Varhain, varkain [S] (Remus/Sirius one-shot fluff)

[R.H.E]

Nimi: Varhain, varkain
Kirjoittaja: R.H.E
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Remus/Sirius
Genre: one-shot, songfic, slash, fluff, OTP
Vastuuvapaus: Rowlingin pojat, Antti Tuiskun & teamin lyriikat, "juoni" minun. Ei tule rahaa.
Summary: Tällä hetkellä sinä olet kaikkialla.

A/N: S/R:ää taas vaihteeksi En pysy erossa tästä parituksesta, en sitten millään. Kappaleena on Antti Tuiskun Savuna Ilmaan, kannattaa kuunnella tunnelman vuoksi Osallistuu tuolla kappaleella Yhtyeen tuotanto - haasteeseen.

Kommentit sallittuja  

*


Varhain, varkain

Kello 4.53
auringon ensisäteet nousee
ja sun kasvot valaisee

Koiramainen tuoksusi joka puolella, sylini täynnä pehmeää ihoa ja korpinmustia hiuksia, lanteillani vahvat käsivartesi, poskellani vaaleat huulesi. Tällä hetkellä sinä olet kaikkialla. Ikkunan kautta heijastuvat valonsäikeet osuvat silmäluomiisi ja näen niiden värähtävän. Ihan hennosti vain, ilman suurempaa tragediaa. Kuin tuulenvire hyväilisi teräväpiirteisiä enkelinkasvojasi, joilla kuitenkin näen aivan liian monta aiheuttamaani haavaumaa. Jo arpeutunut naarmu poskipielessä, viime yönä tullut viilto silmäkulmassa.
Otsasi on koskematon, puhdas minun huolistani mutta tummien kiharoiden verhoama.

Olet vielä vierelläni
et unta ollutkaan

Hymyillen silitän kämmentäsi, joka reagoi kosketukseen puristamalla paljasta selkääni tiukemmin lämmintä vartaloasi vasten. Laihaa käsivarttasi pitkin sormeni hiipivät ensin ranteen yli, sitten kyynärkuoppaan ja lopulta olkapäällesi. Siirrän nipun kurittomia suortuvia niskaasi ja painan viileän käteni poskellesi.
Inahdat hiljaa ja häivytät meitä erottavat sentit kiemurtelemalla aivan kiinni rintaani. Toinen jalkasi kietoutuu säärieni ympärille. Suupielesi taipuvat uneksivaan, eläimellisen suloiseen hymyyn.

Katselen sua ihan hiljaa
kosken kasvojasi salaa
sä mulle hymyilet
et vielä avaa silmiäsi
vedät mut viereesi

Katsellessani tummia ripsiäsi ja mustaakin mustempia silmänalusia päätän antaa sinun sittenkin nukkua vielä, vaikka tähän aikaan olet yleensä siirtynyt omaan sänkyysi.
Tulkoon James tai Peter, mietin ja painan leukani päälaellesi. Tuhiset hiljaa kaulaani vasten. Olkoonkin, että asento sattuu niskani tuoreeseen arpeen, mutta minä haluan suojella sinua tältä. Haluan piilottaa sinut, jottet joutuisi maksamaan tästä mitenkään.
Huuleni painuvat lempeinä kosteille hiuksillesi.

Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma
pidän susta kiinni enkä irrota
kiellettyä tää on, sen tietää kumpikin
mutta tehtyä ei enää saa takaisin

En minä haluaisikaan. En tänään.

*

[Brunburga Blue]

Awwaawwawawawaawawww!!

No niin, siinä S/R-ficcien kommentointiin pakollisena kuuluva awwittelu.  Ja sitten asiaan....

Tämä oli sanalla sanoen ihana. Sulattavan suloinen, ja kaunis. Kaunis kuin runo. Olen suorastaan kateellinen siitä että joku osaa kirjoittaa noin soljuvan kauniisti... <3

Tässä oli ihanaa myös toi Remuksen rohkea välinpitämättömyys "tulkoon James tai Peter", kun hän halusi niin että Sirius vaan pysyy sen vieressä. <3 Omissa ficeissäni käy usein oudosti niin, että se on Sirius joka on että "lopeta Kuutamo toi hermoilu, hälläväliä muitten mielipiteillä", niin oli virkistävää lukea sellaista toisinpäin. 

Biisi oli todella kaunis ja sopi tähän aivan täydellisesti. Empä rakentavaa keksi, jatka samaan malliin! ^^

Tykkäillen valtavasti,
B. Blue

[R.H.E]

Brunburga Blue, voi, kiitos paljon kehuista  Tämä ei ole lähelläkään ominta tyyliäni, sillä en useinkaan jaksa painottaa pelkkään kuvailuun, joten ihanaa etten ihan tyrinyt (luotto omiin kykyihin...)! Itse asiassa koko inspa lähti kappaleesta, tuli vain sellainen fiilis, että NYT haluan kirjoittaa tästä.
Ilmoittaudun lisäksi siihenkin, että tuo Siriuksen stoppi on omissakin ficeissä aika kuuluisa 

Kiitos vielä, ihan tarpeeksi rakentavaa mulle <3