Marionettiprinsessa, K-11

[Odo]

// Alaotsikko: drama, parafilia-haaste (agalmatofilia), Bellatrix/nukke

Title : Marionettiprinsessa
Author : It's me, Odoshi
Disclaimer : J.K. Rowling omistaa hahmot, potterversumin ja minä vain palloilen näillä saamatta rahallista palkkiota.

Genre : drama, agalmatofilia
Paring : Bellatrix/nukke
Rating : K-11 //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja

Summary : Kehon muodot miellyttivät Bellatrixia suuresti, nuoren tytön kokoinen, pikkuinen ja silti niin aikuismainen vartalo. Pallonivelet koristivat hahmon muotoja, rakennetta.

A/N : Kun huomasin parafilia haasteen ja selailin siellä olevia parafilioita nähdessäni tuon agalmatofilian sain heti sellaisen kuvan, että Bellatrix olisi rakastunut nukkeen (rakastua voi olla väärä sana, mutta siis kuitenkin). Nukke sanalla minä näen sellaisen ihmisen näkösen ja suurikokoisen japanilaistyylisen nuken, pallonivel nuken. En oikein osaa kuvailla sellaista, muuten kuin, että ne ovat pelottavia, kuten myös sellaiset vanhat nuket... Mutta niin idea on tosiaan peräisin tuosta haasteesta, jossa innostettiin tarkalleen ottaen kirjoittamaan seksuaalisesta suuntautumisesta nukkeihin/patsaisiin. En oikein tiedä miten onnistuin, tämä oli vaikeampaa kuin luulin ja tämä lopullinen on varmaan neljäsversio, jonka kirjoitin. Ja FF100 sanaa sain miettiä vaikka kuinka pitkää  ja päätin sitten tunkea tämän sanaan muodot, hieman laaja käsite voi olla juu, mutta menkööt (välttelen omien sanojen käyttöä). Kommentit ois kivoja. :> Ja tosiaan ei minulla ole havaintoakaan kuuluuko tämä tälle osastolle, mutta en keksinyt muutakaan koska ei tämä romancea tai fluffyakaan ole!
Challenges : parafilia-haaste (agalmatofilia), FF100: muodot

Marionettiprinsessa

Ovi narahti hiljaa auki, vanhat saranat kaipaisivat rasvausta; ne olivat vanhat ja ruostuneet. Hopeiseen kahvaan takertuneet sormet avautuivat hiljalleen puristus otteesta, sulkien oven perässään samaisen narinan seuratessa vaimeiden askeleiden ääniä. Tummahiuksinen nainen oli astunut tunkkaiseen huoneeseen, raskaidenluomien alta pilkistävä katse kiersi ympäristöä.

Kaikkia pintoja koristi harmaa pölykerros kuin kukaan ei olisi käynyt vanhassa vierashuoneessa vuosiin. Lattiaan painautuneista jalanjälistä kuitenkin saattoi tietää jonkun vierailevan huoneessa usein, ne kulkivat suuren huoneen poikki, koskematta mihinkään. Askeleet seurasivat jalanjälkiä päätyen huoneen päädyssä olevalle ikkunalle, katsomaan myrkynvihreitä verhoja vastaan nojaavaa tyttöä.

Hiljainen kuiskaus pimeässä, katse laskeutuu makaavaan. Naisen mielestä se oli niin kaunis, mielenkiintoinen, kiihottava. Kukaan muu ei voisi koskaan olla samanlainen kuin hän. Katse tuijottaa tiiviisti kohteeseensa, hengityksen muuttuessa raskaammaksi, kehon kipinöidessä jokaisesta ilman vedosta. Verhoja vasten makaava nukke ei vastannut mustien silmien riemusta leimuavaan katseeseen. Nukketytön silmät ovat olleet jo vuosisatoja kuolleet, lasittuneen siniset, joista heijastuu jää.

