjen alaa. Ehkä ovat, minä haluan kuitenkin olla ainutlaatuinen persoona... Okei.. Todennäköisesti piilotan tämän kirjan ja en kirjoita enää ikinä...

  Huomenna on täysikuu. Menemme jälleen rääkyvään röttelöön Remuksen seuraksi. Kirjoitin tämän/ uskalsin kirjoittaa, siksi koska laitoin tämän aukenemaan vain itselleni. (Loitsun varjopuolena on kyllä, että tämä aukeaa myös lapsilleni.(Onneksi, niitä ei ole :--D)) Eli voin kirjoittaa tähän mitä tahansa.

Olen muuten varma, että Remus on kiinnostunut Emmasta. Yksinäinen susi, ei ole kohta enää yksin (; ( Ainakaan jos se minusta riippuu.)
Hänen katseensa on samanlainen, kuin... No... Mitä olen luonut Lilyyn viimeisimpien vuosien aikana?

Anturajalka huutelee tuolla edelleen, niin ehkä lopetan tämän kirjoittamisen nytten. Taidan mennä hänen seurakseen kiusaamaan luihuisia. ADIOS!

- James-

ps: minä sitten RAKASTAN LILYÄ!

[hamsu]

Tämähän vaikuttaa kelmifikiltä, jossa LILY rikkoo sääntöjä muuttumalla animaagiksi!!!! 
mielenkiintoinen idea. Lily rikkomassa sääntöjä, odotan kelmien reaktioita, eritoten Remuksen  mitä  tästä sanoo (kun kuulee/näkee), että Emma on puoli-ihmissusi.   
Virheitä en huomannut, ainakaan kovin paljon jos niitä oli.
rakentavaa et juurikaan saa,koska en ossaa kirjottaa sellasta, mutta jatkoa toivoisin
 tulipas lily painotteinen kommentti.

           hamsu

[rruina]

Hamsu:Heh kiitän kommentistasi ^^ Tämä toki saattaa olla sellainen fici minkä luulet :p Ja itseäni ei ollenkaan haittaa kommenttisi painotteisuus, sillä Lily on yksi omista suosikkihahmoistani :--)
  Mulla on vihossa toinen luku valmis. ( Joka on valitettavasti myös lyhyt.) ja kolmas on jo puoli välissä, tähän sain jo pituuttakin omasta mielestä enemmän ^^ Laitan toisen luvun varmaan tän päivän aikana, jos saisin vaikka betan hankittua jostakin, kun mulla tosiaan on noitten pilkkujen kanssa kamalasti ongelmia, niin olisi kiva jos joku tarkistaisi tekstin ensin :p

ps: Kahteen ekaan lukuun tulee lähinnä Lilyä ja Jamesia, mutta Sirius ja muut tulevat mukaan kolmannessa (:

rruina kumartaa (;

[rruina]

2. Tunnustuksia

- Lily hei.... Olisi hiukan asiaa. James sanoi ilmestyessään rohkelikkojen oleskeluhuoneeseen.
- Mmm... Niin James? Lily jysyi parhaan kaverinsa Emman vierestä.
- Voidaanko puhua jossakin muualla? James kysyi, hän ei tarvinnut ketään todistamaan sanottavaansa.
- Ai..Te aijotte hylätä minut tänne? Törkeää sanoisinko.. Emma valitti Lilyn vierestä.
-Hmmm...REMUS! Tule alas, minulla on sinulle tehtävä! James huusi seitsämäs luokkalaisten portaiden alapuolelta ylös.


 Hetken kuluttua Remus ilmestyi portaisiin kiukkuisen näköisenä. Olihan Lauantai ja kaiken lisäksi täysikuu eli lisäunet eivät olisi olleet pahitteeksi.
- No mitä nyt sarvihaara? Hän mutisi.
- No minulla on sinulle edelleenkin tehtävä.
- Niin varmasti onkin, mutta oletko huomannut, että tänään on lauantai ja kello on tosiaan SEITSÄMÄN? Hän painoitti.
James vilkaisi oleskeluhuoneen kelloa ja tajusi saman asian,kuin Remuskin.
- Kappas.. Se on kylläkin varttia yli. Hän ilmoitti.


Vastaukseksi hän sai vain tylyn mulkaisun Remuksen suunnalta.
-Mutta tosiaan. Minulla on asiaa Lilylle, mutta tuo tuossa ei suostu jättämään häntä hetkeksikään. James nyökäytti päätään Emman suuntaan.
- Miksi en ole yllättynyt että Lily liittyy tähän? Hyvä on, mutta olet minulle palveluksen auki..taas..Remus ilmoitti ja oli selvästikin paremmalla tuulella, kun hetki sitten.


 James nappasi Lilyä käsivarresta ja lähti viemään häntä kohti tarvehuonetta. Kävellessään hän ajatteli jotakin mukavaa paikkaa, missä voisi rentoutua ja keskustella. Pian seinään ilmestyi ovi ja Lilyn reaktiosta päätellen tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän tuli tarvehuoneeseen. James vilkaisi Lilyä kummissaan, sillä ei ollut koskaan kuullut Lilyn puhuvan mitään tästä huoneesta.

