Ei, millään ei ole enää väliä | K-11, one-shot

[dracomalfoy]

Ficin nimi: Ei, millään ei ole enää väliä
Kirjoittaja: dracomalfoy
Tyylilaji/Genre:  angst, Deathfic
Vastuunvapaus: JKR omistaa hahmot, minä vaan leikin niillä :---)
Ikäraja: K-11

A/N : tämä idea syntyi matkalla lapista kotiin, ja lopputulos on tuo. Tämä on myös ensimmäinen ficcini, joten kertokaa toki mielipiteitä, parannusehdotuksia jne. (---:



Ei, millään ei ole enää väliä

Tumma hahmo kävelee yömyöhään kirein askelin pitkin Lontoon katua. Hänen mustat, sekaiset hiuksensa, jotka hän on perinyt edesmenneeltä isältään, valahtavat vihreille silmille, jotka hän on saanut äidiltään. Katulamppu valaisee väsyneitä kasvoja, jotka näyttävät siltä, kuin maailmassa ei olisi ikinä ollut naurua ja iloa.
     
Harryn arpeen koskee. Hän ei tunne muuta kuin järkyttävää, lamaannuttavaa kipua, ja hänen sisällään on ontto olo, aivan kuin hänen sielunsa olisi revitty väkipakolla irti. Ja niin on käynytkin. Hänen paras ystävänsä, Ronald Weasley, murhattiin kotiinsa kylmäverisesti. Hänen tyttöystävänsä, Ginny, murhattiin yhtälailla pimeyden voimiin turvautuen. Ja Molly Weasley, nainen johon Harry on voinut luottaa kuin äitiinsä vaikeina aikoina, oli kidutettu mielenvikaiseksi, ja lopulta tapettu.

   

Harryn silmät kostuvat sekalaisista tunteista. Hänen elämänsä rakkaimmat olivat kuolleita, kidutettu ja tapettu, ja kaiken takana oli kuolonsyöjä. Hän, joka vei Harrylta jo aikaisemminkin sukulaisen, kummisetänsä Siriuksen; Bellatrix Lestrange.
 
Bellatrix oli hyökännyt Weasleyden kotiin keskellä yötä. Perheen pää, Arthur, oli matkoilla hoitamassa Feeniksen Killan tehtäviä. Mollylla ei ollut mitään mahdollisuuksia suojautua tappokirouksesta, ja vihreä valo välkähti ennenkuin hän ehti edes silmiään avata. Ronista ja Ginnystä ei ollut mitään vastusta huippuloitsijalle, vaikka he taistelivat viimeiseen hengenvetoon asti. Perheen muut lapset olivat onneksi maailmalla, ja säästyivät kamalalta kohtalolta.
 
 

Harry puristi rystyset valkeina sauvaansa, ja käveli tarmokkaasti eteenpäin. Hän oli päättänyt kostaa ystäviensä kuolemat, ja tehdä lopun siitä kamalasta noidasta, joka levittää surua ja kipua ympärilleen kuin ruttoa. Harry oli kuullut edelliskesänä Hermionelta Bellatrixin ja hänen miehensä kartanon sijainnin, ja nyt tuo tieto oli vihdoin hyödyllinen. Lopulta, kun kartano kohosi kukkulan laelle, Harryn silmät leiskuivat puhdasta vihaa. Hän avasi pienen ruosteisen portin, ja asteli pitkin soratietä. Harry ei välittänyt muusta kuin siitä, että hän saa kostettua Bellatrixille.
Hän ei välittänyt, kuoleeko hän itse siinä sivussa, tai kokeeko hän pahempaakin. Ei, millään ei ole enää väliä.
    Harry saapui massiivisen tammioven luo. Hän kokeili ovea, joka oli lukossa. ''Alohomora '', Harry kuiskasi, ja ovi aukesi hitaasti naristen. Talo oli pimeä, lukuunottamatta pientä valoviirua joka tuli raollaan olevasta ovesta. Harry kuuli Bellatrixin kimeän, innostuneen äänen.  Hän asteli ovelle, ja veti syvään henkeä, repäisi oven auki ja huusi varmempana kuin koskaan: ''Avada kedavra!''