Nainen jatkoi kiertelyään, varoen, ettei koske mihinkään. Hän antaa kätensä sipaista nuken sileää poskea, niin sileää, että se sai hänet värähtämään nautinnosta. Harmaan valkoiseen ihoon ei jäänyt naarmuakaan, ei pienintäkään, vaikka naisen kynsi raapikin sitä vienosti käsien kulkiessa poskelta kaulalle.

Kynnen aiheuttama pienen pieni kirskunta herättää hänet mielipuolisista ajatuksistaan  katsomaan henkilöä hänen edessään, vai voiko elotonta sanoa edes henkilöksi? Sitä nainen ei enää tiennyt, hän ei välittänyt siitä. Elotonkin saattoi olla niin kaunista. Niin erikoista. Sellaista, millaista elollinen olento ei koskaa voisi olla.

”Marionettiprinsessani”, nainen leperteli viileän kylmällä äänensävyllään hissukseen, tyyneyden lävitse kajastaessa intohimoa. Katse kierti jokaisesta valkoisen mekon pienimmästäkin pitsikoristuksesta vartalon kokonaisuuteen, pallonivelillä liittyneisiin raajoihin ja aivan liian siroon ruumiiseen. Kehon muodot miellyttivät Bellatrixia suuresti, nuoren tytön kokoinen, pikkuinen ja silti niin aikuismainen vartalo. Pallonivelet koristivat hahmon muotoja, rakennetta.

Kädet laskeutuivat koskettelemaan valkoisen mekon pitsireunaa solisluiden kohdalta, jos nukella olisi ollut solisluut. Nuoren sirontytön kokoinen nukke tuntui niin aidolta, kylmää kovaa ihoa lukuun ottamatta, mutta se sai Bellatrixin vain haluamaan enemmän. Sairasta, sitä se kaikki oli.

Bellatrixin kädet eksyivät nopeasti myös muualle, kosketellen elotonta kehoa. Hän laski kasvonsa painamaan suudelmia marionettiprinsessansa kaulalle, huulille saamatta vastakaikua. Tyttö oli hänen omansa, se ei vastustellut.

Hyvänolon tunne virtasi naisen kehoon, kuten jokainen yö tässä samaisessa jo kauan sitten unohdetussa huoneessa. Hän laski kätensä pois marionettiprinsessasta, jäi vain katselemaan sitä. Polvistuneena tytön eteen hän antoi oman kätensä eksyä mekkonsa alle, huokaisi raskaasti.

Hänen vapaana oleva kätensä ojentui tytön kaulalle, veti nuken lähemmäksi. Upotti sirot sormet syvänmustille suorille hiuksille. Huokaukset muuttuivat voihkaisuiksi, hän puristi tytön hiuksia sormiensä välissä kuiskaili ilmaan sanoja ja antoi ajatusten kulkea tytössä, toivoen, että nukke osaisi elää.


Jo tunti oli kulunut siitä, kun Bellatrix saapui huoneeseen. Äänekkäät voihkaukset olivat muuttuneet raskaaksi hiljaiseksi hengitykseksi, hän silitteli nuken kylmää poskea ja painoi vielä yhden suudelman elottomille huulille ”tulen taas huomenna, prinsessa.”

Käytävästä kantautuvat huudot herättivät naisen ajatuksistaan, miehen ääni kutsui häntä.

”Bellatrix, oletko siellä?” kuului aviomiehen kutsu käytävällä kaikuvana äänenä, askeleet lähestyvinä. Bellatrix huolitteli nopeasti mekkonsa helman ja hengitti kerran syvään.

”Tulen pian, rakas”, hän sanoi kuuluvaan ääneen vastaukseksi niin, että Rodolphus varmasi kuuli sen. Miehen vastaus kuului epäilevänä, mutta askeleet olivat silti pysähtyneet. Bellatrix loi viimeisen katseensa tämän yön aikana nukkeen ja nousi seisomaan. Hän asteli huoneen ovelle, astui käyvälle. Huoneen hän lukitsi äänettömällä taialla miehensä katseen näkemättä.