Lily huomasi Jamesin katseen ja ymmärsi mitä James ajatteli.
- Tarvitsimme Emman kanssa tilaa... Ajatella... Hän vastasi Jamesin sanattomaan kysymykseen.
Parivaljakko astui siään huoneeseen, joka paljastui pieneksi ja viihtyisäksi. Lilyn mukaan huone näytti tavalliselta jästien olohuoneelta.
- No niin asiaan. Mitä asiaa sinulla oli? Lily kysyi, vaikka ihan hyvin tiesi vastauksen.
- Lily... James vilkaisi häntä, kuten olisi kerännyt rohkeutta jatkaa. Hän saikin sillä Lily nyökkäsi hänelle kannustavasti.
- Mitä se eilinen tarkoitti? Hän jatkoi.
- Aa se... Minä tuota... Halusin kokeilla sitä? Ja ajattelin kun tajusin, että saatan "ehkä" vähään pitää sinusta? Lily oli aivan samaa sävyä hiustensa kanssa ja tuijotti lattiaa sillä ei kehdannut katsoa Jamesia. Olihan hän monta, monta vuotta kuuluttanut kaikille kuinka vihaa James Potteria.
- Sinä mitä? James ei ollut aivan varma oliko hän ymmärtänyt asian oikein. Lily piti hänestä?
- Niin mutta... Sitten Voldemort alkoi hyökkäillä jästisyntyisten kimppuun ja ajattelin ettei meistä kumminkaan tule mitään ja halusin kokeilla sen kerran, koska olet niin monta vuotta sitä ehdottanut...ja..


Lilyn aikeena oli selvästikin jatkaa selittämistä, mutta James harppoi heidän välimatkansa umpeen ja tarttui Lilyä leuasta, niin että pakotti hänet nostamaan katseensa hänen tasolleen.
- Kaikkien näiden vuosien jälkeen SINÄ pidät minusta ja ajattelet etten MINÄ pitäsi, koska ulkona riehuu joku rasisti? Hän naurahti.
James antoi kätensä leikitellä hetken aikaa Lilyn punaisilla hiuksilla, sillä hän oli jostakin kumman syystä jo pitkään halunnut tuntea ne käsissään. Jamesin mielestä Lilyn hiukset olivat kauneinta heti Lilyn silmien jälkeen.
- James. Sinun täytyy myöntää, että jos olet minun kanssani, niin olet suuremmassa vaarassa kuin ikinä.
- Mitä vain sinun vuoksesi Lily. Hän naurahti.
- Olen vakavissani. Lily puuskahti yllättäen kauemmäs Jamesista, sillä häntä ärsytti pojan asenne.
- Niin olen minäkin. Minä olen Potter. Kuvitteletko ettän joutuisi vaikeuksiin ilman sinua? Kaiken lisäksi olen kelmi. Hän naurahti hymyillen aitoa hymyään, ei sitä mitä he pitivät "kelmien" kanssa toimiessaan. Tällä kertaa hymystä sai nähdä kaikki Jamesin tunteet, mitä ikinä hän tunsikaan Lilyä kohtaan.


***
Kukaan ei oikeastaan edes tiennyt varmaksi, mitä Jamesin ja Lilyn välillä oli tapahtunut. Yht'äkkiä James lakkasi esittämästä Lilyn seurassa ja puolestaan Lily ei paiskonut Jamesia kirouksilla syyttä/ muuten vain.
   Ulkopuolinen olisi voinut väittää heitä peräti ystäviksi. Harva kumminkin tiesi, että nämä kaksi olivat palavasti ja peruuttomasti rakastumassa toisiinsa. Itse he eivät tätä vielä tienneet. ( James kyllä, mutta Lily ei ollut tunteistaan vielä aivan varma)

[hamsu]

Oi jatkoa,jes    sinun Lilysi ei ole  tiukkapipo mitä olen  muissa fikeissä tottunu "näkemään". Mukavaa virkistystä. James oli  james, vähän rohkeampi vain.pidän ja jään seuraamaan. 
 Virheitä oli enemmän kuin ensimmäisessä luvussa, mutta älä masennu luen ja seuraan tätä oli virheitä tai ei. minusta ei ikävä kyllä ole betaksi/oikolukijaksi, toivottavasti löydät vapaa ehtoisen.

  hamsu

ps, kynä sauhuamaan ja vauhdilla kolmas luku tänne

[rruina]

hamsu: Kiitos jälleen kommentistasi ^^ Tein Lilysta tarkotuksella hieman erilaisen, kun se on jokaisessa ficissa "tiukkapipo" Kolmas luki on itseasissa valmis, tai siitä puuttuu loppuosa ja se tulee olemaan valmis ensi yön aikana :p En pysty kirjoittamaan päivisin, niin teen kaiken aina öisin :--D Voisin uskoa, että huomenna ilmestyy

Tiedän noista kirjoitusvirheistä :S Mulla ei edes ole tässä koneessa nyt mitään ohjelmaa, jolla sais vähennettyä noita... Toivon että saan betan, niin teksti helpottuu (:

[rruina]

Noniiin (: Tässä olisi tämä kolmas. ANTEEKSI ANTEEKSI, lupasin sen aikasemmin, mutta joo :s Huomasin muuten että oon laittanut tonne ylös "2010" :--D

3.

