Kerran [K11] VALMIS (osa 7/7, luku 8/8 + epilogi) ilmestynyt 26.5.

[Arion]

Et kuule arvaakaa, kuinka pahasti järkytyin, ku näin tän finin etusivulla linkin Kerraniin, jossa luki perässä VALMIS!!!!!!!!!!!!!! Olin hetken tyyliin, et valmis? Kerran? Ei voi olla!!!!!! Sit menin kattoo, ja katoin et tää todella oli valmis Koska valitettavasti minulla ei ollut tarpeeksi aikaa pyhittää Kerranin lukuun, pistin sen korvan taakse ja nyt illalla löysin aikaa pyhittää Kerranille lukua ja vastaus aikaa (koska tiedä, että etenkin, jos tää on valmis, mul kestää vastaamisessa)

Ääää!!!!! Mä en keksi mitää järkevää sanottavaa luvusta, ku tekis mieli keksii miljoona syytä, miks sun ei pitäis lopettaa tätä Tai siis, oon sanonu varmasti ennenkin, et tää on mun suosikki sun jatkofikeistä, ja en todellakaan peru sanojani - tän hyvästeleminen tuntuu vaan entistä vaikeelta - tai siis, mä en pysty sisäistää tän loppumista kunnolla - eli kirjoitan tätä shokissa... Tekis vaa mieli huutaa. (pakko sanoo ihan vain oman shokkini takia, et löin tyynyllä jo tätä konetta)

Mut siis - tää oli viimeinen luku JA epilogi samalla? eieieieieieieieieieiei!!!!!!! Onks liikaa vaadittu, et tekisit ees oman epilogin tähän? En kyl tiedä mistä aiheesta, mut ainaki Remusta ja Siriusta siinä pitäisi olla - ja tietty lapsia! Amanda, Belle, Savannah (eiiiii, se oli ihana, ku sano ihi ja veti Siriuksen hiuksia ja Siriukselta tuli vaa kyyneliä ja suukotti tytärtään päälaelle!!!!! <3333 ihanaaaa <333 ) ja Ellie on ihaniii! <33333

Savannah sitte osas avata vähän tätä lukukritiikkiä - joo, toi on varmaa mun suosikki kohtaus tästä tarinasta, ku kisko isänsä hiuksia kutsuen Siriusta ihiksi! Siis sen lisäks, ku Sirius sai tietää Remuksen sittenkin olevan elossa. <3 Ja se, ku Bethy tajus rakastavansa Siriusta. Ja sit vielä kaks lasten kohtausta - Nallekarhu-kohtaus ja se, ku Amanda joskus puolusti Siriusta, ku lapset oli menos tapaa Severusta ja Sirius oli ainaki alus mukana. Noi - hetkinen - viisi kohtausta on mun suosikkeja tässä tarinassa <33333 Toivottavasti nyt siellä ihan alussa ei ollu muuta hyvä kohtausta, koska siit on ikuisuus, ku luki niit - muistan vaa, ku Bethy ja Sirius suuteli Vuotavassa Noidankattilassa ensimmäisen kerran, ku tajus rakastuneensa <3 Okei, tää mun teksti menee jo liikaa muisteluksi...
Niin siis lukukritiikki - toi alku - Sirius oli just ihana, ku puhu Bethyn kanssa ja toi Savannah-kohtaus <3 Aloin tykätä siitä tytöstä entistä enemmän <333 Kalkaros-kohtauksessa pisti silmään toi, kun Bethy vanno rakkauttaan Siriukselle, awws <333 Ja toinen juttu, joka pisti silmään oli sana nopsaan - nopeasti kävisi ehkä paremmin?
Ja yleinen asia, jonka luvun luettuani kerron - itkin lukiessani lukua. Pari kertaa jouduin lopettamaan lukemisenkin, sillä en vain pystynyt jatkaa, koska tiesin, että kun olen lukenut viimeisen sanan tätä, niin tämä on luettu...

