Nimi: Syysmyrsky
Kirjoittaja: Human_cannonball
Ikäraja: S
Genre: Angst, ficlet
A/N: Osallistuu
Klassinen kappale-haasteeseen kappaleella
Ruska. Kannattaa kuunnella tuota kappaletta samalla kun lukee.
Teksti sisältää epäsuoran lainauksen lasten kirjasta Pikkuruu Mustanmusta.
Joten tämmöistä outoa syysangstia sopivasti näin keväällä
SyysmyrskyOn ihanaa katsella pienten lasten leikkiä lehtikasoissa. He nauravat, huutavat, kiljuvat. He hyppivät kuralätäköissä ja tekevät mutakakkuja. Pian, ennen niin keltaiset kurahaalarit ovat muuttuneet ruskeiksi.
Syksy on kaunis vuodenaika. Kaikkialla on värikästä, pienet sateet vain raikastavat ilmaa ja on sopivan viileää ulkoiluun.
Kaiken sen kauneuden ja ihanuuden takana piilee kuitenkin pieni murheen jyvä, joka kasvaa kohti talvea. Pian alkaisivat halla ja yöpakkaset. Aamuisin peltojen yllä olisi kylmää sumua. Päivät lyhenisivät ja yöt pitenisivät. Hiljalleen saapuisi talvi.
Se tunne kun huomaa viimeisenkin lehden kadonneen pihakoivusta ja tietää, että vuosi on pian lopussa saa aikaan syysmyrskyn sisälläni. Sekoan, tärisen, olen lähes hulluuden partaalla. Tunteet kuohuvat ja pian nekin ovat poissa. On jäljellä vain kylmä ilma, pakkanen, lumi. Kylmä sydän. Talvi on kuolema, vuoden kuolema.
Sinä sanoit aina, että kuolemaa ei pidä pelätä, kuolema on vain pieni portti, jonka kautta jokainen joskus kulkee. Mutta pelkään kuolemaa silti, vaikka olen kulkenut tuon portin läpi monesti.
Joka syksy maa kuolee ja minä sen mukana.