”Missä sinä olet ollut?”
”Katselin vain huoneita, eikö tämä kartano ole hieman liian iso?”
”Ei minun mielestäni. Juommeko teen alakerrassa?”
”Sopii.”

Askeleet kantautuivat pitkin käytävää, kadoten sitten rappusiin. Bellatrix eli kehässä, tunsi sen kaikki muodot. Parisuhteesta salaisuuksiin, onnesta valheisiin. Hänellä oli salaisuutensa; oma marionettiprinsessansa.

Pimeässä huoneessa nukke makasi hiljaa, nojaten verhoihin kuten aina. Jos sillä olisi ollut ajatukset, se olisi varmasti odottanut seuraavaa yötä. Niinhän se odottikin, jokaisena yönä nukketyttö tiesi naisen saapuvaksi.

[Ruskapoika]

Apua, tähän en oikeasti osaa sano mitään. Parafilia on kiehtova, nukeista kiihottuminen ja kiinnostus yleensäkin hieman kummastuttaa itseäni ja saa kylmät väreet selkäpiihin, koska pelkään nukkeja jollain tasolla ainakin. Silti se kiehtoo myös, eikä toisaalta aiheuta kummastusta, koska onhan joku mennyt Eiffel torninkin kanssa naimisiin saakka... Se jos mikä on hieman outoa, mutta mikäs siinä sitten. Nyt poikkean aiheesta, joten itse ficciin!

Kaunista kuvailua, ehdottomasti sai sellaisen pienen, ovelan hymyn nousemaan huulille. Jännittynyt tunnelma, ei kai kukaan näe, liian käyttämtön huone ja silti siellä on se polku, jossa ei pölyn haivenia. Hemmetti, vaikka olen uninen niin pystyn kuvittelemaan sen hyvin päässäni. Bellan himo tuntui aidolta, olit saanut sen hienosti kuvailtua, mikö toi sellaisen pienen kutkuttavan tunteen itsellekin. Nimi on kaunis. Marionettiprinsessa. Se kuulostaa niin hauskalta sanoa ääneen (en tunnusta, että olisin lausunut sitä täällä yksikseni pariin otteeseen!).

Askeleet kantautuivat pitkin käytävää, kadoten sitten rappusiin. Bellatrix eli kehässä, tunsi sen kaikki muodot. Parisuhteesta salaisuuksiin, onnesta valheisiin. Hänellä oli salaisuutensa; oma marionettiprinsessansa.

Lempikohta ehdottomasti. Jotenkin kokoaa ficin hienosti pariin lauseeseen ja lopussa on vielä pieni kevennys sitten vielä tästä kohdasta.

Pidin ehdottomasti, vaikka kommentti kusee. Väsyneenä ei saa mitään itestään irti :< Sori mussukka, koita kestää min sekavuutta Kiitos tästä lukukokemuksesta! <3

[Odo]

Tuo sinutn avasi on vain jotain mm. liian ihanaa. *__* Tosin ei aakoossakaan valittamista ole, mutta kun aww. Ja nyt kun toisaalta melkein lopetin tuon avasi kuolauksen voinkin keskittyä itse kommenttiin, joka oli jälleen tuommoinen liian ihana ja minä vaan punastelen täällä ja mietin, että taas yksi sama juttu meissä (tästä on tosin keskusteltu aikaisemminkin) eli pelko nukkeja kohtaan, oli jotenkin mielenkiintoisen karmivaa katsella kaikkia inspiraatiota tuovia kuvia tähän, koska joukosta löytyi oikeasti sellasia todella pelottavia kuvia. Kiva, että olet silti tykännyt lukea tämän, koska parafiliat on jänniä!