Ja joo, tää on jo nyt varmaan ehkä pisin kommentti, jonka tähän fikkiis oon kirjoittanut ilman lainauksia, mut pakko vielä oikeasti kehua sun kirjoittamisen taitoja! Ihan oikeesti, oot ihan *****n hyvä kirjoittamaan! Siis, täs tuli sama fiilis ku Harry Potter-kirjasarjan luettuani, et haluan kuulla lasten Tylypahkan vuosista! Niin, ja koska alat kirjoittamaan uutta jatkofikkiä, jossa on Siriusta? Haluu lukea!

”Seuraavan kerran, kun hän astuu tälle asemalle, hän ei ole enää lapsi”, totesin. ”Eikä kestä enää kauaa, kun Belle ja Savannahkin ovat Tylypahkassa. Sitten olemme kahden. Onneksi minulla kuitenkin on sinut, Sirius. Sinä olet minun ikuinen lapseni.”

vielä viimeinen lainaus, ja ei ollut ihan Siriuksen ihi-kohtauksesta. Noi Bethyn viimeiset sanat ovat jotenkin ihanat ja just sopivat loppuun. Jotenkin toi "Sinä olet minun ikuinen lapseni." sopii hyvin Siriukselle, kun on todellakin sellainen lapsi, vaikka onkin aikuinen

Mä aloitin tän kommentoimisen lähes heti ton luvun luettuani, ja nyt tuntuu jo vähän paremmalta, ja tuntuu, et ehkä voin jotenkin antaa tän mennä mun sormien alta. Mut helvetti, oikeasti, tää on paras sun fikeistä, jonka oon ikinä lukenu Ja oon lukenu nyt kolme sun fikkiä. Tää voittaa mennen tullen Palapelisotkuja ja Minne tuuli kuljettaa -fikit. Niin, ja olin lukenut jonkun, jonka luin putkeen, mut tosiaan luin sen putkeen - toisin kuin nää muut

Mut kiitos iha helvetin paljon tästä fikistä, aivan mahtava oli ja oli ihanaa olla lukemassa tätä eteenpäin ja odottaa aina uutta lukua! Toivottavasti sulta ilmestyy taas joskus jotain jatkofikkiä, jossa mahdollisesti olisi myös Siriusta - osaat niin hyvin kirjoittaa siitä, et se tuntuu aidolta Rowlingin Siriukselta, että sen takia - Siriushan on suosikki hahmoni, en mä turhaan ole Anturajalka93

Ehkä mä viimein päästän sut mun tästä kommentista - jos ees oot jaksanut lukee tän - tää on varmaa kilometrin pituinen - jos liioitellaan hieman Toivottavasti en unohtanut mitään

<3KIITOS LOISTAVISTA LUKUHETKISTÄ!<3

[sennamiila]

Oi kamala. Kiitoksia ihan todella paljon, Anturajalka93. Mulla on ittelläni tällä hetkellä vähän outo olo. Semmoin tyhjä. En oo vielä kunnolla sisäistänyt sitä, että mun puolitoista vuotta kestänyt kirjoitusurakka on nyt ohi, että Kerran on loppu. Nyt sitä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa hahmottaa, etenkin luettuani tuon järkyttävän pitkän kommenttisi. Mä en tiedä, mitä sanoa, mutta ehkä mä yritän nyt väkertää tähän jotakin edes hieman järkevältä vaikuttavaa.

Mun piti saada viimeiseen lukuun jotakin draamaa (taas vaihteeksi), joten vedin Sevin esiin sekoittamaan pakkaa, mutta Bethyn pitämään kuitenkin kaiken järjestyksessä. Ja hyvä niin, koska jos se ei olisi onnistunut, olisin joutunut jatkamaan tätä ficciä ikuisesti. Olen pahoillani siitä, etten jatka, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, se on yksi tärkeimmistä asioista, mitkä olen elämäni aikana oppinut.

Olen huomannut, kuinka olen Kerrania kirjoittaessani kehittynyt kirjoittajana. Kun vertaan ihan ensimmäisiä lukuja kaikkein uusimpiin, huomaan huiman eron. Kerran on antanut minulle paljon, joten siitä on vaikeaa luopua (siinä vaiheessa, kun kunnolla tajuan sen). Ja tässä välissä sanon, että kyllä, luin koko kommenttisi. Kommentteja lukee aina mielellään ja tämän luin useampaankin otteeseen.

