Name: You Found Me
Author: minä eli HarryPotterFan4Ever
Genre: romance, fluffy, songfic
Pairing: Harry/Ginny
Rating: S
Words: 995
Summary: Eihän minusta välittänyt vaikka minä välitin?
Vastuuvapaus: En omista henkilöitä enkä paikkoja enkä tietenkään tapahtumaa, osiltaan. Salaisuuksien kammiosta kerroottiin kirjassa, mutta tämä on oma tulkintani. Biisi kuuluu Kelly Clarksonille.
A/N: Idea tuli kun kuulin tämän laulun. Tulin heti ajatelleeksi mitä Ginny ajattelee kun Harry tulee pelastamaan häntä. Aika kliseinen idea, mutta minkäs mahtaa. Nauttikaa!
Is this a dream?
If it is please, don't wake me from this high
I've become comfortably numb, until you opened up my eyes
To what it's like when everything's right, I can't believe
Makaan lattialla. Lattia on kylmä ja saan kylmänväristyksiä. Kuulen kaukaa askelia, tekisi mieli huutaa, että olen täällä. Mutta en voi. Suuni on tukittu. Taialla, eikä sitä loitsua voi itse purkaa. Tiedän sen. Askeleet tihenevät ja näen edessäni tutut kasvot. En voi puhua enkä liikkua, mutta nähdä voin. Harryn kasvot ovat yläpuolellani ja pitelevät kädestäni.
”Voi, Ginny. Älä ole kuollut. Älä ole” hän anoo minulta. Hänen katseensa on niin suloinen ja huolehtiva. Silti en voi vastata. Joudun tuijottamaan hänen epätoivoaan kun tajuaa, etten voi vastata. Hän nostaa minut syliinsä ja kannattelee päätäni. ”Älä ole kuollut Ginny. Herää, Herää Ginny, ole kiltti”
“Hän ei herää” Tom sanoi pimeydestä. Harry vastasi kielteisesti, kyllä hän herää. Harry sinä et tajua kuinka vaarallinen Tom on! Mene pois, mene pois tästä unesta.
You found me when no one else was lookin'
How did you know just where I would be?
Yeah, you broke through all of my confusion
The ups and the downs and you still didn't leave
I guess that you saw what nobody could see
You found me, you found me
Kuinka sinä oikein Harry löysi minut täältä maan alta? Kukaan muu ei varmasti edes halunnut etsiä minua täältä. Tekisi mieleni kysyä, mutta en voinut. Huomaan ettei Harry olekaan enää vierelläni. Toiselta puolelta kammiota kuuluu veden lotinaa ja juoksu askelia. Tai veren. Kuulen miten basiliski kirkaisee kivusta. Sitten vähän ajan pasta Harryn karjaisee kovaan ääneen ja hoippuroi näkökenttääni. Hän pitelee käsivarttaan ja voihkii. Hänen polvensa pettävät minun kohdallani.
Tom sanoo jotakin ja Harryn viereen lentää feeniks-lintu. En tiedä mistä tiedän, että se on feeniks-lintu, mutta se näyttää kuitenkin niin kauniilta, että sen on pakko olla. Se itki, sen kyyneleet tippuivat Harryn haavaan. Haava parantui ja Tom ihmetteli sitä.
So, here we are and that's pretty far
When you think of where we've been
No going back, I'm fading out, all that has faded me within
You're by my side, now everything's fine, I can't believe
Harry tarttui päiväkirjaan, joka oli kädessäni ja avasi sen lattialla. Tunsin hänen kosketuksensa ihollani. Sitten hän nosti basiliskin hampaan ylös ja iski sillä päiväkirjaa. Kuuluin miten Valedro alkoi karjua kivusta ja itsenikin teki mieli kirkua. Outo tunne valtasi minut, ehkäpä johtui siitä, että saatoin olla ihastunut Valedroon ja nyt Valedro oli tuhon oma. Tai siltä se vaikutti. Pikkuhiljaa Valedro alkoi hohtaa ja tunne vahvistui ja sitten se kokonaan katosi. Harry istui yksin lattialla. Valedro oli poissa. Uskomatonta, mutta totta.
You found me when no one else was lookin'
How did you know just where I would be?
