Japanilainen populaarikulttuuri

[Peccantis]

Hurrikaani, ootko miten jo tutkinu netin miekanproppausohjeita? Käsittääkseni perusjuju on tehdä runko mistä tahansa tarpeeksi lujasta ja kevyestä (=harjavarsi + vähän rimaa + paffia tjsp) ja päälystää koko hoito sitten tekonahalla, josta saa maalaamalla aika kivaa jälkeä.

[Hurrikaani]

Peccantis, hirmuisesti en ole tutkinut asiaa, mutta kiitosta ideasta. Ei tässä kauhian montaa cossia ole tullu viel väsättyä. Pitää ruveta kokeilemaan, jos saisin valmiiksi.
Tai näköiseksi, ja toimivaksi. ;3

[Aapo]

Oon menossa Traconiin tänävuonna, ja aattelin cossata Narskista Shikamaru Naraa toisena päivänä. Jos jollain kivalla cossarilla ois vinkkejä, et mist vois löytää suht. halvalla sellasen Konohan forehead-protectorin? Ois jees kun muuten on koko cossi valmis ! niin ja jos on muita narskicossaajia ni saa laittaa yksäriä, ois kiva hengaa siel suuremmassa porukassa ku oon oletettavasti tulossa yksin : D

Niiin ja toisena päivänä haluisin olla joku ihqdaa lolita, mut mun omat hiukset on vähän plää, joten oisko vinkkiä mist sais tilattua hyvälaatuisia & aidonnäkösiä peruukkeja? En haluis mitään hamppupesää joka on heti takussa ja solmussa : <

[Peccantis]

Aapo, otsasuojuksia on tehty itsekin esimerkiksi sulattelemalla silitysraudalla leivinpapereiden välissä muovipusseista se "metalli" (ja maalaamalla se supivasti hieman harmaanhohtavaksi). Tämä liimataan kangassuikaleeseen (päänauhaan), halvemmaksi ei enää mene. Tähänn siis ihan tavallisia esimerkiksi leipäpusseja.

[Yukimura]

Olen myös tulossa näillä näkymin Traconiin! Suunnitelmissa olisi tehdä kigurumi Fairy tailin Happysta, kaavat aioin etsiä kirjastosta, ompelukoneen lainaan tädiltä... Oikeastaan ainoa murhe on se, miten saan hännän pysymään niin ettei se laahaisi maata ja joutuisi tallatuksi (ajattelin laittaa hännän sisälle rautalankaa ja ommella hännän kiinni selkään, katsotaan onnistunko) + vähän mietityttää saanko ommeltua Happyn selässä kantamaa pussukkaa. Hätätapauksessa sen voi jättää pois, mutta haluan ainakin yrittää.

Aapo, kannattaa panostaa myös siihen otsanauhaan (yksityiskohdat), koska halpa & hyvä cosplay = mission impossible. Ensin sydän itkee verta, kun joutuu parhaassa tapauksessa maksamaan sen 25e/m kankaasta, mutta jos lopputulos on miellyttävä ja hyvä, niin kyllä sen rahan siinä vaiheessa unohtaa tyystin. Itselle ainakin on tärkeää onko loppu tulos oikeasti hyvä vai ei, koska en kehtaa liikkua conissa ns. huonossa puvussa ja näin päin pois. Mutta siis onhan tuokin yksilöllistä ja mielipiteensä kullakin - mä satun vain olemaan kauhea perfektionisti ja haluaisin kaiken olevan just eikä melkein. Rasittavaa aina silloin tällöin... Mitä noihin peruukkeihin tulee, kannattaa ainakin katsoa CosplayFU.comin tarjonta läpi.

[Peccantis]

Olen myös tulossa näillä näkymin Traconiin! Suunnitelmissa olisi tehdä kigurumi Fairy tailin Happysta, kaavat aioin etsiä kirjastosta, ompelukoneen lainaan tädiltä... Oikeastaan ainoa murhe on se, miten saan hännän pysymään niin ettei se laahaisi maata ja joutuisi tallatuksi (ajattelin laittaa hännän sisälle rautalankaa ja ommella hännän kiinni selkään, katsotaan onnistunko)(...)