Kyllä mä uskon, että tulen jatkossa ainakin jotakin Siriuksesta kirjoittamaan. Suunnitteilla ainakin on jatko-osa Palapelisotkuille ja niihin sotkuihin Siriushan viimeksikin pääsi osalliseksi... Joten mitä luultavimmin tulet vielä joskus vastaisuudessa törmäämään minun kirjoittamaani Siriukseen.


Kiitoksia huiman paljon kommentistasi sekä siitä, että olet selvinnyt Bethyn, Siriuksen, Bellan ja kaikkien muidenkin seurassa loppuun saakka. Kiitos ♥

senna

[Natural]

Ei... Ei... Ei tää voi loppua, ei nyt... Ei ikinä! Mä todella rakastin tätä ja rakastan yhä. Ja nyt... Se loppui. En pysty käsittämään tätä.

Kerran oli kerrassaan aivan ihana, todella ihana. En pysty sanoin kuvailemaan, kuinka ihanaa tätä oli lukea. Mutta sen tiedän, että tämän myötä saatoin löytää aivan uuden maailman. Tuntuu siltä, että olisit julkaissut ensimmäisen luvun aivan äsken ja nyt tämä loppui. Ja todella pidin tästä.

Todella pidin tämän tarinan kulusta, se oli niin realistinen kuin voi olla. Elämä täynnä rakkautta, vihaa, surua ja iloa. Osasit kuvailla kaikki ne hetket todella hyvin. Ajatella, että sain olla näinkin pitkään Bethyn elämässä mukana ja sain tutustua koko tähän maailmaan.

Ja tämä viimeinen luku. Kerta kaikkiaan se teki vain niin täydellisen lopetuksen tälle. Vaikka minua harmittaa, että Severus lähti, eikä ilmoittanut Bethylle missä asui, niin silti, se teki tästä lopetuksesta täydellisen. Mutta toisaalta, koska tiedämme, että Severus lähti Tylypahkaan töihin (vai lähtikö?), niin minua jäi mietityttämään se, kuinka Amanda ja muut lapset suhtautuvat siihen, kun heidän isänsä onkin heidän opettajansa. Vai muistavatko he häntä? Muistaako Severus heidät ja kuinka hän reagoi huomatessaan lastensa olevan Tylypahkassa? Sitä emme voi ehkä koskaan tietää. Mutta se jättääkin meille lukijoille sen oman tulkinnan varaan, minä ainakin pidän.

”Seuraavan kerran, kun hän astuu tälle asemalle, hän ei ole enää lapsi”, totesin. ”Eikä kestä enää kauaa, kun Belle ja Savannahkin ovat Tylypahkassa. Sitten olemme kahden. Onneksi minulla kuitenkin on sinut, Sirius. Sinä olet minun ikuinen lapseni.”

Mutta tämä, teki tästä lopusta täydellisen. Tämä oli kuin piste i:n päälle ♥

Ajatella... Tämä loppui... En pysty sisäistämään tätä. Ja olen ihan sanaton, en tiedä mitä sanoa. Mutta kiitos, kiitos siitä, että sain viettää puolitoista vuotta tämän ihanuuden kanssa. Kiitos.

Kiittäen ja kumartaen ihanalle sennalle ja ihanalle Kerranille,
Natte_, joka ei pysty sanoin kuvaamaan, kuinka rakasti tätä ♥

[sennamiila]

Aaw, voi ei, Natte rakas. Pakko mun oli tämä jossakin vaiheessa lopettaa, koska en olisi jaksanut kirjoittaa tätä ikuisesti (koska olen laiska, eiku). Se on totta, että jätin lopussa paljon tulkinnanvaraa. Mitä tapahtui Sevin kanssa? Onko tämä Tylypahkassa opettajana, kun Amanda menee sinne? Mulla itselläni on omat selvät visioni tästä ja jokainen saa luoda omansa. Sen vuoksi en asioista tämän tarkemmin kerro. Kysyä toki saa, jos haluaa.