Yeah, you broke through all of my confusion
The ups and the downs and you still didn't leave
I guess that you saw what nobody could see
You found me, you found me
Sydämmeni tuntui jotenkin kevenneeltä, kuin sieltä olisi otettu sisältöä pois. En olisi enää vanki, olisin vapaa. Sitten kun katsoin Harrya, joka istui edelleen vieressäni. Sitten huomasin, että tunto palasi taas ruumiinjäseniini. Pystyin taas liikkumaan. Liikautin hiukan kättäni ja nostin sen pystyyn. Harry kääntyi katsomaan minua ja näen helpotuksen leviävän hänen kehoonsa. Miksi? Eihän minusta välittänyt vaikka minä välitin? Silti hän oli tullut etsimään minua täältä. Ainoana.
And I was hiding 'til you came along
And showed me where I belong
You found me when no one else was lookin'
How did you know? How did you know?
Harry raahautui luokseni ja auttoi minut nousemaan istuma-asentoon. Hän rutisti minua tiukasti ja mutisi itsekseen ”Ei ole totta. Olet hengissä Ginny” minä vain nyyhkytin. Mitä äiti ja isä sanoisivat? Harry ihmetteli sitä “Miksi itket Ginny?”
“M- minä se olin, Harry. A- avasin k- kammion ja – voi Harry- minä e-en tehnyt sitä t- tahallani. Valedro pakotti- H- hän otti minut valtaansa” Minä sanoin ja Harry kuiskasi korvaani:
”Ei se haittaa Ginny. Se on vain muisto, kuten Valedro. Se on mennyttä” hän sanoi ja sanat riemastuttivat minua hiukan. Ainakaan Harry ei ollut minulle vihainen. Sitten sanoin jota minä en koskaan olisi sanonut ellei nyt.
”Pidän sinusta. Tiesitkö sen, Harry?”
”Tiedän, Ginny. Eikä se haittaa minua, ihan rauhassa vain. Nyt mennään Ronin luo”
You found me when no one else was lookin'
How did you know just where I would be?
Yeah, you broke through all of my confusion
The ups and the downs and you still didn't leave
I guess that you saw what nobody could see
You found me, you found me
Ronin kasvot ilmestyivät aukkoon, joka oli raivattu keskellä kiviä. Itkin edelleen, vaikka sisälläni iloitsin kun Harry ei ollut sanonut, että vihasi minua. Ainakaan suoraan. Ron kiskaisi minut toiselle puolelle kiviseinämää, mutta minä torjuin hänet kun hän yritti halata.
”Mikä on, Ginny? Kaikki on kunnossa!” Ron sanoi iloisesti ja vilkaisi Harrya, joka ei vastannut ilmeeseen. Itkin edelleen kun Ron vei minut professori Lockhartin luo ja naurahdin kolkosti. Lockhart oli kuulemma menettänyt muistinsa eikä tiennyt kuka oli.
”M- miten löysitte t- tänne?” minä kysyin vapisevasti.
”Kerron myöhemmin miten löysimme sinut, nyt haluan vain palata takaisin maan päälle” Harry vastasi.
You broke through all of my confusion
The ups and the downs and you still didn't leave
I guess that you saw what nobody could see
The good and the bad and the things in between
You found me, you found me
Harry kertoi professori McGarmiwalle ja professori Dumbledorelle mitten he olivat löytäneet minut ja kuuntelin tarkkaavaisena. En itsekään tiennyt, joten tietysti halusin kuulla. Kun Dumbledore sitten mainitsi Valedron päiväkirjasta nyyhkytin: ”M- minä olen kirjoittanut siihen k- koko vuoden ja h- hän on vastannut minulle” sanoin katsoen äitiä.
”Ginny, mikset kertonut?” äiti kysyi kauhuissaan. Vastasin taas, kun asiat oli selvitetty minut, äiti ja isä lähetettiin sairaalasiipeen, en saanut rangaistusta. Oloni alkoi pikkuhiljaa tuntua paremmalta.
”Harry Potter ja Ronald Weasley pelastivat Ginny Weasleyn salaisuuksien kammiosta joten molemmat saavat 500 pistettä ja palkinnon koulun hyväksi tehdyistä palveluksista. Ginny Weasley on heille henkensä velkaa kun he löysivät hänet”
