Title: Jäätelökesä
Author : MissWeasley
Beta: ei ole
Rating: Sallittu
Pairing: ei ole, kertoo pienen Dracon kesästä. Lucius/Narcissa tosin on mainitaan...
A/N: Tämä siis osallistuu
Vuodenaika-haasteeseen kesällä. On kirjoutettu about kymmenessä minuutissa. Pari kertaa oon lukassu läpi, toivottavasti ei oo huomattavia virheitä
En oo ihan varma minne osastolle tää ois kuulunut, joten laitoin tänne...
Enjoy
_____
Draco Malfoy istui vanhempiensa kanssa Qaino Wahvahqon jäätelöbaarissa ja lipoi kielellään jäätelötuuttia, tosin muutama pisara tipahteli hänen vaalealle leualleen. Dracon 6-vuotissynttärit olivat tulossa, joten he olivat perheellä lähteneet ostoksille, jotta poika saisi ihan itse valita lahjakseen mitä tahtoi. Ja Dracohan oli tiennyt heti mitä tahtoi. Hän oli pitkään himoinnut uutuuttaan kiiltelevää velho-figuuria, joka oli seudun jokaisella poikavelholla. Eihän hän nyt halunnut olla jälkeenjäänyt. Nyt lelu oli muovikassissa hänen äitinsä tuolin vieressä lahjapaperiin käärittynä. Draco saisi avata sen vasta ylihuomenna. Se ehto lahjan aikaisin ostamiseen oli ollut, että Dracon piti lahjan avattuaan esittää kuitenkin yllättynyttä.
Kermakaramelli-jäätelö, jota Draco nyt lipoi, oli hänen ehdoton suosikkinsa. Se tuntui kuin sulavan suussa. ‘Tietenkin sen sulaa suussa, se on
jäätelöä’ oli Blaise sanonut, kun Draco oli kertonut mieltymyksestään hänelle. Blaise ei ymmärrä
mitään.
Kesäinen tuuli hiveli pohkeita ja lämmin aurinko kutitteli kasvoilla. Auringon säteet heijastuivat silmiinpistävästi suihkulähteen vedestä. Lokit kirkuivat jossain yläpuolella ja varastelivat pahaa-aavistamattomilta ohikulkijoilta heidän ranskanperunoitaan, mitä oli huvittavaa katsella. Dracon ehdottomasti lempivuodenaika oli kesä. Silloin äiti ja isäkin olivat lomalla, eikä ollut huolen häivääkään. Ainoa ärsyttävä asia oli Dracon herkkä iho. Se kun niin vaalea oli, piti siihen koko ajan lisätä aurinkorasvaa. Se inhotti pientä blondia, sillä se oli tahmeaa ja pilasi vaatteet. Narcissa oli lohdutti poikaansa aina sanomalla tätä pieneksi enkeliksi (mikä tosiasiassa ei edes lohduttanut) ja, että vaatteet saisi kyllä pestyä.
Draco säpsähti huomatessaan jäätelön olevan loppumaisillaan. Se huono puoli niissä oli - ne loppuivat ihan liian nopeasti, hän olisi voinut syödä ainakin viisi litraa lisää.
Jäljellä oli enää vohveli, josta Draco ei liiemmin välittänyt, herkun nimihän oli jäätelö ei vohveli. Mutta Draco oli isänsä lapsi ja näin ollen ovela. Kun Narcissa ja Lucius juttelivat keskenään Dracolle järjestettävistä synttärikemuista, Draco tipautti vohvelinsa maahan ja alkoi parkua sydäntäsärkevästi. Tällä oli toivottu vaikutus, sillä hänen vanhempansa siirsivät huomionsa häneen.
“Mikä hätänä?” Narcissa kysyi hivenen huolestuneena.
“Jäätelö tippui!” Draco nikotteli ja väänsi kyyneleitä.
“Mutta kultarakas, siinähän oli enää vohveli”, Narcissa sanoi ja alkoi pyyhkiä Dracon suuta jäätelöstä.
“Mutta, ei jäätelön syöminen ole mitään ilman vohvelia. Minä haluan vohvelin!”
“No jos me ostamme sinulle vohvelin?”
“Ei se ole sama asia. Ei voi ostaa vohvelia ilman jäätelöä!”
Narcissa huokaisi ja katsoi miestään, joka huokaisi myöskin.
“Yksi kermakaramelli-jäätelö tänne kiitos!” Mies huikkasi ja viittoili tarjoilijaa.
He eivät huomanneet Dracon ovelaa katsetta ja pirullista hymyä kyyneleiden takana.
Itku-potku-raivari toimii aina.
_______
A/N2: Tulipas lyhyt
Mut kommentteja?