Kiitos sinulle, armaani karvakorvani, että olet alusta saakka (ihan ensimmäisestä trailerista asti) seurannut palaa Bethyn ja kumppaneiden elämästä. Kiitos ihanainen ♥

senna

[Arion]

Kuten varmaan muistat Palapelisotkuja-fikistäsi, niin en lähde fikeistäsi yhden kommentin saattelemana, vaan en pääse niistä helposti eroon, joten jään ikään kuin haamuna hetkeksi paikoilleen tietämättä, miten häipyä fikin maailmasta pois, (tai ainakin sun fikkien kohdalla) joten tännekin palasin, ainkin toisen kommentin parissa, en tiiä, kuinka monta kommenttia tuun vielä väkertää tänne, mutta ainakin tämän.

Voin kyllä uskoa, että on outo olo, tyhjä. Sä oot tehnyt tätä puoltoista vuotta, mä oon seurannu kai jotain vuoden, ehkä vähän alle, vähän päälle. Kenellä ei olisi outo olo pitkän fikin kirjoittamisen jälkeen? Etenkin, kun se on hyvä ja saanut kommentteja matkan aikana.

Draamahan on hyvä asia. Minä rakastaa Ilman draamaa ei synny tarinaa Tai suurinpiirtein. Ja juu, kyllähän minä tiedän, että kaikki hyvä loppuu aikanaan - fikit, karkkipussit, hyvät kirjasarjat, elokuvat, biisit. Kaikki. Ei vaa haluis uskoo sitä, kun on lukenut / nähnyt sen. (tai karkkien tapauksessa syönyt ja biisin kohdalla kuullut) Sevistä puheen ollen, jotenkin pidän siitä, et se ei ilmoittanut mitään Bethylle - musta on kivempaa, et Amanda ja Belle elää melkein kuin Sirius olisi niiden isä - Amandahan sanoi ihanasti Siriukselle, että rakastaa Siriusta kuin isää, vaikkei tuo olekaan sen oikea isä.

Oho - moneenkin kertaan? Mun kommentin? En ookaan koskaan kuullu, et joku olis lukenut mun jonkun kommentin montakin kertaa. Joten kiitos siitä. Ja mitä nyt pitkissä kirjoittamisprosesseissa yleensä kirjoittaminen kehittyy Onnea kumminkin sen puolesta! <3

Jatko-osa Palapelisotkuille? Oi, jei! *innokas taputus* Pidän silmällä sitten sun profiilias, ellet ilmoittele jonnekin jatko-osan ilmestymistä

Kiitos itsellesi fikistä

~Antura

PS. Nyt kun huomasin, että kommenttini aikana Natural (aka Natte) oli kommannut tätä fikkiä, niin aloin miettiä, et olis aivan loistavaa, jos tähänkin joskus tulisi jatkoa, sellainen jatkofikki jatkona Mutta enhän minä tätä kirjoita, kunhan sanon vain

[sennamiila]

Oi, kiitoksia jo toistamiseen, Antura. Ja joo, kyllähän mää sen muistan, ette sä lähde sitten kulumallakaan Ei vaan, ihan kiva juttu. Nyt sen on pikkuhiljaa alkanut tajuta, ettei enää tarvitse kirjoittaa Kerrania. Olo on kuitenkin aivan erilainen kuin lopettaessani esim. MTK:ta. Kenties se johtui siitä, että Inaan laitoin niin suuren osan itseäni ja elämääni. Toki, sen myönnän, että paljon minua löytyy myös Bethysta (ja Medeiasta ja kaikista omista hahmoistani), mutta Ina oli eri asia. Ina oli minä, Bethy ei.

Kaikkia draamoja on aina kiva kirjoittaa. Ainakaan mulla mitään pidempää tekstiä ei synny ilman kunnon draamoja. Palapelisotkujen kakkososan idea on nyt hautumassa aivoissani, mutta sitä ennen olen päättänyt keskittyä pidempään originaaliprojektiini, jota toteutan kirjoittamisblogissani. Sitten kun on aika niin kyllä, kirjoitan taas Bellasta, Medeiasta, Siriuksesta ja muista. Kerranin jatko-osan suhteen en lupaa mitään, tämä oli kuitenkin niin pitkä projekti jo itsessään

Kiitoksia jälleen kerran, on aina ihana kuulla ihmisten ajatuksia omista kirjoituksista

senna

[Arion]

Juu, minä en kulumallakaan lähde, minä jään
Joo, mä oon huomannu, et sun hahmoilla on jotain yhtäläisyyttä - se on sitten sinä
Se on muuten hienoa, että pysyt kirjoittamaan hahmoa, jossa on vain osa sinua, sillä mulla tuppautuu menemään se niin, että tungen itseni mukaan.

