Miron aika Ranskassa
Author: Cassie Cullen
Genre: het shlash, romantiikka, ym.
Ikäraja: K11
Fandom: salatut elämät
Paritus: Miro/Aurora Miro/Andy Jarkko/Tanja
Disclaimer: En omista hahmoja paitsi omat ei salatujen hahmoja
Summary: Miro on Ranskassa ja kohtaa kaksi ihmistä, jotka muuttavat hänen elämänsä, unelma Auroran, ja ailahtelevan Andyn. Entä kun hän ei tiedä mikä merkitseekö uusi rakkaus vai korvaava ihminen ennenmmän? Entä kun asiat saavat taas uuden käänteen jota et taas toivonut näkeväsi uudestaan.
Luku 1Miron saapuminen Pariisiin ja sopeutuminen
Miro PoV
Kun kone laskeutui Ranskan Pariisin lentokentälle isä ja Tanja intoilivat aivan liikaa tilanteeseen nähden. Oli liian tuskallista ajatella Suomea ja Oonaa.
”Miro tule tänne tapaamaan Jardiinin Ranskan edustajia.” Jarkko sanoi nopeasti ja sekä innokkaasti.
”Selvä isä.” Sanoin, vaikka minua paskan vertaa kiinnosti.
Tapaaminen sujui nopeasti. Ainoa mitä tein oi se, että ajattelin Oonan kasvoja. Sitä, kuinka kauniit ne olivat. Mutta minun piti siirtyä eteenpäin elämässä. Sitä isä saarnasi, mutta Tanja tajusi sentään miltä musta tuntui. No olihan se menettänyt sen kummatkin lapset, joka oli aika paska juttu. En mä voinut edes tajuta miltä siitä tuntu. Mutta todella pahalta sen mä tajusin.
”No nähdään ensi kuussa Miro!” Tanja huikkasi ja halasi minua Hän ja isä menivät Pohjois-Ranskaan pitämään viinitilaa.
”Joo nähdään.” Sanoi lasittuneesti olin kuollut jo sisältä Oonan ja mun ero tuhosi minun sydämeni.
”Poika onnea matkaaan ja ole siivosti Pariisissa.” Jarkko neuvoi.
”Joo joo isä mä pärjään. Mä olen jo aikuinen.” Mä sanoin ja isä jatkoi saarnaamista. Kunnes Tanja hopputti miestään.
”Muista, että äitisi tulee tasan kahden kuukauden päästä meidän visiitistä.” Jarkko sanoi ja hyppäsi tämän uuteen autoon.
Minä vain nyökkäsin ja lähdin kohti asuntoani.
4 kuukautta myöhemmin
Istuin jossain kahvilassa kaikki oli niin tyhjää sisältäni. Ja äitikin, vain marmatti, että miksi mä itken Oonan perään. Enkä tuo Suomeen jotain Ranskalaista perijätärtä. Ihan niin, kuin mua kiinnostaisi etsiä ketään tyttöä Oonan jälkeen…
Mutta kaikki muuttui kun hän astui tai käveli kuvaan toffeen väriset hiukset omaava lyhyt siniharmaasilmäinen tyttö käveli luokseni.
Mutisin jotain suomeksi ja kuin taika iskusta hän puhui suomea.
”Hei voiko tähän istua?” Hän kysyi vienosti.
”Totta kai.” Sanoi ihmeen positiivisesti,
Hänen vaatteensa eivät sopineet hänen ylikauniisiin kasvoihin, hänellä COB:n t-paita, BFMV huppari ja jonkin Bring me the horizon:in levy toisessa kädessä.
”Sinä et vaikuta ihmiseltä, joka olisi vapaaehtoisesti Pariisissa.” Sanoi yllättyneenä sanoistani.
”No kun sain serkulta ilmaisen lipun etkö olisi itsekin tullut?” Tyttö kysyi.
”No joo kai, Itse asun täällä joten…” Miro sanoi ja tyttö nyökkäsi.
”Olen Aurora tiedä mitä ajattelet ihan wannabee nimi.” Hän sanoi, pyöritti ja silmiään.
”Miro eikä sinun nimesi paha ole. Mutta mistä tuo tyyli?” Minun oli pakko kysyä.
”No tänään on bändi päivä joten… Sinullakin on kiva nimi.” Hän sanoi ja hymyili. En voinut olla nauramatta. Ja se oli outoa.
Pian paikalle osui myös jätkä, joka tuli myös muuttamaan elämääni.
”Tässä toinen serkkuni Andy ja Venla-Susanne on jossain.” Aurora sanoi, kun Andy istui kahville.
”Moi.” Andy sanoi ja joi kahvin ja lähti.
”Hän oli nopea.” Totesin vain vaikka minua ei kiinnostanut yhtään.
”Se on aina tuollainen kun se kuuntelee sweet sweet love macigia.” Hän sanoi ja me aloimme nauraa. Oli uskomatonta. että jonkun kanssa oli näin helppo olla.
Silloin radiosta alkoi soida Kylien wow. Ja Aurora haki minut tanssimaan, olin shokissa. Mutta se tanssiminen helpotti.
”Vaikea uskoa sinunlaisen hevarin tanssivan tätä tai edes tanssivan.” Sanoi helläsi jopa himokkaasti?!
”No minä olen monipuolinen ja olet oikeassa se, että tanssin on ihme, joka on sinun ansiotasi.” Hän sanoi sisälleni tuli lämmin.
//Nevilla muokkasi fandomin otsikkoon.