[Eulalia]

Aika erikoinen idea, siitä pointsit sinulle Mielestäni myös ensimmäiseksi ficiksi varsin kelpoa luettavaa, teksti oli sujuvaa, eikä virheitäkään pomppinut silmille. Vähän pohdin noiden tähtien käyttöä kappaleiden välissä. Yleensähän niitä käytetään merkkaamaan ajanjakson tai näkökulman vaihtoa tai jotain muuta tekstissä tapahtuvaa "isompaa" muutosta, joka vaatii selkeän erotuksen. Esimerkiksi takauma tai pomppaus ajassa ja tapahtumissa eteenpäin merkitään tuolla tähdellä. Sinun tekstissäsi ne kuitenkin ehkä häiritsivät hieman, koska juoni eteni koko ajan Harryn näkökulmasta kerrottuna ja varsin kronologisessa järjestyksessä ilman hypähdyksiä ajassa suuntaan tai toiseen. Siksi alkoi vähän mietityttää, josko tähtimerkit jäivät tässä ficissä merkitykseltään vähän turhiksi, ja niiden pois jättäminen olisi pikemminkin pitänyt kokonaisuuden yhtenäisempänä, koska tällaisenaan merkit pyrkivät hajottamaan yhtenäistä juonta pienempiin osiin, mikä ei ehkä ole ihan tarkoituksenmukaista.

Tosiaan ficin juoni on aika kivalla tavalla erilainen, AU ficcejä on aina välillä kiva lukea. Harry-raukalla oli kyllä aika huono tuuri, jos tuolla lailla menetti kaikki rakkaansa, mutta toisaalta nuo murhat saivat kivan kostofiiliksen aikaiseksi, oli helppo samaistua Harryn vihaan ja tahtoon tappaa Bellatrix. Tietty kirjoissa on tullut aika selväksi, että Harry ei ole mikään kovin tappo-orientoitunut tapaus, joten tuo itsevarmuus murhaloitsua lausuessa jätti ristiriitaisen olon. Toisaalta en osannut kuvitella Harrya niin varmana tappamassa ketään, edes Bellatrixia, mutta toisaalta taas Harrylla on ollut surkea elämä ja hän on menettänyt paljon läheisiä - kyllä nuo Bellatrixin murhat varmaan saavat aika hyvin patoumat aikaiseksi ja lopulta pimahtamaan niin, että kostonhimo ohittaa moraalin. Vähän jäi vaivaamaan se, ettet missään vaiheessa ficciä pahemmin selittänyt Bellatrixin motiiveja murhata Molly, Ginny ja Ron. Halusiko hän muuten vain nitistää Weasleyn perheen jäseniä, vai oliko taustalla nimenomainen tarkoitus saada Harry kärsimään tämän läheisiä karsimalla? Jokin pieni selitys olisi ollut plussaa, koska ilman motiivia Bellatrixin teot ja siten Harryn tuska ja kostontarve jäivät vähän merkityksettömän oloisiksi. Juonta olisit myös mahdollisesti voinut kehitellä niin, että olisit sisällyttänyt tekstiin hieman enemmän Harryn ajatuksia Bellatrixin tappamisaikeisiin liittyen, päättäväisyydestä huolimatta häntä varmasti hermostutti(?) ja muutenkin mielessä varmaan velloi, joten olisi ollut kiva, jos olisit uhrannut hieman enemmän aikaa Harryn pään sisällön analysoimiseen - se olisi varmasti myös tuonut lisää syvyyttä tarinaan.

Loppukohtauksesta tykkäsin jollakin tapaa. Lopetit ficin aika huippukohtaan, pidemmälle jatkunut kuvaus olisi luultavasti latistanut tunnelman, joten aika täydelliseen paikkaan lopetit. Kuitenkin hieman ennen loppua olisin kaivannut ehkä jonkinlaisen kohtaamisen Bellatrixin kanssa, jätit Bellatrixin aika pinnalliseksi ja maininnanomaiseksi, vaikka nainen oli kuitenkin aika isossa vastuussa juonesta. Jäin vähän kaipaamaan kasvotusten kohtaamista, edes sen verran, että Harryn rynnättyä huoneeseen Bellatrix olisi kuvailtu esim. yllättyneeksi ennen Harryn lopetussanoja. En tiedä, Bellatrixiin jäin kaipaamaan vähän enemmän eloa, mutta muuten tykkäsin kyllä loppuratkaisusta, ja muutenkin ensificiksi mielestäni varsin bueno

Eulalia

[dracomalfoy]

Eulalia, kiitos kommentista (:

Ensinnäkin myönnän, etten tiennyt noiden tähtien merkitystä, joten nyt olen valaistunut ! :--D

ja koska tämä oli mun eka ficcini, niin en halunnut tehdä niin pitkää siitä, ja ehkä sen takia jäi näitä yksityiskohtia yms kertomatta.
Mutta päässäni ihan mietin, että Bellatrix toimi Voldemortin käskystä, yritys horjuttaa Harrya, missä hän onnistui. Ja kyllä tosiaan olisin voinut kertoa enemmän Harryn tunteista.

ja tuohon loppuun, en halunnut, että Bellatrix kohtaa Harryn naamasta naamaan, sillä Bellatrix on hyvin etevä loitsija, ja hieman mietin, että  Harry jäisi kaiken järjen mukaan alakynteen. Mutta niin (:

Ensi kerralla otan näitä juttuja huomioon paremmin : )