Ja kaikki on taas hetken hyvin, S

[Contessa]

// Alaotsikko: sekalainen s/r angst-romance

Title: Ja kaikki on taas hetken hyvin
Author: contessa
Genre: angst, romance
Rating: S
Pairing: sirius / remus
Summary:  Haluan olla samaa mieltä, tahdon sulkea pelon pois ja uskoa että kaikki on hyvin. Joskus onnistun hetkeksi, mutta sitten sä katsot taas tyhjyyteen ja mutiset jotain käsittämätöntä ja luulet ettei kukaan huomaa.
Disclaimer: Rowling omistaa siriuksen ja remuksen, minä vaan heillä pelaan suhdedraamaa (:

Pahinta maailmassa on se, kun sä et puhu mulle, kun mä pelkään sun puolestas, koska en tiedä missä oot, aiotko hypätä, ootko jo hypännyt. En koskaan tiedä, onko susi sussa ottanut vallan susta ja mennyt tekemään jotain. Mua pelottaa kun et ole kanssani.
Pelkään, koska en tiedä miten selviän ilman sinua, pelkään, koska en osaa luottaa itseeni ilman sua. Mutta ennen kaikkea pelkään, koska en tiedä, miksi olet yksin, en tiedä mitä teet, teetkö jotain itsellesi, oletko astumassa tyhjyyteen hymyillen. Nuo ajatukset ahdistavat minua.

[ja kun mä pelkään sä tulet ja halaat ja kaikki tulee taas hyväksi mikään ei ole enää huonosti]

Susta ei koskaan tiedä, miltä susta milloinkin tuntuu. Osaat todella taitavasti peittää kaikki surut, sekuntissa saat kaikki tunteet piilotettua silmiesi taakse ja näytät taas siltä, kuin et koskaan tuntisi mitään. Mä näen joskus sun silmien taakse. Joskus kun tuska on ylitsepääsemätöntä, siitä osa heijastuu silmiin ja minua pelottaa. ”Eihän Remus koskaan masennu, Remus on aina iloinen, aina positiivinen”, sanoo James ja Peter nyökyttelee vieressä. Haluan olla samaa mieltä, tahdon sulkea pelon pois ja uskoa että kaikki on hyvin. Joskus onnistun hetkeksi, mutta sitten sä katsot taas tyhjyyteen ja mutiset jotain käsittämätöntä ja luulet ettei kukaan huomaa. Ja musta on epäreilua etten voi tehdä mitään.

[ja kun koira rakastuu suteen ei mikään ole kivutonta]

Joskus heikoimpina hetkinä sä sanot jopa jotain ääneen, ja se saa mut huolestumaan vielä pahemmin. Sä et ole puhunut pitkään aikaan itsestäsi, et koskaan peloistasi tai siitä, mitä näet kun katsot jotakin mitä minä en näe. Jos sanot jotain itsestäsi, sä teet sen nukkuessasi ja tiedostamattasi. ”Älä, ei, lopeta” hoet unissasi ja mä valvon sun vieressä ja toivon että se menee ohi. Aamulla kaadan mehua murokuppiin ja kysyt naurahtaen, olenko valvonut koko yön. Ja mä hymähdän ja sanon että en tietenkään. Ja joskus kun istumme sohvalla, kysyt, onko tämä järkevää, itket sielussasi epävarmoja kyyneleitä ja pelkäät itseäsi. Ja mä vakuutan, että on tietenkin, koska me rakastetaan toisiamme (rakastetaanko? mä rakastan rakastatko sä?) ja sä hymyilet epävarmasti ja me käperrytään toisiamme vasten ja kaikki on taas hetken hyvin.

[Beelsebutt]

Uhh. Tää ficci valikoitui kommentoitaviin, sen lisäksi että oli 0-kommenttinen, myös puhekielisyyden vuoksi. Potterficeissä puhekielisyys on valitettava harvinaisuus, vaikka ymmärtäähän sen, kun alkuperäisteokset ovat kirjoja ja näin ollen kirjoitettu kirjakielisesti.