Okei, onnea tuohon originaaliprojektiisi mutta jään odottamaan Palapelisotkujen (PpS?) tokaa osaa, ja Kerranin jatko-osa oli lähinnä ehdotus vain Ja uskon tämänkin olevan pitkä urakka. Jos nyt kumminkin joskus intoa siihen löytyy, niin olisi hienoa

eipä mitään jälleen kerran kiitos fikistäsi

~Antura

[Jahma]

Mitä?! Nytkö tämä loppu? öö..niinku...ääöö...nniiöö..
Kokoo ittes perkele!

Okei, *hengittää syvään* kyllä mä kestän.

Severus parka ja idiootti! Ensi sanoo, että on ok ja sitte ei enää pidä yhteyttä 

”Ei sen väliä, äiti”, Amanda naurahti. ”Olisi kuvaa olla luihuinen, koska Dracokin on. Ja isä on isä.”

Kenties kuitenkin 'kivaa', yksi ainut virhe.

Vanhemmat! Lapset lähtee hei kouluun, ei Timbuktuun!

Kiittäen
Jahma

[sennamiila]

Jahma: Joo, valitan. Nyt tämä loppuu. Kiitoksia kovasti kommentistasi. Joo, olen samaa mieltä kanssasi. Sev todellakin teki väärin, kun ei loppujen lopuksi sitten ottanutkaan yhteyttä, vaikka lupasi. Mutta nyt Amanda menee Tylypahkaan, joten ehkä se isä löytyy sieltä... Ja hei, kiitoksia virheen bongaamisesta, menenkin heti korjaamaan sen

Antura: Joo, mää huomaan Kiitoksia taas kommentistasi sekä kannustuksesta originaaliprojektini suuntaan. Se on seuraava iso projekti, johon voimavarani keskitän täysin. Jos kiinnostaa niin voin toki antaa osoitteen sinne, koska kyseessä on piilotettu blogi, mihin sitä kirjoitan

Kiitoksia kummallekin oikein kovasti

senna

[Arion]

Hmm... miksei kiinnostaisi? Jos et haluu julkistaa täällä keskustelus sitä osoitetta, pistä yksityisviestii

[sennamiila]

A/N: Yllätyyys, olen täällä taas!! En raaskinut kuitenkaan jättää rakasta lastani ilman epilogia, joten sen pitemmittä puheitta, olkaapa hyvät. Senna kiittää, kumartaa ja poistuu takavasemmalle.


Epilogi


Rakkaat äiti ja isä,

Olen nyt päässyt turvallisesti perille Tylypahkaan. Istun makuusalini ikkunalaudalla ja kirjoitan tätä kirjettä teille. Junamatka meni mukavasti, mutta tuntui kestävän ikuisuuden. Tylypahka on hieno paikka. Rakastan tätä jo nyt, mutten tietenkään yhtä paljon kuin kotiani.

Nyt tietenkin te haluatte (tai ainakin isä haluaa) kuulla lajittelusta. Kun sain lajitteluhatun päähäni, minua hermostutti. En oikein tiedä minkä vuoksi. Kai se tilanne vain kokonaisuudessaan oli niin jännittävä. No, joka tapauksessa hattu ei miettinyt kohdallani kauaa vaan teki minusta Korpinkynnen tuvan jäsenen.

Illallisen jälkeen juttelin Dracon kanssa. Hän sanoi sen olevan okei, että olen korpinkynsi. Hän sanoi, että korpinkynsiläiset ovat viisaita ja sanoi sen olevan juuri minun tupani. Joten korpinkynsi siis olen niin kuin sinäkin, äiti.

