Kevään pienet ihmeet, S (Osallistuu Vuodenaika -haasteeseen Vuodenaikana Kevät)

[millann]

Title: Kevään pienet ihmeet
Author:millann
Raiting: Sallittu
Genre: pientä fluffy, humor
Pairing: Sirius/Regulus
Beta: Claire  
Summary: ”Missä niiden äiti on?”
A/N: Eli siis, oli pakko kirjoittaa jotain, etten laiskistu kokonaa, ja ilmeisesti teksti on sen mukaista?   Ja tämä on ensimmäinen "parituksellinen"  ficcini, yleensä kirjoitan niin ettei siinä mainita. Eli toivon entistä enemmän rakentavaa   Enjoy, if u can.


Kevään pienet ihmeet


"Ooh! Katso Sirius!” Regulus huudahti ja juoksi suuren vaahteran juurelle. Sirius ihmetteli mikä sai veljensä noin innostuneeksi ja seurasi häntä juuri lehtensä saaneen puun juurelle.

Regulus nosti vielä jäisestä maasta linnunpesän, jossa oli kolme ruskeankirjavaa linnunmunaa. Sirius katseli hetken pesää ja kysyi sitten: ”Missä niiden äiti on?”
Regulus alkoi katsella ympärilleen, mutta lintuemoa ei näkynyt. Hän mietti hetken, loi kasvoilleen koiranpentuilmeen, ja kysyi toiveikkaasti: ”Voidaanhan pitää se, joohan, joohan, Sirius kiltti.”
Sirius mietti hetken ja vastasi lyhyesti: ”Äiti ei tykkäisi.”
Regulus vastasi salaman nopeasti: ”Mistä lähtien sinä olet hänen mielipiteistään välittänyt! Piilotetaan se minun sängyn alla olevaan laatikkoon! Sirius, saanhan pitää sen?”
Sirius katsoi arvioivasti Regulusta ja vastasi: ”Pidä sitten! Mutta äiti tai Orion ei saa tietää.”
Regulus vastasi onnellisella hymyllä ja lähti kävelemään kohti kotitaloa. Sirius pudisti päätään ja lähti hänen peräänsä, hänkin hymyillen.

Neme lisäsi ikärajan otsikkoon.

[Claire]

Anteeksi, muokkaan tähän myöhemmin järkevämmän vastauksen, ajattelinpa vain huomauttaa omasta mokastani, että voisit sen korjata;

Sirius ihmetteli mikä sai veljensä noin innostuneeksi ja seurasi häntä juuri lehtensä saaneet puun juurelle.

saaneen

//Minä olen tyhmä ja unohdin muokkailla tähän viestiin sitä parempaa vastausta, mutta kai se nyt on parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ajatus ficissä on suloinen ja toteutuskin sen mukainen - huokailin nimittäin täällä pari kertaa ihastuneena betatessani tekstiäsi. Olen oppinut yhä enemmän ja enemmän pitämään Sirius/Reguluksesta ja heidän temmellystään lapsena on aina yhtä kiva lukea. Harmi, ettei Reguluksesta ole kovin tarkasti kirjoissa kerrottu, koska olisin mielelläni perehtynyt enemmän hänen hahmoonsa; mutta ainakin hänet saa kuvitella ja kirjoittaa sellaiseksi, miksi itse kyseisen hahmon kuvittelee. Sinä olet tehnyt pienestä Reguluksesta suloisen, uteliaan ja lempeän henkilön; se on sinun Reguluksesi ja mielestäni se sopi juuri täydellisesti tähän ficciin.

On vaikea järkeillä mitään kovin hyvää kommenttia näin lyhyestä tekstistä, mutta toivottavasti tämä kelpaa. Kiitos ja kumarrus kivasta lukukokemuksesta!

[millann]

Eh, tätä kommenttiasi ehdinki jo odottaa

mutta, kiva kun pidit, ja minustaki Reguluksesta olisi voitu kertoa enemmän, mutta Pottereissa on paaaaaljon hahmoja jotka jäävät 'pimentoon'. Ja kyllä tuo maraton-kommentti riittää, varsinkin noin lyhhyestä tekstistä   Kiitokset,

<3llä: millann

[Feliicia]

Regulus alkoi katsella ympärilleen, mutta lintuemoa ei näkynyt. Hän mietti hetken, loi kasvoilleen koiranpentuilmeen, ja kysyi toiveikkaasti: ”Voidaanhan pitää se, joohan, joohan, Sirius kiltti.”

Outoa kuvitella Regulus tuollaisena, mutta ehkä hän sisimmiltään on hyvä ihminen. Hyvä pikku pätkä. Olisi voitu kertoa enemmän, mutta se on noinkin oikein hyvä. Regulus on aivan ihana, lempeä ja suloinen ehkäpä.
HarryPotterFan4Ever

[millann]

HarryPotterFan4Ever:
Eeh, tuosta lyhyydesta, ajattelin kirjoittaa pidemmän, mutta taitoni_eivät_oikeen riittänyt  . Mutta mukavaa että pidit

<3llä: millann

[Feliicia]

Ei lyhyys haittaa, jos ymmärsit väärin. Kirjoita miten taitosi sallivat