Ja aaw on niin ihana kuulla taas onnistuneensa, etenkin kun mulla oli  hirmuinen kriisi tämän kanssa. En oikein tiennyt mikä onnistuu ja tuliko hyvä ja jätin jopa pois jotain, mitä aluksi suunnittelinkin. Piristää tuommoiset kehuvat kommentit ja en sitten osaa edes sanoa mitään, kun aina hypin riemusta kommenttejen kanssa. Niitä on aina niin kiva saada.  

Ja mitähän vielä, entiedä mitä sanoa! Et ole sekava palleroiseni, ymmärsin kyllä!

Joten kiitokset kommentistasi Ruskapoikaseni!  

//700 viestiä plops! Eli nyt se avanvaihto.... mutta mulla on vielkin kriisi sen kanssa!
//Niin ja tosiaan, ihana, että tykkäsit nimestä ja minua nauratti jos sä oot siellä ääneen sitä nimeä höpissy :'3 aawitus.

[Tippi]

   Kommenttikamppanjasta päiviä! ^^

   Ficin idea oli varsin mielenkiintoinen. On outoa ajatella, että joku voisi kiintyä seksuaalisella tavalla nukkeen, esineeseen. Bellatrix oli mielestäni oiva valinta tähän - tavallaan voin helposti kuvitella hänet nuken kanssa, varmaan koska näen hänet vähän kolkkona, aivan kuten nuketkin. Tavallaan sitten en, se johtunee varmaan siitä, etten osaa kuvitella Bellaa lempeänä ja hellänä - mutta sehän ei ole sinun syytäsi.

   Minunkin mielestäni kuvailu oli hienoa, ja erityisesti koko huone oli aivan ihastuttava ajatus. Ajatelkaa nyt, lähes käyttämätön, pölyinen huone, ja pimeästä tuijottaa suuren nuken lasittunut katse... Oi. ❤

   Näistä kohdista minä pidin erityisesti (ensimmäinen on ehdoton suosikkini):

Nukketytön silmät ovat olleet jo vuosisatoja kuolleet, lasittuneen siniset, joista heijastuu jää.

Sairasta, sitä se kaikki oli.

- - hän silitteli nuken kylmää poskea ja painoi vielä yhden suudelman elottomille huulille ”tulen taas huomenna, prinsessa.”

Parisuhteesta salaisuuksiin, onnesta valheisiin.

Niinhän se odottikin, jokaisena yönä nukketyttö tiesi naisen saapuvaksi.

   Ja tosiaan, tuo viimeinen (erityinen suosikkikohtani piti oikein mustamaalata) ilmaisee oikein hyvin, millaisessa kehässä Bellatrix tosiaan eli, miten riippuvaiseksi hän oli tullut prinsessastaan. Ja niin, Marionettiprinsessa on oikein hyvä nimi (damn Ruskapoika, veit melkein kaikki sanat meikäläisen suusta D: ). Hienoa, ettei nukella ollut mitään kunnollista nimeä tai ainakaan et tuonut sitä esille. Pidin myös Bellatrixin ja Rodolphuksen sananvaihdosta; se oli minusta niin kylmän kohteliasta ja etäistä, niin kuin heillä voisi odottaakin olevan.

    Muutamaan kirjoitusvirheeseen tosin kompastuin:

Hopeiseen kahvaan takertuneet sormet avautuivat hiljalleen puristus_otteesta, sulkien oven - - Tummahiuksinen nainen oli astunut tunkkaiseen huoneeseen, raskaidenluomien alta pilkistävä katse kiersi ympäristöä. - - Lattiaan painautuneista jalanjälistä kuitenkin - -

Niin erikoista. Sellaista, millaista elollinen olento ei koskaa voisi olla.

   Mutta niin, kiitos tästä, hyvä maku jäi suuhun.

[Odo]

Päiviä, ihanaa saada kommenttia!