Ekasta osasta ei vielä oikein voinut sanoa, mihin maailmanaikaan ficci sijoittuu, mutta toisesta jo kävi ilmi, että varmaankin tässä ollaan suht nuoria, ei ehkä vielä ihan aikuisia. Eka osa oli kaikessa koruttomuudessaan koskettava. Pienellä tehotoistolla saatiin mukavasti tunnelatausta mukaan ja puhekielisyys ainakin omasta mielestäni toi pätkän lähemmäs ihoa. Pystyi ikään kuin samaistumaan paremmin Siriukseen, kun hän "puhui samaa kieltä" itseni kanssa Tuntemukset peloista ja epäröinneistä ja kaipauksista on tuttuja. Tykkään erityisesti tuosta hyppäämiskohdasta <3

Tokassa sitten taas tuodaa ilmi sujuvasti, miten paljon paremmin Sirius Remuksen tuntee. Niin paljon paremmin kuin James tai Peter, jotka näkevät vain pinnan eli juuri sen osan Remusta, jonka Remus itse haluaa ulospäin näyttää.

Kolmonen on sitten jostain syystä huomattavasti angstisempi kuin kaksi ekaa. Siriuksen epätoivo tulee vielä paremmin ilmi, mikä on jännää, koska koko eka osa ja tavallaan tokakin oli sitä täynnä! Ehkä mä vaan sisäistän sen paremmin konkreettisten tekojen kautta; miten Sirius valvoo Remuksen unta ja valehtelee valvoneensa, miten hän on epävarma tunteistaan tai ei ehkä omistaan, mutta Remuksen tunteista.

Erittäin onnistuneita pätkiä ja kursiivit toimivat mainioina väliotsikoina syventäen sanomaa entisestään. Vaikka tilanne on ehkä ennenkin kirjoitettu, ei se ole tärkeää vaan se, että tekstin lukeminen herätti ainakin minussa suuria tunteita ja sai haluamaan halata sekä Remusta mutta etenkin Siriusta oikein lämpimästi. Kauheaa ajatella kuitenkin, että Sirius tuntee niin paljon ja itsekin näyttää niin vähän ulospäin. Olisipa mielenkiintoista lukea vastaava Remuksen silmistä, mutta sä et vissiin enää ihan kauheasti Pottereista ole innostunut. Harmi :F

Kiitos kuitenkin näistä, tykkäsin kovasti <3


Edit:

Plussaa muuten vielä siitä, että olet kursivoinut tuosta vain tekstin - minua usein häiritsee, kun kursivoidaan esimerkiksi lopetusmerkki viimeisen sanan lisäksi jne.

Itse teen kummin vain, ihan riippuu tilanteesta. Jos viimeinen merkki on huutomerkki, näyttää minusta typerältä jättää se kursivoimatta, kun silloin se ei pysy samassa linjassa muiden kirjainten kanssa. Joskus kaksoispisteenkin kanssa kursivoin myös jäljessä tulevan merkin.

Kaikuli! Kaikuli!

Kuten sanottua, riippuu tilanteesta. Joskus kursivoin lainausmerkitkin, ainakin jos on vain yksi sana replassa. Esim:

"Sytyjo!" Hermione parahti. "Sytyjo!" Hermione parahti.

Itseni silmään ensimmäinen näyttää paremmalta

[Pähkinäinen]

Kaksi juttua häiritsi. Ensinnäkin "sekunnissa", ei "sekuntissa". Toiseksi tuolla "Älä, ei, lopeta" -kohdassa ei ole pilkkua lainausmerkkien jälkeen. (Mutta kohta on sen oloinen, että saattaisi jopa olla tahallista(?).)
Muuten tätä onkin vähän hankala kommentoida. Harpy tuossa jo mainitsikin ne asiat, mitä minä muuten sanoisin. Yhden kohdan tahdon kuitenkin lainata:

[ja kun koira rakastuu suteen ei mikään ole kivutonta]

koska minusta tuntuu, että tässä sydän löy yhden ylimääräisen lyönnin. Tämä on sellainen lause, joka jää mieleen, jollaisia jopa laitetaan allekirjoituksiin foorumeilla (kuten täällä Finissä). Plussaa muuten vielä siitä, että olet kursivoinut tuosta vain tekstin - minua usein häiritsee, kun kursivoidaan esimerkiksi lopetusmerkki viimeisen sanan lisäksi jne.

Anteeksi lyhykäinen ja vähän sisällötön kommentti, halusin vain sanoa, että luin ja tykkäsin. Kiitos tästä. : )