Aapo, kannattaa panostaa myös siihen otsanauhaan (yksityiskohdat), koska halpa & hyvä cosplay = mission impossible. (...)

Ton hännän suhteen suosittelen seuraavaa: kierrä semmoinen kolmin-viisinkertainen (tai jopa runsaampi määrä) sopivan lujaa rautalankaa toistensa ympärille niin että ne tukee ja lujittaa toisiaan. Tällainen viritys voi jopa kestää sen hännän painon. Sitten se itse kiinnitys on kinkkisempi juttu: kigun löysä selkäosa ei todellakaan tule pitämään häntää asennossa vaikka se olisi kuinka pieni ja kevyt (poikkeuksena ultrakevyet untuvasta tai angorafluffista tjsp tehdyt pupunhännät ja ehkä hyvin hevyet töpöhännät laatua karhu, ilves). Kankaan tukeminen ei auta kun kangas muutoin roikkuu harteilta nilkkaan. Jos hännän pitää pysyä irti maasta eli edes jotenkin kohollaan on kai paras valmistaa jonkinlainen tukivyö lantiolle/vyötärölle, johon häntäraudan voi sitten viritellä.

Halpa ja hyvä cossi ei ole ihan mahdottomuus... Sanoisin pikemminkin että halvasta, hyvästä ja helposta voi valita kaksi muttei kolmea... Halvallakin saa kelpo cossin kasaan jos jaksaa vahdata matskuja kirppareilta tai ilmaiseksi ja jos osaa ja jaksaa tehdä asioita vaikeimman kautta. Kärsivällisyyttä ja taitoa pitää olla, esimerkiksi tuo muovipussin sulattelu jäykemmäksi levyksi voi vaatia harjoitusta ja muutaman savu-uhrin kärvähtäneen muovin jumalalle, mutta mitäpä ei cossaaja apinan raivolla, tanukin oveluudella ja lehmän hermoilla aikaan saisi? 9v9

No, ehkä hovikelpoista leninkiä lakanakankaasta. Paitsi ehkä jos sen suihkuttaa kauttaaltaan ylellisen värisillä metalliväreillä ja liimaa sekaan koruhelmiä ja kultalankaa Anttilan alelaarista eurolla kappale saaduista hylkykoruista ja luittaa korsetin menneiden aikojen rahvaan tapaa kuoritulla koivunvarvulla ja...

[Aapo]

aaaaa kiitti vinkeistä, mutta tosiaan nyt olis aika MUST se halpa cossi, koska rahaa ei vaan ole, ja mulla on niin paljon muutakin (jopa tärkeämpääkin) ostettavaa tällä hetkellä.

Peccantis - Tollasesta en oo kuullutkaan miten se tarkalleen ottaen toimii? siis mä vaan linttaan muovipusseja leivinpapereiden väliin ja silitän? cool. Pystyykö siihen sitten piirtämään/kaivertamaan sen Konohan merkin? Oisko sulla jossain kuvia lopputuloksesta ?

[Peccantis]

Aapo, ihan tarkkaan en osaa neuvoa koska kuulin konstista tämän kesän Animeconissa ("Halpa ja hyvä cossi -- mahdoton tehtävä?')... Mutta siis ihan vaikka puhdasta leipäpussia pari kolme kerrosta, leivinpaperit molemmille puolille, silityslauta alle ja silitysrauta päälle. Rauta maltilliselle lämmölle, liian kuuma voi käräyttää tai tehdä kuplia. Varovasti kokeillen silittelet ja annat jäähtyä kunnolla. Tuloksena ohuehkoa jäykähköä muovilevyä, jota voi leikata vaikka mattoveitsellä tai saksilla. Itse ehkä tekisin sen verran ison levyn, että siitä saa otsasuojuksen "metalliosaksi" kaksi kerrosta, josta päällimmäiseen jäähtymismisvaiheessa painetaan jollain tikulla lehtikuvio tai myöhemmin leikataan vaikka sillä mattopuukolla ta askarteluveitsellä... Sit muotoilu, liimataan kerrokset yhteen (en tiä riittääkö Eri Keeper), maalataan sopivasti (akryylivärit ok? suihkemaalin sopivuus muoville pitää kokeilla etukäteen, voi sulattaa.)...kokeilet vaan sulatusta varoen mutta lannistumatta.