Lily ja James käyttätyivät normaalisti yleisillä paikoilla. Lukuunottamatta Siriuksen vihjailevia katseita ja sanallisia huomautuksia, olisi voinut luulla, että kyse on Jamesin/Lilyn henkisestä kasvamisesta.
Oppilaat olivat kokoontuneet suureen saliin aamupalaa varten. Lily ja Emma istuivat jo tottumuksesta kelmien päätyyn. Lily huomasi Siriuksen nostavan toista kulmakarvaansa katsoessa häntä.
"Pääkiinni Anturajalka!" James tiuskaisi Siriukselle, ennen kun tämä ehti edes avata suutaan. Hän oli huomannut Siriuksen ilmeestä, että tällä olisi      paljonkin sanottavaa.
"En ole sanonut vielä mitään", Sirius vastasi.
"Niin, paino sanalla 'vielä' ", James mutisi.
"Ikävä keskeyttää teidän rakastavaisten keskustelu, mutta kaikki eivät pysty lukemaan toistensa ajatuksia, niin voisitteko kertoa meillekin?" Emma kysyi selvästikin uteliaana.
"Sinun ei ole hyvä tietää tuon piskin ajatuksia Emma-kulta, James vastasi. "Kulta" sanan kohdalla hän kuitenkin katsoi Lilyä, joten jopa Sirius jätti huomautuksen omaan arvoonsa.
"Hmm.. Luulin että Emma on ainoa piski", Lily mutisi ajatuksiinsa juuttuneena.
"Mitä?" Remuskin havahtui Lilyn huomatukseen.
"Häh? Ei mitään.. Minulle tuli vain yksi asia mieleen", Lily alkoi korjailla virhettään.
"Mikä asia?" Sirius kysyi selvästikin uteliaana tapahtumien saamasta käänteestä.
"Hmm...Se oli vain yksi leikki, mitä meillä oli tapana leikkiä lastentarhassa", Lily selitti.
Sirius vilkaisi merkitsevästi Jamesia ja ilmehti jotain heidän omalla kielellään, mistä muiden oli mahdotanto saada selvää. James kumminkin pudisti päätään, jolloin Sirius kohotti toista kulmaansa. James muodosti suullaan sanan " myöhemmin", joka sai Siriuksen olemaan hiljaa.

"Asiasta kolmanteen..  Miten sinulla ja Emmalla meni eilen?" Lily kysyi vaihtaakseen puheenaihetta.
"En ollut Emman kanssa eilen", Sirius vastasi katsoessaan kummissaan Lilyä.
"Johtuisikohan siitä, että kysyin Remukselta?" Lily totesi herttaisesti hymyillen.
"Remus, kultaseni! Olet jättänyt jotain kertomatta minulle!" Sirius vaihtoi äänensävynsä kimeäksi ja sai sen kuulostamaan melkein mustasukkaiselta.
"Kiitos vain Lily", Remus huomautti kuivasti, Siriuksen virnuillessa vieressä.
"No - meillä oli kivaa?" Remus sanoi ja nyökkäsi punaiselle Emmalle, että tämä voisi sanoa oman mielipiteensä.
"Minullakin oli oikein mukavaa", Emma vastasi Remuksen nyökkäykseen.
"Vai niin.. Vai niin.." Sirius hymyili oikein herttaisesti ja nyökytteli päätään.
Hän oli jo aikaa sitten ottanut tehtäväkseen parittaa Remuksen ihan kenelle tahansa tytölle. Sääli vain, että hän ei ollut vielä onnistunut siinä. Tytöt joita hän oli ehdottanut, eivät olleet kelvanneet Remukselle, sillä hän kuulemma arvosti "älyä" toisin kuin Sirius. Nyt oli sopiva aika yrittää uudelleen, kun hän "löysi" tytön, jonka kanssa Remus selvästikin viihtyi.
"Hmmp.. Anturajalka herää!" James tönäisi ajatuksiinsa vaipunutta Siriusta kylkeen ikävästi.
"Häh?"
"Meillä olisi juteltavaa", Hän nyökkäsi päätään Lilyä kohti ja taas Siriusta, jotta tämä ymmärtäisi.
"Asiaa. Mennäänkö t-huoneeseen?" Sirius kysyi tajuttuaan kuvion.
"Ai, te jätätte  meidät tänne?" Lily kysyi.
"Onhan teillä Remus ja Peter seurananne", James muistutti hyvän tahtoisesti. Hänen ilmeestään kumminkin näki kenen viereen hän olisi mieluummin jäänyt.
James ja Sirius poistuivat salista jättäen muut hiljaisuuden valtaan.
"Mitä luulette, mistä tuossa oli kyse?" Lily kysyi.
"Minä en luule, minä tiedän", Remus vastasi, hyvin remusmaiseen tapaansa.
"Aiotko kertoa meillekin?" Emma kysyi.
"Hmm.. Todennäköisesti en", Remus vastasi.
"Remus kilttiiii.. Emma katsoi häntä anovasti", Lily nimitti Emman katsetta "koiranpentu ilmeeksi", koska lähes kaikki heltyivät sen edessä. Niin kävi myös Remukselle.
"Huooh.. Hmmm.. Todennäköisesti Sirius utelee Lilystä Jamesilta, he myös miettivät miksi Lily valehteli heille äsken ja Sirius pohtii parittamissuunnitelmaansa.
"Onko heillä semmoinenkin?" Peter kysyi, havahtuen tuijottamasta annostaan.
"Ei heillä, vain Siriuksella", Remus vastasi.
"Miksi?" Emmankin uteliaisuus heräsi.
"En tiedä. Varmaan siksi, että ei ole huvittanut alkaa seurustelemaan kenenkään kanssa."
"Väärin. Se johtuu siitä, että olet itse aikaan saamaton ja tarvitset apua", Sirius ilmoitti ilmestyessään Remuksen selän taakse.
"Eikö sinun pitänyt olla t-huoneessa?" Remus kysyi.
"Kyllä, Sarvihaaralla on paljon ongelmia", hän katsoi merkittävästi Lilyä. Tämä punastui, hyvin "ei lilymäiseen" tapaan.
"Joten minun piti tulla hakemaan hiukan evästä", Sirius ilmoitti ja kaappasi paahtoleipäkorin mukaansa ja lähti.