Hopeakettu, kiva, että olet tykännyt ideasta ja olen jopa onnistunutkin siinä - samoin kuin hahmon valinnassa. Näin itsekin Bellan periaatteessa ensimmäisenä hahmona tähän, vaikka FF100llakin (kuolonsyöjät) on vaikutuksensa. En oikeastaan osaa sanoa mitään kovin viisasta, paitsi että kiitän suuresti kommentistasi ja noista virheistä jotka bongailit, pitää korjailla ne kunhan ehdin.

Ja äww minä punastelen ja piristyin tuosta kommentistasi.. :33

[Celeporn]

Bongasin tämän alun perin kommenttikampanjassa, ficin nimi kiinnosti heti.

Kyseinen parafilia on kyllä kieltämättä varsin herkullinen ja erityisesti Bellaan yhdistettynä. Tykkäsin siitä, että Bella ihan puhuttelikin nukkea tuolla marionettiprinsessa-nimityksellä, koska siitä välittyy niin voimakkaasti fiilis, että Bellatrix nimenomaan rakastaa sitä, että nukke on täysin hänen hallinnassaan - jotain aivan muuta kuin oikea ihminen, nukke tanssii aina hänen pillinsä mukaan. Pidin myös kuvauksista nuken kovasta, kylmästä ihosta, sekä siitä, että aina välillä jotain ominaisuutta kuvattiin nimenomaan elottomaksi.

Kehon muodot miellyttivät Bellatrixia suuresti, nuoren tytön kokoinen, pikkuinen ja silti niin aikuismainen vartalo.

Tämä summaryssa ollut kohta oli kyllä lempparini, voi tosin johtua ihan siitä, että tykkään kovasti chanista... Siinäkin korostui Bellan tahto kontrolloida ja tuntea olevansa vallassa, nuoren tytön kokoinen "rakastaja" sopii hänelle.

Alussa huomasin pari yhdyssanavirhettä: puristus ote yhteen ja raskaidenluomien erikseen. Yleensä en jaksa kiinnittää pikkumokiin huomiota, mutta heti ekassa kappaleessa ne kyllä iskivät silmään ikävästi. Lisäksi minua jäi hieman hämäämään se, että Bellan toimintaa sanottiin sairaaksi - jotenkin koin Bellan tässä eräänlaiseksi kertojahahmoksi, ja minun on vaikea kuvitella sen naisen kuvailevan omaa toimintaansa niin. Kuitenkin aika hedonistisesti ja epäröimättä Bella tässä muuten toimi, ei jäänyt kauheasti miettimään asioita, kuten hahmoon hyvin sopiikin.

Ja voi Rodolphus <3
Mä vaan tykkään siitä niin paljon juuri tuollaisena teetä lipittävänä urpona, joka on ehkä hieman pihalla todellisuudesta, eikä välttämättä haluakaan tietää ihan kaikesta kaikkea, vaan katsoo Bellan tekemisiä vähän läpi sormiensa. Helpompaa niin, kyllä Roddy tietää 

[Odo]

Kiitokset kommentistasi celeporn! Jännää saada sinulta kommenttia ja kuulla, että jotain kohtalaisen mielenkiintoista on tullut kirjoitettuakin, koska mielestäni sinä olet itse juuri sellainen, jolla on mahtavia ideoita ja parituksia. Ja kiitokset niiden virheidenkin pongailuista, niitä on pongattu aikaisemminkin, mutta en ole saanut aikaiseksi korjata...laiska minä...

Mutta kiva, että parafilia on miellyttänyt ja kivaa kuulla keksineensä kerrankin houkuttelevan otsikon! Mulla on yleensä kauhea kriisi noiden otsikoiden kanssa,.. ja mitähän vielä, en muista, mutta suuri kiitos sinullekin, kiva että kommentoit. Piristi mukavasti iltaa. 

[Odo]

Ei mitään, Kiiruna, että  olet myöhässä mukavaa, että kuitenkin tulit kommentoimaan!