[sicGhoul]

Tahtoisin itse cossata, mutta ongelma on siinä että olen xl-kokoinen, enkä näin ollen viitsi valita näitä tyypillisiä animehahmoja joiden rintavarustus on samaa luokkaa omani kanssa mutta elopainoa 50 kiloa vähemmän. Miehiä taas en oikein voi cossata, koska hinkkejäni ei saa kokonaan hävitettyä bindaamalla ilman karmeita tuskia. Osaisiko joku siis mainita isokokoisia naishahmoja animen/mangan/pelien piiristä? Onhan kaiken maailman örkkejä olemassa, ja aikomuksena on toteuttaa joskus Muumien Mörkö (siinä isosta koosta on vain etua), mutta kaipaisin jotain ihmismäistä olentoa. Tällä ei ole mitään aikataulua vaan ehdotuksia saa laittaa aina, olisi hyvä jos hahmoja löytyisi useampi. Olen katsonut animea aika vähän, noin kymmenen sarjaa, eikä tullut kyllä sillä otannalla mieleen yhtäkään. Osaan ommella, joten haastavammatkin puvut ovat ok.
Tänä vuonna hyörin Desussa rokokoopuvussa ja tarkoituksena on toteuttaa enemmänkin historiallisia pukuja, jotka ovat itselleni käypä ratkaisu coneissa - siellä en pistä silmään toisin kuin normipäivänä kaupungilla, mutta voin tuntea edes jonkinlaista yhteenkuuluvuutta porukkaan samalla kun nautin conin tarjonnasta. Eikä tarvitse miettiä sitä että olenko nyt liian painava vai en. Ne eivät kuitenkaan ole cosplayta, joten kaipaan jotain missä on oikeasti haastetta: ei ole kummoinen homma (vaikka aikaa, vaivaa ja rahaa menee) väsätä 1740-luvulta kopioitu malli, jonka värit, yksityiskohdat, korut, kampauksen, meikin jne saan päättää aivan itse. On ihan eri asia valmistaa cossi, jolla on täysin selkeä lähtökohta, josta ei parane tinkiä.

//Kiitoksia, Peccantis! Nyt on muutama valmiina odottelemassa sitä päivää, kun ehdin/jaksan aloittaa cossin väsäämisen (ompelen jatkuvasti kaikkea muuta joten cossaus on vaan kirsikka kakun päällä). (:

[Peccantis]

Tahtoisin itse cossata, mutta ongelma on siinä että olen xl-kokoinen, enkä näin ollen viitsi valita näitä tyypillisiä animehahmoja joiden rintavarustus on samaa luokkaa omani kanssa mutta elopainoa 50 kiloa vähemmän. Miehiä taas en oikein voi cossata, koska hinkkejäni ei saa kokonaan hävitettyä bindaamalla ilman karmeita tuskia. Osaisiko joku siis mainita isokokoisia naishahmoja animen/mangan/pelien piiristä? Onhan kaiken maailman örkkejä olemassa, ja aikomuksena on toteuttaa joskus Muumien Mörkö (siinä isosta koosta on vain etua), mutta kaipaisin jotain ihmismäistä olentoa. Tällä ei ole mitään aikataulua vaan ehdotuksia saa laittaa aina, olisi hyvä jos hahmoja löytyisi useampi. Olen katsonut animea aika vähän, noin kymmenen sarjaa, eikä tullut kyllä sillä otannalla mieleen yhtäkään. Osaan ommella, joten haastavammatkin puvut ovat ok.

yismalleen samassa veneessä olemme! Mä kyllä teoriassa saan megatissini piiloon , mutta mukavaa se ei ole, muodoille se ei hyvää tee, ja muhkea peräosasto on silti kielimässä sukupuolesta. Ja vaikka asu piilottaisikin muotoja, ni muhkeat huuleni... Nekin kielivät :I Vaan asiaan.