Sirius käveli käytävää pitkin takaisin t-huoneeseen, missä James jo häntä odottikin. Sirius laittoi korin sohvan viereen jolla he istuivat. James yritti saada yhtä leipää itselleen, mutta Sirius näpäytti häntä sormille.
"HEI!" James protessoi.
"Ensin työ, sitten huvi", Sirius ilmoitti ja alkoi syödä paahtoleipäänsä.
"Mistä aloitamme?" James kysyi.
"No vaikka siitä, että Lily-kultasi taisi valehdella meille tänä aamuna", Sirius vastasi.
"Niin.. Miksiköhän?"
"Minä luulin, että sinä tietäisit", Sirius vastasi.
"Miksi minä?"
"Kumpi meistä onkaan katsellut häntä erityisen tarkasti viime vuosina?"
"Ööm.. Minerva?"
"Sarvihaara keskity!"
"Joo joo. En vain keksi mitä salattavaa heillä on."
James ja Sirius jäivät pohtimaan tapahtumaa, sillä he eivät keksineet yhtään järkevää syytä miksi Lily valehtelisi.
"Miten ihmeessä SINÄ, tiesit etteivät Lily ja Emma tunteneet ennen koulun alkua?" James keskeytti hiljaisuuden.
"Noo - olen ollut tarkkana." Sirius vastasi.
"Eli olet juorunnut taas jonkun tytön kanssa?" James kysyi
" 'Juorunnut'. Tuo saa minut kuulostamaan aivan tytöltä! Ja ei, puhuin kyllä Remuksen kanssa ja hän ei tietääkseni ole tyttö?"

