Title: 93 vapauden vuotta – Kiitos Suomelle
Author: Julma-Nala
Genre: Isänmaan ylistys
Rating: K-11
Summary: Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa.
A/N~Tästä ei pitänyt tulla näin mahtipontista, mutta olkoon.
93 vapauden vuotta – Kiitos Suomelle
Nyt se on siis koittanut. Itsenäisyyspäivä vuonna 2010. Yhdeksänkymmentäkolme vuotta on kulunut piskuisen valtiomme julistautumisesta itsenäiseksi ja riippumattomaksi. Seitsemänkymmentäyksi vuotta on kulunut sadastaviidestä kunnian päivästä, joina tämän maan oikeuksia puolustettiin ja ne säilytettiin. Rakkaan Suomemme itsenäisyyden säilyttäneistä taisteluista on jo kauan, jatkosodan lopustakin yli kuusikymmentä vuotta. Siltikään niitä ei tule unohtaa.
Kotimaamme Suomi, jossa valkolatva, tuomi, reunustaa ahon laitaa, on saanut itsenäisyytensä aikana ja ennen sitä kokea monia kauhuja, joita ei toivoisi kenenkään tai minkään kohdalle osuvan. Kaikista niistä rakas isänmaamme on selvinnyt, jopa raskaiden tappioiden jälkeen.
Itsenäisyyden siemenet kylvettiin Venäjän vallan alla, sortovuosien kuluessa. Samalla, kun suomalaiset kehittelivät keskuudessaan kuvaa Venäjästä erillisestä maasta, Venäjä yritti yhtenäistää maataan ja muokata pienempiä osiaan venäläisemmiksi. Yhä useampi suomalainen kyllästyi siihen, kuinka tsaarin edustajat ottivat vallan itselleen, vaikka Suomi oli autonomiseksi julistettu. Monien vuosikymmenten jälkeen vuonna 1917 Suomen eduskunta kokoontui päättääkseen Suomen kohtalosta. Porvarillisen senaatin itsenäisyysjulistus hyväksyttiin 6.12., joka on yhä nykyäänkin maamme itsenäisyyden juhlapäivä.
Tunnustus itsenäisyydelle saatiin vallankumousten runtelemalta, Vladimir Leninin johtamalta Venäjältä vielä hieman ennen vuoden loppua. 4.1.1918 Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden sekä 6.1. Saksa.
Itsenäisyytensä säilyttäminen ei kuitenkaan ollut Suomen kansalle mitenkään varmaa. Satanaviitenä kunnian päivänä 30.11.1939–13.3.1940 nuoren Suomen alueella käytiin raakoja taisteluja sen itsenäisyyden ja riippumattomuuden säilyttämiseksi. Ilman sodanjulistusta hyökännyt Neuvostoliitto oli kuvitellut musertavansa Suomen helposti, lähes ilman vastarintaa. Se ei tiennyt, ettei suomalaisen rakkaus maataan kohtaan sallinut moista raukkamaista antautumista.
Ja Suomi taisteli. Raatteentiellä tuhottiin kokonainen neuvostodivisioona ja pienempiä voittoja saavutettiin pitkin itärajaa. Talvisodan ihmeestä raportoitiin ulkomaille saakka. Mutta vielä talvisodan jälkeenkään Suomemme itsenäisyys ei ollut turvassa.
Välirauhan jälkeen miehet kutsuttiin taas kokoon. Jatkosota oli alkanut. Yli kolme vuotta kestäneen sodan aikana menetettiin useita alueita Neuvostoliitolle, mutta se tärkein, itsenäisyys, säilyi. Monet perheet joutuivat jättämään kotinsa, mutta suomalaisella sisulla he selvisivät ja rakensivat elämänsä uudelleen.
Maamme itsenäisyyden vuosipäivänä meidän tulisi hiljentyä kunnioittamaan sotiemme veteraaneja ja siniristilippuamme, joka salossa yhä liehuu merkkinä vapaudestamme. Lippu on itsenäisen valtion tunnusmerkki ja sitä tulee kohdella kunnioittavasti.
Suomen siniristilippu on hyvin kuvaava. Sininen risti valkoisella pohjalla kertoo, että Suomi on kristinuskoinen maa. Ne, jotka eivät uskonnosta niin kovin välitä, kunnioittavat tätä nimenomaista ristiä joka tapauksessa, onhan se suomalaisuuden symboli. Lipussa oleva sininen risti on samanvärinen kuin syvin taivaansini, joka järven pinnasta heijastuu, sininen kuin Suomineidon silmät. Lipun valkea pohja on kirkas ja hohtava kuten talviset hanget, se on puhtaan valkoinen kuin pilvet kesäisellä taivaalla. Lippu kuvastaa kaikkea sitä, mikä on meille suomalaisille rakasta. Pitäkäämme huolta siitä. Pitäkäämme myös huoli, että saamme itsenäisyytemme ja lippumme vastaisuudessakin säilyttää. Kun aamun kiuru kirkkaudessaan soittaa ja näemme ne vedet, rannat rakkaimmat, tiedämme olevamme Suomessa, omassa maassamme. Kun synnyinmaan laulu korkeimman kaiun saa, tiedämme, mitä itsenäisyytemme on vaatinut, olemme kiitollisia siitä ja haluamme säilyttää sen.
Ällös enää koskaan tule kahlehdituksi, vieraan vallan orjaksi! Ällös enää koskaan taivu vieraan vallan tahtoon, sillä vieraat vallat eivät tahdo Sinun parastasi, koko Suomen maan ja kansan parasta!
Kiitos isillemme, jotka maatamme puolustivat Kannaksella, Raatteentiellä ja koko maassamme. Kiitos kaikille niille, jotka pitävät pienen, mutta rakkaan maamme oikeuksista huolta. Kiitos kaikille teille, jotka sytytätte tänään kynttilän itsenäisyytemme kunniaksi. Ennen kaikkea kiitos isänmaallemme, sodat nähneelle, yhdeksänkymmentäkolmevuotiaalle veteraanillemme Suomelle.
Hyvää itsenäisyyspäivää 2010.