Bizenghast nyt ei ole "oikeasti" mangaa, mutta Nareesha, Edanielin ihastuksen kohde ja jonkinlaisten taikaomenien vartija,  on virallisesti "runsasmuotoinen" ja sarjan tekijän sanoin hamoa saa cossata "miten iso tahansa" ilman että kukaan saa ruikuttaa. Puku sinänsä on varsin eksoottinen, muistaakseni työteliäskin, ja ompelutaito saa takuulla kyytiä. Hyvin pitkä ja runsas (vyötäröpituinen?) peruukki tarvitaan.

Sit on tietty Narutosta Tsunade, joka esiintyy varsin muhkeana nuorena aikuisena ja asu esittelee hyvinkin anteliaasti antoisaa mutta realistisesti käyttäytyvää tissivakoa. Asu muutoin antaa muotoja anteeksi (polvihousut pro hame OOH) ja mahdollistaa esim. rintaliivien käytön (zomg, mut hei tää on tärkeä pointti! Jos cossausvalttina olis se hahmon kokoa luontaisin keinoin lähenevä tissikoko niin luontaisin keinoin se ei kyllä niissä asennoissa pysy ellei asun alle vala terästä mut hei, hahmojen vaatedesign-ruikutus loppuu nyt tähän). Sinänsä Tsunade voi olla turhankin helppo ja vaatimaton toteutettava mutta kullekin omansa.

Muumeista tulee mieleen Tuu-tikki, jota en ainakaan itse ole nähnyt vielä ikinä cossattavan.

Ja hei, Brides' Storysta (Kaoru Mori) sais aivan mahtavia keskiaasialaisia historiallisia cosseja.

Ja sit valtti, joskaan tääkään ei ole animea vaan ihan länsimaista animaatiota... Ja teos on kyllä just niin pimennossa et jos joku hahmon tunnistaa ni bileet pystyyn.  A Thief and a Cobblerista Mombassan (tjsp) neito, joka tuotiin sulttaania ilahduttamaan. Tätähän voi cossata vaikka sellainen, joka ei kykene enää painoaan omin jaloin kannattamaan... Refoista en osaa sanoa löytyykö netistä kuvia mut videota löytyy, neito esiintyy aivan alkuvaiheessa, Recobbled Ct -versio lienee paras.

[hedge14]

Kuroshitsuji on hyvä sarja. :) Olen lukenut kaiken tähän mennessä julkaistun englanniksi. Miltä suomenkielinen versio vaikuttaa? Onko yhtä hyvä kuin englanniksi? Laitan ostoharkintaan, jos suomi taipuu hyvin kyseistä mangaa palvelemaan.

Aria/Aqua faneja? Kyseinen sarja on mangana söpistelyn parhaimmistoa. Ja mangan taide on jotain käsittämättömän upeaa. Varsinkin ne värilliset aukeamat ovat nannaa. (Anime ei ikävä kyllä yllä mangan tasolle.) Juoni kuulostaa tiivistettynä vähän älyttömältä: Nuori tyttö opiskelee ohjamaan gondolia.... Marsissa.

Vielä älyttömämpää kamaa on Saint Oniisan (Saint Young Men). Jeesus ja Budha ovat kämppäkavereita nykypäivän Japanissa. Voi sitä riemun määrää! Kyseessä on ihan oikeasti hauska manga, vaikka piirrostyyli ei ainakaan minua miellytä. Harmi vaan, että mistään ei tunnu löytyvän tätä sarjaa kunnolla. >..<

// Kiitos tirsu vastauksesta! Ehkä ostan kyseisen laitoksen sitten. :)

[tirsu]

Kuroshitsuji on hyvä sarja. Olen lukenut kaiken tähän mennessä julkaistun englanniksi. Miltä suomenkielinen versio vaikuttaa? Onko yhtä hyvä kuin englanniksi? Laitan ostoharkintaan jos suomi taipuu hyvin kyseistä mangaa palvelemaan.

Kyll se mun mielest oli ihan hyvin suomennettu - virheitä ei osunut silmiin eikä ollut muutenkaan niin tönkköä kuin esim. Paradise Kiss'ssä on ollut. Mutta siihen en osaa sanoa, että onko yhtä hyvä kuin englanniksi, sillä en ole englanninkielisen version kanssa tehnyt tuttavuutta.

[Peccantis]

Pohjantähti, jos BL uppoaa niin suosittelen Lovers in the Night prrr tämä ei sitten tallentanutkaan muutoksiani, tässä oli hieno pitkä viesti.

Niin sitä ja Jaques & Gerardia, onko se nyt sitten Fujikawa Ai vai kuka se tekijä. Toisessa yksi ja toisessa kaksi osaa, lyhäreitä siis. Juonta on öh, tarpeeksi, eli ei pelkästään tekosyyksi lemmenkohtauksille, ja omasta mielestäni ne on aika symppiksiä, ajankuvaan ihan kohtuusopivia eikä mitenkään liian nähtyjä. LitN:n päähenkilö on vaalea söpöliini ja niin tuittuinen tsundere että >v> Tarinat sijoittuvat muistaakseni 1700-luvun puolivaiheen Ranskaan ylhäisöpiireihin. Piirtotyyli on mukiinmenevää, ilmavaa, ei kovin imelää, ja erityisesti asujen suhteen aika lääh. Lemmenkohtauksia on suhteessa vähän, painotus on enempi draamalla.

[Aionka]

Vielä älyttömämpää kamaa on Saint Oniisan (Saint Young Men). Jeesus ja Budha ovat kämppäkavereita nykypäivän Japanissa. Voi sitä riemun määrää! Kyseessä on ihan oikeasti hauska manga, vaikka piirrostyyli ei ainakaan minua miellytä. Harmi vaan, että mistään ei tunnu löytyvän tätä sarjaa kunnolla. >..<

Joudun taas syömään sanani... Olin nimittäin niin varma, ettei tätä koskaan käännettäisi länsimaihin, koska idea on niin pöhkö! Uskoakseni tää on niitä monia sarjoja, jokka menettää paljon huvistaan kääntäessä, ellei käännöskielillä oo keksitty omia väännöksiä. Entinen kämppikseni nimittäin rakasti Setä pyhimystä, joten tuli välillä ittekin luettua sitä ja erittäin hauska on 

[hedge14]

Ainoka, kyseistä mangaa ei ole julkaistu länsimaissa ollenkaan. (Olen siis pyörinyt fanikäännösten varassa.) Lisäksi joku amerikkalainen kustantaja on vissiin ilmoittanut suoraan, että se on "ongelmallinen" ja sitä tuskin tullaan koskaan julkaisemaan. Liittyyköhän se sarjan uskonnolliseen aspektiin? Tiedä häntä, mutta tämä sarja ansaitsisi enemmän julkisuutta.

Taisi sanojen pyörtäminen olla turhaa. :) (Ainakin vielä. En päästä toivosta ihan heti irti!)

[Peccantis]

Moiks, mua kiinnostais vähä Uta no Princesama ja Blue Exorcist, kannattaako katsoa animena vai onko manga parempi?

Ja mulle saa kans vinkata hyvää BL:ää (=suosikkejanne). Katsoin Gravin, repi kyynisen sydämeni riekaleiksi niin pahasti et se aika pirtee lopputunnari saa vieläkin herkistymään jopa melkin hysterian puolelle ihan vaan animen loppukohtauksen takia. Luin Okane ga nain, tyksin. Love/Sex Pistols oli ihana ennen kuin se levisi käsiin. Yebisu Celebrities on kanssa jotenkin ihana. Ehkä johtuu aikuisista hahmoista.

Erityisesti ilahtuisin semmosista jutuista joissa ei
* valeta sementtiin ummehtuneita seme/uke-rooleja
* juoni perustu typerille väkisin väännetyille väärinymmärryksille yms.
* raiskaus mee olankohautuksella koska seme on hulluna ukeen / uke kuitenkin rakastaa semeä / semen rakkaus pikaparantaa traumat
* uke oo ihan pikkupoika ja seme törkee 3-metrinen megamacho
* ja sit jos hahmot olis aikuisia, näyttäis jotenkin aikuisilta, ja käyttäytyis kuin aikuiset niin olis ihan loistavaa

Mut suositelkaa mitä vaan mistä ootte itse erityisesti pitäneet.

[Peccantis]

No mutta, porno kyllä kelpaa, semminkin jos se oikein kuumottaa :3 kiitoksia!

[Aionka]

Lisäksi joku amerikkalainen kustantaja on vissiin ilmoittanut suoraan, että se on "ongelmallinen" ja sitä tuskin tullaan koskaan julkaisemaan. Liittyyköhän se sarjan uskonnolliseen aspektiin?

No ajattelinkin jo, että 'Oho, onko joku amerikkalainen kustantamo tuota kääntänyt!'. Juu siis, tuo uskonnollinen aspekti voi olla länsimaissa vähän hankalasti nieltävää, varsinkin jossain Yhdysvalloissa

Japanissahan näillä asioilla ei ole suuremmin väliä, koska Jeesus tai Buddha tai vaikka Saatana on vähän samanlaisia hahmoja kuin Dracula tai ihmissudet... Oon joskus lukenut ja nauranut kippurassa tyttösarjakuvalle siitä, kun katolinen tyttö rakastuu saatanaan ja miettii, että 'Onkohan tää nyt okei?' pariskunnan treffeistä olin jo hysteerinen ja vatsalihaksiin sattui. Oli vielä ihan vakava sarja!
Nää kulttuuriset seikat mietityttää muutenkin. Sarjakuvista välittyy kuitenkin aina japanilainen asennemaailma, mikä ei mun mielestäni mee useinkaan yksiin suomalaisen kulttuurin kanssa. Siks oonkin aina välillä ihmetellyt mangan sun muun suosiota. Itse jos en olisi vyötäröä myöden uponnut Japaniin luulisin karsastavani vähän mangaa juuri tuon japanilaisuuden takia Mutta kun olen, niin olen kai tottunut kaikkeen... ja varmaan suosisin 'länsimaalaisempia' sarjoja, mikäli sellaisia olisi tarjolla saman verran ja -tasoisesti.

[hedge14]

Ainoka, mikä sarja toi saatana-juttu on? Mielenkiinto heräsi, kun tykkään kaikennäköisistä (manga, anime, kirja, elokuva, jne) jutuista joissa on mukana kristinuskon mytologiaa.

Minun mielestäni ihmiset on pohjimmiltaan kaikkialla niin samanlaisia, että jokseenkin samat aiheet viihdyttävät tai koskettavat kaikkia kansallisuuksia. Tietenkin mangassa menee jotkin asiat yli hilseen, sellaiset jotka liittyvät paikalliseen tapa-, ruoka-, kulttuuriin ja muuhun kulttuuriin sekä kieleen. Jotkut mangat voivat olla niin "japanilaisia", että tavallisella tallaajalla menee ihan ohi. Mutta suurin osa onkin ihan yleispätevää viihdettä, missä saa juonesta kiinni, vaikka pikkuvitsit menisi ohitse.

Mangan suosio perustuu minun mielestä sen joustavuuteen verrattuna länsimaisiin sarjakuviin. (Juuri siihen tarjontaan ja laatuun) Yleensä länsimaiset sarjakuvat ovat kärjistetysti joko supersankari-settiä tai "taidesarjakuvia." Lisäksi, on se erilainen julkaisutahti. Siis jotkut (esim. Aku Ankka) ilmestyy kyllä pitkäänkin, mutta ne hieman erilaiset sarjakuvat jäävät yhteen tai kahteen albumiin. + Mangan piirrostyyli(t) on monelle miellyttävämpää kuin länsimainen.

Sanoisin, että länsimaiset kertovat samoja tarinoita eri julkaisumuodossa. Elokuvat ja romaanit ovat niin paljon vahvempi alue länsimaissa kuin sarjakuvat. Japanissa taas elokuvat eivät ole niin vahvaa tasoa, mikä selittyy varmaan animen kauhealla määrällä. Eli:

Japanilainen haluaa kertoa tarinan koulutytöstä, joka oppii lukemaan muiden ajatuksia---> manga + anime.

Länsimainen haluaa kertoa tarinan koulutytöstä, joka oppii lukemaan muiden ajatuksia ---> romaani + elokuva

Sarjakuva on varmasti helpompi, ja ehkä houkuttelevampi media lukea. Ja mukana on myös eksotiikan viehätys, ja niinpä manga saa länsimaiset lukijansa.  :)

[Peccantis]

mulla syntyi pienoinen teoria...

1) teosten pituudet, faniyhteisöt

2) markkinointi ja tunnetuus

1-- nimetkää äkkiä huumoria, hiukan romatiikkaa ja pitkäjänteisen jännärijuonen yhdistävä "päivän mysteeri" -salapoliisinuortenkirja. Ai niin, sen pitää olla ainakin 10 kirjaa pitkä.

Länsimaisten teosten pituudet tuli jo aiemmin mainittua, tämä on ainakin itselleni tärkeä juttu. Tyypillinen nuorten tai NA-romaani on yksiosainen tai ehkä trilogia ja luetaan kerralla, tyypillinen manga on useampia pokkareita ja ilmestyy viikoittain luku kerrallaan.

Ensinnäkin kirjoja lukien joutuu lähes joka teoksen jälkeen (mikä on hyvin usein) etsimään taas uutta, ja käymään läpi saman "ei jaksa kiinnostaa -- no ehkä annan mahiksen -- hei tää onkin aika kiva" -ruljanssin.

Lisäksi teosten lyhyyden ja nopean kulutusajan vuoksi ei ehdi syntyä elämystä ruokkivia ja laajetavia faniyhteisöitä: jos sarjaa ei hypetetä paljon etukäteen tai se ehdi pitkän ilmestymisaikansa (Potter) muutoin kerätä merkittävää seuraajakuntaa, on melko varmaa, että kun hyvän kirjan löytää ei muut ole esim. foorulla sitä lukeneet tai ovat jo aikaa unohtaneet sen.

Tästä markkinointiin --2--. Nimetkääpäs jokin lähikauppojen lehtihyllyistä löytyvä nuorille suunnattu lehti, jossa on useiden sivujen laajuinen ja seurattu kirjallisuusarvio-osasto. Kirjallisuudessa pyörii pienet rahat, eikä uusia teoksia valtamediassa juuri pluggailla ellei kyse ole megameestyneestä kirjoittajasta tjsp. Manga taas on jättibisnes, isoimpia julkaisuja myydään viikoittain miljoonia. Siinä kelpaa jo mainostaakin.

Jatkoa seuraa (mun pitäisi nyt oikeastaan kaataa ratapusikkoa eikä näprätä kännyä): 3) genret, kohderyhmät ja 4) julkaisukulttuuri, indiemanga, doujinshi.