"No mistä hän tiesi?" James tunsi jälleen mustasukkaisuutta, vaikka tiesi sen aiheettomaksi. Hän ei vain yksinkertaisesti voinut sille mitään.
"Hehän olivat vielä viime vuonna molemmat valvojaoppilaita ja partioinnissa on aikaa puhua."
  Sirius hymyili omahyväisesti huomattuaan Jamesin mustasukkaisuuden. James vilkaisi Siriusta.       
"Sinä näytät ihan linnulta, joka on syönyt kissan", James huomautti.
"Heh heh.. Linnut eivät syö kissoja", Sirius huomautti.
"Kyllä minä sen tiedän, mutta ihmettelen miten sinä..." James vastasi.
"Se luki jästitiedon kirjassa."
"Tiedän senkin..."
"No minä tarvitsen tietoa joskus."
"Missä muka?"
"Sitäpaitsi, jotkut linnut syövät. Yritin kerran loihtia kotkan, joka nappaisi Minervan, etten saisi jälki-istuntoa..."
"Ei tainnut toimia?" James virnisti.
"Toimi se. Sain kaksin verroin jälki-istuntoa."
"Sinä olet ihan mahdoton! Tiesithän sen?" James ilmoitti.
"Niin ne väittävät ja olen vieläpä ylpeä siitä!"
Siriuksen "ilmoituksen" jälkeen molemmat olivat hetken hiljaa, sillä Sirius aavisti Jamesin haluavan ajatella hieman omia asioitaan. Hetken kuluttua Sirius kuitenkin kyllästyi hiljaisuuteen...
"Minä olen sitten etuoikeutettu bestman ja lapsesi kummisetä!"
"Sinä olet mitä? Koska minä naimisiin olen menossa? Saatika hankkimassa lapsen?" James kummasteli.
"Jos sinulta kysytään, niin olet valmis alttarille heti. Tosin jos kuuntelemme Lilyn mielipidettä niin ehkä kesällä tai viimeistään alku syksystä", Sirius virnisteli.
"Sirius! Ole edes yhden kerran elämässäsi ärsyttämättä!" James huudahti.
"Tai muuten? Alat hakkamaan minua sarvillasi? Vai hypitkö päälläni niin kauan, että pyhästi lupaan..."
"James tekee mitä!? Ja mitä sinä lupaat?" Emma kysyi, hänen ilmestyessään Lilyn kanssa t-huoneeseen. Huone oli päästänyt heidät sisään, sillä he olivat ajatelleet samanlaista huonetta, missä pojat nyt olivat.
"Lupaan, että minulla on vain pahat mielessäni", Sirius virnisteli tyytyväisenä.
"Entä mitä James tekee" Lily jatkoi.
"Sotkee minut sorkkiinsa ja hakkaa sarvillaan."
"Ei hänellä ole kumpiakaan", Emma huomautti.
"Voisi olla. Jamesia saattaisi luulla pässiksi, jos nopeasti katsoisi." Sirius hymyili sitä "kuuluisaa hurmuri" hymyään, mutta epäonnistui Jamesin tönäistessä häntä kyynerpäällään.
"HEI! Ei väkivaltaiseksi tarvitse ryhtyä."
"Jos minä olen pässi, niin sinä olet älykääpiö."
"No heh heh. Oletpa hauskalla tuulella tänään Sarvahaara. Osuiko pilkka kenties lähellekin?" Sirius kysyi, aikoen selvästikin ärsyttää Jamesia. "Ja sitä paitsi älykääpiö ei ole eläin", hän jatkoi.
"Tavallaan olet oikeassa, mutta jos ajatellaan eri näkökulmasta niin olet väärässä", Lily puuttui keskusteluun.
"Mistä muka?" Sirius kysyi.
"Minun."
"No kerropa, kerran kun olet niin viisas. Sirius ilmoitti, selvästikin aikoen kumota kaikki Lilyn väitteet.
"No siis.. Ihminenhän on eläin ja Kääpiö puolestaan pienikokoinen ihminen. Eli kääpiöitä on olemassa. 'Äly' sana taas kuvaa älykkyyttä ja kun nämä kaksi yhdistää sanaksi, niin tulee 'älykääpiö'. Mikä saattaa tarkoittaa älykkäästi pientä, tai sitten aivan jotain muuta", Lily lopetti selittämisen nähdessään Siriuksen kummastelevan ilmeen.
"Jameeeeeessss.." Lily on ilkeä minulle! Sirius alkoi valittaa, vaikka hänestä näki selvästi, että hän pelleili ja ei ollut tosissaan.
"Ihan oikein sinulle. Itse aloitit", James virnisti.

"Ja nyt sinä ja Emma voisitte kipittää tiehenne. Minulla on asiaa Lilylle", James jatkoi.
"Taas?"
"Kyllä."
Emma ja Sirius lähtivät huoneesta ilman enempiä huomautuksia tai valituksia ja jättivät Lilyn, sekä Jamesin kahdestaan huoneeseen.
"Minusta meidän pitää puhua."

[hamsu]

Hehehee, Sirius hehhee niin lapsellisen söpö, ihana tätä on erittäin hauskaa lukea kun fikissä on "kahdet" kelmit Lily lipsautuksineen ja sirius, olemalla sirius. remuskin oli mukana ei masentuneena täysikuusta tai kepposesta.
jatkoa pyydän, en meinaa penkillä pysyä kun vain ajatteleekin.
 Järkevää kommaa et saa, sen verran stressasin  TET-paikkaa että heräsin jo kuudelta..grrr.

    parhain terveisin, hamsu

[rruina]

4.

Emma ja Sirius lähtivät huoneesta ilman enempiä huomautuksia tai valituksia ja jättivät Lilyn, sekä Jamesin kahdestaan huoneeseen.
"Minusta meidän pitää puhua."