Taas näitä vaikeasti vastattavia kommentteja, mutta todellakin piristi aamuyötäni todella paljon, annoit ihanan rakentavaa palautetta ja huomasit tuon imperfekti/preeens jutun, johon minä ajattelematta onnistun jotenkin itseni ajamaan (tajuamatta). Pitää opetella kiinnittämään siihen enemmän huomiota, koska teen sitä ihan tiedostomattomasti kirjoittaessani vaan ajatuksen virranmyötä.

Mutta ihanaa, että olet pitänyt ja tykkäät raremmastafemmeilystä (sehän on rakkaus), eikä tämä tuottanut pettymyksiä odotuksien puolesta. Parafilia haaste on tosiaan inspiroiva, siihenhän tämäkin on tehty.

Ja wau, vielä muidenkin fikkien pariin, no odottelen niissä sitten kommentteja ja toivon, etteivät ne tuota pettymystä (sillä pidän tätä itse yhtenä parhaimmista teksteistäni, joten muut voivat tulla pettymyksenä xD). Mutta suuri kiitus sinulle!

[Resonanssi]

jännä mutta mulla on taas hiukan kiire, kun meen kattoon äidin kanssa Kuoleman varjelusten ekan osan

ei malta odottaa...
Huom! tää oikeastaan kuuluu Kiellettyyn metsään

pakkohan tää oli lukea kun parafiliat on äärettömän ihana aihe fanfictionissa ja etenkin kun tää oli sun tekemä.

kaikki toiset on varmaan sanonu sen minkä mäkin niin mitäs sanoisin?

Nukketytön silmät ovat olleet jo vuosisatoja kuolleet,
aivan ihana lause<3

Parisuhteesta salaisuuksiin, onnesta valheisiin. Hänellä oli salaisuutensa; oma marionettiprinsessansa.
<3

tästä  kuvastuivat asiat hyvin erityisellä tavalla: Bellatrix haluaa nukkea, missä ei ole mitään outoa, mutta plussat siitä, että Bella pitää nukke oikeastaan paitsi seksilelunaan ja halujen tyydyttäjänä, niin myöskin tyttöystävänä.

vaikka kysymyksessä onkin vain nukke, fetisismin halujen kohteena, niin toisaalta kysymyksessä voisi olla ns. "salasuhde".

raja oli hyvin hämärä, jos sitä nyt olikaan sillä tässä Bella oli kuin biseksuaali, mutta toisaalta fetisisti-hetero

mä tässä rasitan aivosuloja ja mietin voisiko Bellaa pitää bissenä

P.S  kiitos, miten nyt voin kattoa Potter-leffaa ja olla miettimättä tätä aiheutit mulle kärsimystä...kosto elää...

[Odo]

Resonanssi, ihanaa että oot tullut tätäkin kommentoimaan!

Sulta on aina niin kiva saada kommentteja, ensinnäkin siksi, että ne ovat aina niin ihania ja toiseksi sinä olet minun ensimmäinen lukijani ja jaksat vieläkin seurata näitä minun kirjoituksiani.  Ja anna vain sen koston tulla, kunhan et jätä kommentoimatta jatkossakin (jos vielä tekstejeni pariin eksyt). >D

Mutta, mutta niin kielletty metsä... Meinasin tämän aluksi laittaa sinne, mutta ku ei tämä nyt oikeastaan ole PWP:täkään ja ajattelin sen vain tuikata "muut"-aiheen alle tuonne laiturille. Ja kun ikärajakin on K-13 ei mene metsän puolelle, vaan olisi mennyt romanceen, jota tämä ei kyllä ole. Eikä K-13 nukkepwpllekään ole omaa genreä, joten se olkoon nyt täällä (modet saatte tulla siirtämäänkin). 

Pidemmittä puheitta, piä hauskaa leffassa ja kiitokset kommentistasi (jälleen kerran).! :3