Olen saanut uuden kaverinkin täältä. Hän on ikäiseni tyttö, myös korpinkynnestä. Hänen nimensä on Luna Lovekiva. Hän on hieman hassu, mutta erittäin kiltti ja mukava. Te ihastuisitte häneen takuuvarmasti. Hänen isänsä on Saivartelijan (tiedättehän sen lehden?) päätoimittaja. Ehkä siinä piilee syy ystäväni hassuteen.

Toivottavasti te kaikki voitte siellä oikein hyvin. Kirjoitan taas kun minulla on aikaa. Vaikka viikonloppuna.


Parhain terveisin, Amanda Melody Mimieux


P.s. Sanokaa sylin täydeltä terveisiä Bellelle, Savannahille ja kaikille muillekin.

P.p.s. Pimeyden voimilta suojautumisen opettajamme taitaa olla hieman hassahtanut. Hän on se kirjailija, Gilderoy Lockhart.

[Jahma]

Suloinen epilogi!
Harmi ettei siinä ollut mitään Severuksesta 
Vielä kerran  Kiitos Sennamiila

Kiittäen
Jahma

[sennamiila]

Jahma, kiitoksia kovasti.
Ajattelin, että lukija saisi itse mielessään päättää, onko se Sevvie siellä Tylypahkassa vai ei.

Kiitos vain itsellesi

senna

[Arion]

Ei, ihana, aws! Epilogin teit, jes!

Nyt tietenkin te haluatte (tai ainakin isä haluaa) kuulla lajittelusta. Kun sain lajitteluhatun päähäni, minua hermostutti. En oikein tiedä minkä vuoksi. Kai se tilanne vain kokonaisuudessaan oli niin jännittävä. No, joka tapauksessa hattu ei miettinyt kohdallani kauaa vaan teki minusta Korpinkynnen tuvan jäsenen.

Joo, isä (tai isäpuoli) haluaa ehdottomasti kuulla lajittelusta Varmaan Sirius on ihan tyytyväinen Korpinkynteen Olisi sinänä ollut hienoa kuulla Siriuksen reaktio tuohon, mutta ehkä lopetan lisän kinuamisen Mutta jään odottamaan Palapelisotkujen uutta osaa Ja tyydyn siihen toistaiseksi

Parhain terveisin, Amanda Melody Mimieux


P.s. Sanokaa sylin täydeltä terveisiä Bellelle, Savannahille ja kaikille muillekin.

P.p.s. Pimeyden voimilta suojautumisen opettajamme taitaa olla hieman hassahtanut. Hän on se kirjailija, Gilderoy Lockhart.

tohon sukunimeen on törmänny sen verran harvoin, että oli kiva "kuulla" se vielä Melody on kiva toinen nimi <3
Ja ihana, et sijoitit tän tohon Harryn ja muiden Tylypahkan käyntiin Tähän sopisi oikeasti jatko-osa! Siis, jos joskus inspaa Kiva, et Amandasta ja Lunasta tuli kavereita

Ja kiitos vielä tuhannesti tästä fikistä! On ihanaa lukea niitä, etenkin, kun kirjoitat oikeasti tosi hyvin! <3 *kiitos ja kumarrus*

~Antura

PS. En tiedä sanoako, että lohdutukseksi vai ikäväkseni en itkenyt tässä luvussa, ehkä mä itkin jo tän fikin lopetus kyyneleet jo...

[sennamiila]

Kiitoksia kovasti, Antura. Mun oli pakko tehdä epilogi, koska muuten ei olisi tuntunut yhtään oikealta lopettaa tätä. Tai siis silleen. Nyt tuntuu, että tää on niinku ihan lopullisesti loppu. Loppu, slut, the end and Nellie Lovett lives forever, vai mites se nyt menikään? No mutta joka tapauksessa jatketaan aiheesta (ja sen vierestä). Kyllä mä uskon, että Sirius on ihan tyytyväinen tuohon Korpinkynteen.