"Niin pitää. Mistä sinä haluaisit puhua?" James kysyi.
"No tavallaan 'meistä' ", Lily teki heittomerkit sormillaan ja jatkoi: "Haluan toki olla ystäväsi, mutta haluaisin tutustua sinuun paremmin."
"Noo mitä ajattelit?" James kysäisi.
"Pelataan vaikka Totuus tai totuus -peliä?"
"Öömm.. vaikka? En kylläkään tiedä mitä se on joten..." James kertoi, sillä ei tiennyt jästien peleistä juuri mitään.
"No nimi kertookin jo paljon, eli idea on sama kuin pullonpyörityksessä, mutta joka kerta kun kysytään on aina vastattava totuuden mukaisesti", Lily selitti pelin säännöt kaikessa yksinkertaisuudessaan.
"Okei.. Jos sinä vaikka aloitat kysymyksellä?" James kannusti, istuutuen Lilyä vastapäätä.
"Hmm... Aloitan helposta. Onko Sirius paras ystäväsi?"
"Tottakai, hän on minulle kuin veli, vaikkakin eivät Remus ja Peter kaukana hänestä ole", James hymyili jollekin yhteiselle muistolleen samalla kuin vastasi.
"Jatkaakseni samaa linjaa.. Onko Emma sinun?"
"No koulussa ainakin ja kotipuolessakin, vaikkemme kuljekaan lomilla niin paljon yhdessä."
"Mitä sinä sitten teet?" James esitti suoraan toisen kysymyksen edellisen perään.
"Sitä normaalia. Käyn tallilla, laulan..."
"Odotas. Mikä talli on?" James keskeytti.
"Se on sellainen paikka, missä pidetään hevosia. Niitä on erilaisia, toiset ovat kaikille ja toiset ovat yksityisomistuksessa.
"Kumma sinä käyt?" James jatkoi yhä kyselyään.
"Nykyään yleisellä, koska minun piti lopettaa yksityisellä, sillä pääsin sinne niin harvoin."
"Haluaisitko selventää minulle tuota 'ratsastusta'."
"Mitä haluat tietää?"
"Kaiken", James virnisti.

Lily kertoi Jamesille ratsastamisen iloista, siitä miten hauskaa on kirmata ystäviensä seurassa täyttä laukkaa metsäteitä, kisoista, eri askellajeista ja miten erilaisia tapoja onkaan harrastaa. Hän kertoi myös kisoista, koulu- ,este- ,laukka- ja kenttäkilpailuista.

Lily kertoi harrastaneensa ennen juuri viimeistä vaihtoehtoa, missä on kolme erilaista vaihetta. Ensimmäisenä koulukoe, seuraavana esteet ja viimeisenä maasto-osuus. Hän kertoi hyvinkin tarkasti mitä missäkin tehdään ja myös vaarallisista tilanteista.

"Sinä siis harrastat tuota?" James kysyi.
"Kyllä, tai nykyään ratsastan enimmäkseen huvikseen ja pidempien lomien aikana saatan käydä pienemmissä kisoissa.
"Eikö se ole todella vaarallista? Tai siis jos putoaa tai jotakin", James kysyi selvästikin huolissaan. Ei hän halunnut, että Lily loukkaantuisi!
"Kysyy huispaaja? Arvaapa kummasta putoan mieluummin, hevosen selästä sen jalkoihin vai monen sadan metrin korkeudesta?" Lily hymähti.
"Putoat jalkoihin?!" James huudahti välittämättä Lilyn sivuhuomautuksesta.
"Niin, jos satut putoamaan vaikka pään yli, niin saatat pudota hevosen eteen joilloin se ei välttämättä ehdi väistää sinua. Olen itse pudonnut niin kerran ja voin sanoa että teki kipeää!" Lily vakavoitui muiston tullessa jälleen mieleen.
"Mitä tapahtui?"
"Muistatko kun tulin neljännellä luokalla junaan niiden keppien kanssa? Matamihan paransi minut heti kun olin päässyt kouluun asti?"
"Muistan. Sinä löit minua päähän niillä kepeilläsi." Molemmat hymyilivät muistellessaan tilannetta, jossa Lily todellakin läiskäisi keppinsä suoraan James paran päähän.
"Itse ärsytit! Mutta siis olin ollut kisoissa ja putosin maasto-osuudella. Törmäsin esteeseen ja jäin seuraavana tulevan hevosen alle."
"Auts. Sattui varmaan pahasti."
"Sattui, mutta ylpeys sai isomman kolauksen. Minä sentään ratsastan vieläkin, mutta se toinen.." Lily ravisti päätään murheissaan.
"Kuka se toinen oli?"
"Emma. Hän ei noussut satulaan sen jälkeen..."

Molemmat olivat hetken hiljaa, sillä James huomasi, että Lily halusi muistella tapahtunutta rauhassa.

"Mutta nyt taitaa olla minun vuoroni?" Lily hymyili. Olihan James esittänyt "muutaman" kysymyksen yhteen menoon.
"Mitä sinä teet lomilla? Huispauksen lisäksi siis."
"Nyt laitoit hankalan. Pelaamme Siriuksen kanssa AINA huispausta, riippuen lomasta tietysti. Kesäisin olemme rannoilla ja talvisin kehittelemme kepposia."
"Mmm-m. Mikä toinen nimesi on?" Lily jatkoi, välittämättä Jamesin viimeisestä lauseesta.
"Kristopher. Sinun minä tiedänkin jo, joten lempivärisi?"
"Vihreä. Sinun?"
"Punainen", James vastasi automaattisesti, samalla kun hänen katseensa oli kiinnittynyt Lilyn punaisiin hiuksiin.
"Mitä kuuntelet?" Lily jatkoi.
"Näitä perus velhobändejä... Entä itse?"
"Hmm.. Vähän kaikkea, jästibändejä enimmäkseen."
"Mitä luulet mikä sinusta olisi tullut, jos et olisi saanut kutsua tylypahkaan?" James jatkoi.
"Varmaankin kilpailisin säännöllisesti ja se olisi minun kokopäiväinen työni. Halusin aina päästä maailman parhaiden ratsastajien tasolle. Lily vastasi ja hymyili hiukan surullisen näköisenä.
"Sinulta on varmaan vaikea kysyä samaa, koska olet aina ollut velho ja tulet velhosuvusta?"
"Totta. En ole koskaan ajatellut, mitä elämäni olisi ilman taikuutta."

