Kirjoittaja Aihe: Neljän vuodenajan unelmoija || S, Dobby, shuffle  (Luettu 1877 kertaa)

Nukkemestari

  • Lonkeropulla
  • ***
  • Viestejä: 1 525
  • The Uneartly Child
Ficin nimi: Neljän vuodenajan unelmoija
Kirjoittaja: Nukkemestari
Tyylilaji: Oneshot, draama sit kai
Ikäraja: S
Päähenkilö: Dobby

A/N: Puhdasta fiilistelyä, mitä siihen muutakaan sanomaa. Pieni taka-ajatus nimessä ja vikassa pätkässä. Shuffle-haaste II ja FF100 sanalla 064. Syksy.


Neljän vuodenajan unelmoija

The 5th (David Garrettin version)
Talvi oli tullut. Dobby katseli sitä eräästä Tylypahkan ikkunasta. Se oli jylhä, lumi hehkui ja lauloi voimakkaalla tenoriäänellä. Lauloi laulua tulevan talven voimasta, kertoili taianomaisista asioista jota se oli nähnyt ennen maahan putoamistaan. Kohotti ääntään kertoakseen tarinoita uskomattomista paikoista toisissa galakseissa ja sankariteoista taivaan kannella. Kuiskasi romanttisen traagisia tarinoita maapallon joka kolkasta. Kertoi onnistumisista ja murheista. Ja Dobby kuunteli.


PMMP - Matkalaulu
Kevät avautui ikkunan takana avautui suloisena. Ilmassa oli selvästi kaukaisten nuotiotulien hajua, sekä pieni vivahde jotain, joka muistutti kanelia ja kastepisaroita kevätkukkien terälehdillä. Aina keväisin teki lähteä. Nytkin kun hän oli vapaa, hänen teki mieli vaeltaa jonnekkin. Perillä olisi tuolla edessä jossain… hän tahtoi kotiin, vaikka missä hänen kotinsa olisi, jos ei Tylypahkassa? Kevät sen aiheutti… kaipuun jonnekin kauas.


Bossa for babies – Rain, rain go away
Dobby katseli ulos, jossa sadepisarat tippuivat hitaasti muodostaen melodisia ääniä. Se oli semmoinen lempeä kesäsade, jolloin vapaa kotitonttu sai viimein tehdä mitä oli aina halunnut mennä sellaisina päivinä: mennä ulos, riisua sukkansa, upottaa varpaansa mutaan ja hypätä lämpimään kesäsadelätäkköön.


Ozzy Osbourne – Dreamer
Dobby katseli ikkunasta. Ulkona velloi omituinen hiekkasumu, joka pilasi syksyn kauneuden peittämällä oranssinkirjavat lehdet keltaiseen, luonnottomaan väriseen vaippaan. Dobby oli kuullut, että myrsky saattoi olla ihmisten aikaansaannosta ja myrkyllistä. Dobby toivoi äiti maan selviävän rasitteesta. Ja muisti olevansa vai yksinäinen kotitonttu, pahemmin kuin koskaan. Vapaa, mutta silti yksin. Vain unelmoija, joka unelmoi paremmista päivistä.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 15:03:50 kirjoittanut Pops »
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Vs: Neljän vuodenajan unelmoija
« Vastaus #1 : 17.04.2011 13:54:50 »
Talvi

Nättiä kuvailua, pidin hirveästi tuosta laulamisesta ja varsinkin sanasta "tenoriääni" tässä yhteydessä. Vaikka itse fiilistely olikin vähän kliseistä ja näin, tuollaiset kivat, persoonalliset ilmaukset rikkoivat sitä kyllä.

Lainaus
Talvi oli tullut.
Lainaus
Lauloi laulua tulevan talven voimasta
Häiritsi vähäsen; tietysti talvi on keskeneräinen vaikka se onkin aluillaan, kyllä sen idean ymmärtää, mutta itse sanavalinnat ovat hirveän ristiriitaisia. Mutta pidin tuosta kuvailusta, siitä miten talvi kertoi surullisenkaihoisaa tarinaansa - ja varsinkin siitä, miten Dobby kuunteli.

Kevät

Tässä oli kevään raikkaus ja toiveikkuus, se pieni positiivisuus ja venetsiakaipuu mukana. Kappaleen tunnelma välittyi tähänkin hyvin. Kuitenkin kevätkappale tuntui olevan jotenkin hajanaisempi, ellipseineen kaikkineen. Siitä ei vain saanut mitään irti.

Kesä

Se kesäfiilis oli ihana, se kutitteleva lämpö, mutta tuo sukanriisuminen oli vähän turhan OC. Okei, ehkei kukaan täysjärkinen kastele vaatteitaan, mutta kuvittelisin Dobbyn kuitenkin sellaiseksi - hyppäämään vaatteet päälle vaikka mereen, ettei vain joudu eroamaan niistä, koska ne vaatteethan olivat vapauden, onnellisuuden ja kiitollisuuden symbolit hänelle.

Syksy

Voi Dobbya, kuinka söötti. Sellainen ikuinen unelmoija, maailmanparantaja, vapaudenpalvoja - tämä viimeinen pätkä oli kaikista kaunein vaikka tekstillisesti olikin melkein täysin lainattu tuosta ihanasta biisistä.

En pidä vuodenaikojen järjestyksestä, siinä on jotain häiritsevää. Ehkä siksi tämä jätti vähän etäiseksi, ehkä en saanut kiinni – vaikka vuodenaikojen kirjo onkin yhteenkuuluva punos, ne eivät sovi  yhteen kuitenkaan tietyllä tavalla. Ja shuffle-haasteessa häiritsevää on ehkä se, miten niin toisiinsa liittymättömät kappaleet yhdistetään genrestä, ajasta, aiheesta ja tunnelmasta riippumatta.

Tämä oli kuitenkin hirveän suloista Dobbya, piristi. : )
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has