Jaa, että oikeen jatko-osa Kerranille? Enpä nyt oikein tiedä. En sano ei, mutten myöskään lupaa mitään. Nyt keskityn ennemmin siihen originaaliprojektiini ja jossain väleissä, kun inspaa, kirjoittelen Palapelisotkujen ja MTK:n kakkososaa niin ehkä nekin vielä näkevät päivänvalon jossakin vaiheessa.

Kiitokset vain itsellesi, että olet jaksanut seurata tänne saakka

senna

[Rentun Ruusunen]

Luin tätä nyt eilen ja tänään putkeen. En osaa nyt muuten sanoa, mutta tämä oli loistava. Kuten jo alussa mainitsit muutamat hahmot olivat OoC, mutta eipä se paljon haitannut, koska tässä kuuluikin olla, että Bella ei ole kuolonsyöjä. Minua jäi askarruttamaan Harry. Olisin revennyt nauruun, jos Sirius ja Bethy olisivat kävelleet lapsineen Likusteritielle ja ilmoittaneet olevansa Harryn kummeja. Eli olisin kaivannut Harryä tähän jotenkin. Olisi kiva jos tekisit tähän jatko-osan. En sillein, miten teit tässä, vaan kokonaisuudessaan eri ficin samalla pohjalla, jos ymmärsit ja jaksat, niin sinulla olisi ainakin yksi lukija. Kiitos tästä.

Jälki kommaus: Ahaa tuota oli jo ehdotettukkin. Nyt täällä elätellään liikoja toiveita

Ruusunen

[sennamiila]

Ruusunen: Huu, kiitoksia kovasti. Joo, myönnän, että Harry on vähän sellainen pala, joka voi jäädä askarruttamaan. Hmh, nyt se jäi häiritsemään minua itseänikin... No, katsotaan, miten tässä nyt edetään. Kiitoksia kuitenkin kovasti kommentistasi

Bea: No hei vaan, kultaseni. Jo oli aikakin, että tulit tänne kommentoimaan. Jaa, että vastahan Kerran alkoi vai? Itse asiassa siitä taitaa olla aikaa melkein puolitoista vuotta. Hui!! Puolitoista vuotta on ihan kauhian pitkä aika. Oikeesti. Enkä todellakaan olisi herättänyt Rodolphusta henkiin, koska bwmrivnrvn vatipää. En mä nyt oikein osaa vastata tohon kommenttiin mitenkään, koska olen ihan sekaisin ja ää. Kiitoksia kauheesti siulle

Kiitokset vielä molemmille kommentoijille ja syvät kumarrukset

senna

[Natural]

Fuuuuuuuuuuum! Olin sankari ja tajusin sen vasta nyt, että täällä on epilogi!

Mutta siis: tykkäsin ihan kamalasti. Tämä oli ihan hirmuisen suloinen, tui tui. Hihi, Gilderoy on päässyt epilogiin, jippiii
Kivaa, että Lunasta ja Amandasta tuli kavereita, hih.

Ja olen ihan varma, että Sevvie on Tylypahkassa. Se on siellä silleen dadaaam ja sit Amanda on sillee OMG, its my daddy! Sit se Amanda vetää ihme draamat ja sit Sevvie on sillee O_O ja lähtee pakoon ikkunasta niin, että siihen jää Severuksen muotoinen reikä siihen ikkunaan.. ja jospa lopettaisin tän tarinan kertomisen

Mutta tyksin kamalasti, ja jään kaipaamaan tätä ficciä.

Kiittäen ja kumartaen,
Natte-alieni

[sennamiila]

Tui tui vaan ittelles, Natte. Hei mutta mähän sain ihan loistavan idean. Kun sä kerta keksit tähän jatkoa niin sähän voit kirjottaa jatko-osan Kerranille, eikös?
Hyvä, mustakin se oli hieno idea.

Kiitoksia, että olet matkannut tänne saakka

senna

[Rentun Ruusunen]

Tui tui vaan ittelles, Natte. Hei mutta mähän sain ihan loistavan idean. Kun sä kerta keksit tähän jatkoa niin sähän voit kirjottaa jatko-osan Kerranille, eikös?
Hyvä, mustakin se oli hieno idea.

Kiitoksia, että olet matkannut tänne saakka

senna

Minä voisin ilmoittautua toiseksi kirjoittajaksi.