He kyselivät vielä pitkään toisiltaan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Pian he tiesivät toistensä lempivuodenajan, vuorokauden, sään, maan, kaupungin ja kaiken mahdollisen mitä toinen keksi kysyä.
"Meidän pitäisi varmaan mennä tunnille kohtapuoliin?" James kysyi, vilkaisten samalla kelloa joka todellakin näytti jo kymmentä vaille yhdeksää.
"Oho! Mennään. En halua McGarnivan vihoja päälleni."
"Ihan kuin joku voisi vihata sinua Lily Evans."
Helposti. Mennäänkö heti kysymään Voldemortilta?"
"Sinä sitten jaksat pilata minun romanttisen mielialani", James valitti leikillään.
"Ehkä se oli tarkoituskin", Lily vastasi iskien samalla silmää ja valmistautui lähtemään.

James oli onnellinen tapahtumien saamaan käänteeseen. Nykyisin he olivat jopa kavereita Lilyn kanssa. Hän ei ollut moneen päivään saanut yhtään kirousta niskaansa, saatika pahaa mulkaisua

***

Tuntien jälkeen kukin lähti tahoillensa. Emma ja Lily valmistautuivat lähtemään Kiellettyyn metsään. He olivat todenneet paikan hyväksi ja pitivät siitä, että joitakin lajeja näkee vain kirjojen sivuilla, mutta he näkivät ne mitkä asustivat metsän keskellä. Tai no Lily näki ja muisti nähneensä, sillä ihmissusi harvoin muisti kunnolla yön tapahtumia.

Partioinnin jälkeen Lily ja James lähtivät nopeasti makuuhuoneisiinsa, sillä halusivat livahtaa ulos mahdollisimman nopeasti. Lilylle tämä oli tietenkin vaikeampaa, sillä toisin kuin kelmeillä, hänellä ei ollut näkymättämyysviittaa turvanaan.

***

"Sarvihaara, katso!" Sirius kuiskasi, tönäisten samalla hiukan Jamesia, jotta herättäisi tämän huomion.

Heidän edessään käveli Lily, joka ei nähtävästi ollut aivan luvallisilla teillä. Ainakin tyyli, millä hän käveli käytävällä, varoi askeliaan ja kurkkasi kulman taakse, kuin ei olisi halunnut kenenkään huomaavan häntä.

Kelmit lähtivät yhteistuumin seuraamaan Lilyä. Kuutamo ymmärtäisi varmasti muutaman minuutin myöhästymisen. Pian he olivat käytävän päässä, josta lähtee salakäytävä Hunajaherttuaan. Sirius virnistelikin jo valmiiksi Jamesille. Ja muodosti huulillaan "ryyppyreissulla", mutta Lily menikin vastakkaiselle seinälle ja kirjaimellisesti käveli sitä päin.

He pysähtyivät kummissaan katsomaan seinää, mistä Lily oli juuri äsken kadonnut. He eivät olleet tajunneet tuota salakäytävää ja eivät olisi ikinä uskoneet että Kilttityttö Lily Evans olisi löytänyt sen ja vielä käytti sitä!

James ja Sirius vilkaisivat toisiaan. He olivat jo niin suuria, että mahtuivat vain juuri ja juuri viitan alle yhdessä. Tämän takia Peter matkusti matkan Jamesin taskussa. Pojat päättivät yhteistuumin kävellä seinääpäin, kuten Lily juuri hetki sitten.

Seinä todellakin petti ja hetkessä he olivatkin ulkona linnasta. Sirius meni heti kokeilemaan, onnistuisiko sama uudestaan, mutta tästä hän sai korkeintaan päänsärkyä.

Tällä välin James puolestaan etsi katseellaan Lilyä, mutta tyttö oli kadonnut. James ja Sirius katsoivat toisiaan. Tämä ei ollut hyvä juttu. Ulkona oli ihminen.
***

"Kyllä hän varmasti palaa takaisin linnaan, ennen kun kuu paistaa kunnolla", Sirius vakuutteli Jamesille, vaikkakin vain sen takia että peitti omat pelkonsa.
"Et voi olla varma!"
"Noo.. En varsinaisesti usko, että hän on menossa telttailemaan Kalkaroksen kanssa, hän kumminkin on Lily Evans, joten..."
"SIRIUS!"
"Hmm.. Mene etsimään Lily, niin minä menen itse Remuksen luokse ja lähdemme vasta kun olet palannut. Okei?" Sirius tuumasi, sillä tiesi että James halusi varmistaa, että Lily oli turvassa.

