// Alaotsikko: S, HP, RW, GP, HW
Kirjoittaja: Emerald
Ikäraja: S
//zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajojaTyylilaji: Draama, hieman humor
Paritus/Hahmot: Harry, Ron, Ginny ja Hermione
Vastuuvapaus – En omista hahmoja, paikkoja, joita käytän ja en saa tekstistäni rahaa
Tiivistelmä : Harryn ja Ginnyn ensimäisen lapsen syntymää kuvastava tarina, jossa on ripaus huumoriakin
A/N: Olen jo kauan miettinyt, että millainen olisi Harryn jälkikasvun ilmestyminen, joten päätin, että kirjoitan Harryn ja Ginnyn esikoisen, Jamesin, syntymästä. Hox hox otsikko vaihtui, se tuntui jotenkin liian halveksuvalta, joten vaihdoin sen VAROITUS: SISÄLTÄÄ KIROILUA
20.9.2006
Taikaministeriön 2. kerroksessa, aurorien päämajassa huoneessa nro. 14 nukkui työpöytänsä ääressä mustatukkainen mies. Hän oli ollut töissä koko yön ja oli nyt simahtanut valtavan paperikasan päälle. Hiljainen kuorsaus kuului aina tasaisen hengityksen lomasta, kunnes ovi yhtäkkiä avautui.
”Harry! Harry herää! Se tulee!” Huusi punapäinen hyvin pitkä mies oven suussa. Harry havahtui unestaan ja tuijotti ystäväänsä Ronia suu auki silmälasit nenällään vinksottaen.
”Niin mikä tulee?” hän kysyi.
”No se vauva!”
”Niin kenen vauva?”
”Voi helvetti Harry, sinun tietysti!”
”Minunko?” Harry kysyi hieman ihmeissään.
”Niin voi jumalauta onko se noin hankala tajuta?” Ron tuskaili.
”Sinun ja sinun vaimosi, minun siskoni Ginnyn ja sinun vauva!” Harry tuijotti vielä hetken ystäväänsä aivan pyörällä päästään.
”Kautta Merlinin parran, mikset sinä heti sanonut?!” hän kiljahti ja paperit lensivät, kun hän pomppasi pöytänsä yli rynnistäen ystävänsä ohi.
”Minähän sanoin”, Ron mutisi tuskaisesi ja lähti juoksemaan Harryn perään.
”Onnea Potter!”
”Onneksi olkoon Harry!”
”Ilmoita sitten onko se tyttö vai poika Harry!”
”Vie onnittelut myös Ginnylle Harry” Harry kiitteli ihmisiä samaan aikaan, kun pujotteli ihmisten läpi. Hän juoksi hissiin Ron kintereillään.
”No niin no niin”, hän mutisi hissin madellessa alas. Hän vilkaisi Roniin, joka oli aivan punainen ja joka hengitti raskaasti.
”Väsyitpäs sinä nopeasti”, hän sanoi ystävälleen, joka mulkaisi häntä.
”No
sinä juoksit niin pirun nopeasti ja katsoisit peiliin senkin rupikonna”, tämä vastasi ja virnisti sitten lapsellisesti. Harry vastasi virneeseen ja pinkaisi sitten saman tie ulos hissistä.
Harry ja Ron saapuivat juuri sopivasti Lontoossa sijaitsevaan jästien sairaalaan, jonne he olivat juosseet osan matkasta, kunnes Ron oli ehdottanut ilmiintymistä. Miehet ohjattiin synnytysosastolle ja sieltä sitten huoneeseen, jossa Ginny kirosi kovaan ääneen. Hermione tuli Harryä ja Ronia vastaan ja muiskautti suukon miehensä suulle.
”Tulittehan te”, hän henkäisi ja katsoi Harryyn säteillen.
”Joo, tosin Harry ei oikein aluksi tajunnut kun koetin selittää, että nyt se vauva tulee”, Harry tökkäisi Ronia hellästi kylkien väliin ja nauroi.
”Nyt
saatana Harry tule tänne sieltäääh!” Ginny karjaisi ja lopetti lauseensa lievään oktaavin nousuun, koska supistukset olivat voimakkaat. Harry riensi vaimonsa luokse ja otti tätä kädestä. Hänen naamansa vääntyi lievään irveeseen, koska Ginny puristi kättä niin rajusti, että veri ei enää kiertänyt.
”Nyt ihan Ginny, ihan rauhassa”, hän sanoi ja silitti vaimonsa tukkaa. Ginny nappasi vapaalla kädellään Harryn kauluksesta ja veti tämän ihan naamansa eteen.
”Älä
sinä sano, että rauhoitu jos et tiedä miltä tämä tuntuu”, hän sanoi myrkyllisesti. Harry nielaisi kuuluvasti ja sopersi jotain ”
okei” tapaista.
”No niin nyt sieltä näkyy jo pää”, sanoi yksi kätilöistä. Ginny päästi raastavan huudon, kun hän ponnisti ja Harry ei oikein tiennyt mitä tehdä. Muutaman ponnistuksen jälkeen kuului parkaisu, mutta tällä kertaa se ei ollut Ginny. Harry katsoi veriseen lapseen silmät pyöreinä.
”Se on poika”, sanoi kätilö hymyillen, mutta naisen hymy hyytyi, kun kuului tömähdys. Harry oli pyörtynyt.
”On siinä kyllä suur mies. Kestää Voldemortin luoman kivun, mutta ei pysty katsomaan veristä lasta. Olet kyllä sisko nainut rohkean Rohkelikon”, Ron sanoi ja purskahti nauruun. Hermione talloi hellästi miehensä varpaat. Ron kääntyi tähän päin ja katsoi tähän hymyillen. Hän laski kätensä vaimonsa paisuneen vatsan päälle ja kuiskasi:
”Kun sinä synnyt niin minä pysyn ihan hereillä, ei huolta”, sanojensa jälkeen hän muiskautti pusun vatsaan.
”Mitä tapahtui?”, Harry kysyi kun hän kömpi hetken tajuttomuuden jälkeen ylös
”Pyörryit kun näit oman poikasi”, Ginny vastasi hieman heikosti. Harry polvistui tämän sängyn viereen ja suuteli tätä.
”Hermostutti vain”, hän mutisi ja katsoi sitten hymyssä suin, kun kätilö toi heidän poikansa Ginnyn syliin. Vauva oli nyt puhdas ja se ei enää itkenyt.
”Pojalla on sinun silmäsi”, Harry sanoi ja silitti hennosti pojan päätä.
”Uskon, että hänellä on sinun hiuksesi ja sinun luonteesi”, vastasi Ginny ja muiskautti suukot elämänsä miehille.
// Sca laski ikärajan sopivaksi ja siirsi oikealle osastolle