Otsikko:Ukkosella
Kirjoittaja:amorgirl
Beta:ei ole. itse virheitä kattelin.
Ikäraja:S
Paritus:Remus/Sirius
Vastuuvapaus: Kaikki kuuluu Rowlingille
Tiivistelmä: Remus pelkäsi ukkosta
Tuplaraapale
Vapaa sana:Kommentti ois kiva ku kerta luet. Jaah, idea tuli ukkosesta joka tuolla ulkona oli.
Ukkosella
Remus hätkähti hereille ukkosen jyrähtäessä. Taivas oli repeytynyt kahtia. Siltä se ainakin oli kuulostanut. Sirius oli herännyt Remuksen pompattua pystyyn. Punertavahiuksinen poika oli kiitänyt aukinaiselle ikkunalle ja kamppaili nyt sen sulkemisen kanssa.
''Remus?'', Sirius kysyi ihmetellen vilkaistuaan kelloa.
Toinen ei vastannut mitään. Juoksi vain toiselle ikkunalle ja sulki senkin. Sen jälkeen hän kiirehti ulos makuuhuoneista, kohti oleskeluhuonetta.
Käytyään jokaisen ikkunan läpi ja oltuaan varma, että yksikään ei ollut auki. Hän rojahti tuolille takan eteen. Takka oli juuri sammumassa, mutta Remus leijutti muutaman puun takan vierestä ja sytytti sen uudestaan. Hontelo rohkelikkopoika seisoi takan edessä ja antoi liekkien lumota itsensä.
Hän hätkähti tuntiessaan jonkun kiertyvän ympärilleen. Kädet, vahvat kädet ympärillään vetivät poikaa taaemmas. Kohti tuolia jolla oli äsken istunut. Sirius oli tullut Remuksen perään peitto mukanaan. Kaksikko istahti tuoliin, Remus Siriuksen syliin.
Ukkoskausina tätä tapahtu jatkuvasti. Sirius oli jo tottunut valvomaan oleskeluhuoneessa öitä. Ensimmäisillä kerroilla hän oli saanut vakuutella Remukselle, että valvoisi koko yön. Yksikään salama ei pääsisi iskemään toista. Tiesihän Sirius, että se oli mahdotonta. Dumbledoren asettamat loitsut estivät sen. Luonnonvoimat olivat mahtavia, mutta taiat niitäkin mahtavampia.
''Hyvää yötä'', Sirius toivotti Remukselle.
''Hyvää yötä Sirius'', Remus vastasi ja sulki silmänsä. Poika nukkui turvallisesti toisen sylissä. Turvallisesti ja tietoisena, ettei yksikään salama häneen iskisi.