Sanomatta sanaakaan kumpikin muutti muotoaan, sillä eläimellä on paremmat vaistot kuin ihmisellä.

***

"Emma! Minä tulin", Lily kuiskasi kiihtyneenä.

Emma istui jo häkissään, minne matami oli tämän lukinnut. Lily vapautti ystävänsä ja molemmat jäivät hiljaisuuden vallitessa odottamaan kuun nousua.

Kuun noustessa yhä korkeammalle James kiersi hirvenä kielletyn metsän laitoja, mutta yrityksestään huolimatta hän ei aistinut Lilyä lähellään. James toivoi, että Lily olisi tajunnut palata linnaan. Hetken kuluttua James kuuli jo pienen ulvaisun. Kummissaan hän mietti, kuinka kuuli Remuksen tänne asti, vaikka Sirius oli luvannut jäädä röttelöön Remuksen ja Peterin kanssa.

James meni hetken kuluttua Rääkyvän röttelön luokse, missä Peter jo odotteli häntä.
"Peter! Miksi olet vielä ihmishahmossasi", James kysyi muuttuessaan itse myös.
"Se se ei ole alkanut vielä."
"Mutta minähän kuulin sen tuonne asti!" Peter pudisti hermostuneena päätään, hän ei ollut koskaan pitänyt täydenkuun öistä. Vaikka hän ei sitä tunnustanutkaan, hän pelkäsi Remusta.

Pian sisältä kuului ulvaisu ja hetkessä kuistilla seisoikin jo hirvi ja rotta. Yhdessä he astuivat kynnyksen yli sisään. Uusi yö oli käsillä.


----

Kommenttia? Onko mulla Hamsun lisäksi lukijoita? (:

[mussuti15]

Täällä yksi lukija lisää! Kokonaisuudessaan hyvä fiicci, anteeksi ei nyt jaksa kommentoida kunnolla..

[rruina]

Mussuti15: Kiva että laitoit ees jotain kommenttia, että tiiän että jossakin olet ^^ Eikä muo haittaa kommentin laatu sillee :--)
Nathy: Noi 1 ja kakkonen on betaamattomia, mutta kolmonen ja nelonen pitäisi olla..Onko virheitä niissäkin? Niin voin tarkistaa vielä itekin ne. Lilystä sen verran, että se muokkautuu pikku hiljaa, halusin tehä "hiukan" erilaisen ku aina Lily haukkuu ihan 24/7 Jamesia ja alkavat sitten seurustella. Tässä alkuun he nyt kumminkin yrittävät olla ystäviä ja väleissä muutenkin (: Kyllä Lily varmasti muokkautuu kohta omaksi itekseen :p

5 osa onkin jo melkeen valmis ja laitan sen tänne, sitten kun saan kirjoitettua koneelle ja betattua ^^ Kiva että kommentoitte, niin tiiän että mulla on muutama lukija (:

[hamsu]

Apua kaksi ihmissutta vapaana ja James Lilyn perässä ihmisenä..
mitämitä oliko siellä uusi salakäytävä josta kelmit ei tienny mittään?   Lilyn ratsastus harrastus oli hauska yksityiskohta josta pidin.
 viides osa jo matkalla tänne?  Jipii piristystä tylsään arkeen

    hamsu

[FanGirl]

Hyvä!! Tykkään!!! En osaa laittaa mitään järkevää!!! Okei, nyt lopetan hösläämisen ja mietin... En keksi mitään... No rakentava lähti katomaan veljeni uinti kisoja jotan... Tykkäsin siitä Lilyn ratsastus harrastus ideasta (itekkin vannoutunut heppahöperö). Jatkoa!!!!!!!!!

Kiitos ja kumarrus!

[Ledi]

Hihhii, tykkään tästä. Mutta aiotkos tätä jatkaa, vai tuliko tästäkin vain samanlainen keskeneränen ficci bittiavaruuteen? Sitä en kyllä tahtoisi. Minusta (niinkuin monesta muustakin) Lilyn ratsastusharrastus on hauska idea, sillä itsekkin ratsastan. =) Noniin, yksi asia häiritsi itseäni hiukan. Se oli, että enemmän kuvailua, ja juoni etenee liian nopeasti. No siinä kyllä oli kaksi asiaa, mutta whatever... Mutta en tiedä saitkos selvää tästä sekasotkusta, mutta toiveissani olisi jatko, jos sitä vielä aiot kirjoittaa...

Ledi

[rruina]

Multa on vähän jäänyt tän kirjoittaminen, koska alotin lukion ja siinä on kauheesti tekemistä... Yritän kumminkin jatkaa sitten kun saan ensimmäisen koeviikon alta pois! (: