Sirius Severus Musta Kalkaros, S

[magrat]

ikäraja: S
paritus: Sirius/Severus
tyylilaji: !!flully

//: Niin ja osallistuu FF100 kunhan keksi millä sanalla

Sirius Severus Musta Kalkaros

Sirius Musta.

Severuksen katse seuraa Siriusta aamiaisella, matkalla ensimmäiselle tunnille, iltapäivällä käytävässä… Se on kuin peliä, mutta ei mitään sinnepäinkään. Sirius täyttää hänen mielensä, tietää sen ja nauttii siitä, mutta Severus ei pysty keskittymään.

Taikuudenhistorian tunnilla hänen takaraivoonsa iskeytyy rypistetty paperitollo. Hän avaa sen sylissään. “Seksi”, kirkkaanpunaisilla kirjaimilla kirjoitettuna ja kun Severus taittaa paperin uudestaan se palaa hänen sormissaan.
Takanapäin James näkee vain kuinka Ruikuli punastuu ja painaa päänsä, palanut paperi alkaa haista karmealle ja ihmiset Ruikulin ympärillä hivuttautuvat hiljaa kauemmas. Hän virnistää Siriukselle, joka iskee silmää.

Severus Kalkaros.

Se on pakottavaa ja sattuu. Sirius konttaisi ja uikuttaisi Severuksen edessä kuin koira, jos toinen vain pyytäisi. Severus ei koskaan pyydä. Hän ei vaadi mitään ja ottaa kaiken vastaan. Severus on liian kiltti Siriukselle.

Hän haluaa kalpeaa poikaa, joka istuu aina hieman kauempana. Jopa silloin kun he ovat kahden ja Sirius keskittyy Severukseen joka solullaan, tämä on ulkopuolella.
Sirius painaa päänsä Severuksen syliin, hieroo päätään vasten tämän paljasta vatsaa ja Severus vain… Severus silittää Siriuksen hiuksia ja suutelee tämän otsaa, mutta se on aina puolittaista, hajamielistä kuin hän ei edes tajuaisi tekevänsä niin.
Ja siitä huolimatta Severus palaa aina. Kun Sirius vetää hänet käytävältä tyhjään luokkahuoneeseen, Severus ei koskaan vastustele. Kun hän sanoo että suutele minua, Severus hymyilee kuivasti ja painaa sitten huulensa vasten Siriuksen kaulaa.

*
Neme muoksi ikärajan myös otsikkoon.

[Ruskapoika]

Pakko alottaa sanomalla: aaaws ♥

Nimen takia oli avattava, koska päättelin jo siitä, että Sirius/Severusta se on ja muutenkin kun huomasin, että kirjoittaja olet sinä niin suurin piirtein juoksin pää kolmantena jalkana paikalle. Näytä edellisen käynnin jälkeen kirjoitetut viestit -namiskasta oli jälleen kerran hyötyä! Kauniisti olit sanoilla leikkinyt ja järjestänyt ne juuri sopivan fluffyiseksi tarinaksi.  Severus on ihanan syrjäänvetäytyväksi kuvattu ja Sirius juuri tuollaiseksi kelmiksi, mutta samalla välittäväksi. Jamesista en tykänny Liian vahingonilonen(tai sitten se johtuu siitä, etten tykkää siitä muutenkaan). Lopetuksessa tuo Severuksen ''kuiva'' hymy tuo suloisen sävähdyksen ficciliiniin ja muutenkin tuo lopetus sopii tuohon kuin nappi nenän päähän.

Mie kiitän todella suloisesta ja - muttei liian - fulffysesta Sirius/Severuksesta!

~Ruskapoika

[Vaarallinen Komentoija]

Söpö<33

[FlowerLadies]

siis tosi söpö!!<3
en itse tosin ikinä voisi parittaa sirreä sevelle, koska remppa ja sirre on ihania yhessä, sori, mutta söpö ja ihana tämä oli silti!! 

[magrat]

Kiitos ihana Ruskapoika, sun kommentit kyllä piristävät aina!
Mullakin on jotain Jamesia vastaan! Siksi siitä tuli tämänkin tarinan pahis, tsäh.

Vaarallinen Komentoija, tollaisia kommentteja ei saa ikinä liikaa.

Pitäisköhän mun joku Sirius Remuskin tosiaan lukea, viimeisimmästä on jo aikaa, mutta on tuo paritus alkanut kiinnostaa... hm. kiitos kommentista FlowerLadies.

[magrat]

Kiitos ihanasta kommentista!

Mun oli pakko etsiä tuo aiempi kommenttisi, kun muistin sen joskus lueneeni, mutta en ole nyt pitkään aikaan törmännyt siihen.

AArgh, mä olen niiiin huono vastaamaan hyviin kommentteihin, mutta yritän nyt jotain selittää.
On ylipäänsä kunnia huomata että joku on lukenut jonkun fikkini ja sen jälkeenkin vielä uskaltautunut avaamaan toisen mun teksteistä. Se jo häkellyttää niin että meen ihan sanattomaksi, mutta sitten päälle vielä kommentoitia niin huhhuh.

muttajoo:
Siriuksen ja Severuksen suhde on munkin mielestä juuri niin kuin sanoit: epämääräinen ja määrittelemätön. Ja hankala, ja erikoinen ja ja kummallinen.

Mä kyllä vähän odotan sitä kertaa kun joku kommentoi fikkiini että 'mitä hittoa tässä tapahtui?' että koska mä kirjoitan liian lyhyesti ja jätän siis jotain olennaista sanomatta. Mutta ylipäänsä mä tykkään siitä ettei ihan kaikkea kerrota, sillon tarina elää omassa päässä paljon vapaammin, ja on enemmän mahiksia muokata sitä inasen verran siihen suuntaan kun ite tykkää.
Sillai mä yritän kirjoittaa, kun usein ite kirjoittaessanikin tulee joku 'kuva' päähän ja sitten mä vaan mietin että miten helvetissä mä nyt sanon tämän, kirjotan sivun ja sitten karsin sen puoleen ku siihen tulee niin paljon sitä blaablaablaata. Ku en vaan osaa ihan kaikkea kuvailla, niin jätän sen sitten vähemmäksi ja luotan siihen että lukija ymmärtää.

avautumista mutta yrittäkää kestää. ja kiitos suuri vielä kaikille ihanista kommenteista!!

[Sädekehä]

En tiedä miksi, mutta oli aivan pakko tulla lukemaan tämä, ja jättää oma kommenttini muiden sekaan. Ja heti sanon, että teki suoraan sanoen kipeää lukea Siriuksesta, joka paritetaan jollekin muulle kuin Jamesille. : D Plus olen aika vahvasti sitä mieltä, ettei Sirius ja Seve ole oikein toimiva parituskaan, vaikka pakko myöntää, että sä sait tästä aika hyvin uskottavan ja realistisen. Onhan se aika mehukas ja todentuntuinen ajatus, että Sirius viskelisi kiusallaan tuollaisia lappuja kesken tunnin severukselle. : D Pidinkin siitä kohdasta todella paljon, vaikka en pystyisikään koskaan näkemään heitä parina. Pikemminkin kelmien pilana, tai Siriuksen henkilökohtaisena kiusoitteluna.

Minusta tuo nimi oli hirvittävän kiinnostava, ja siksi ajauduin tätä lukemaankin. Se oli aika erikoinen, hyvällä tapaa kuitenkin. Teksti oli myös ihan sujuvaa ja eheää, eikä tässä nyt muutenkaan mitään vikaa ollut. Osasit vangita hyvin noita tapahtumia ja teit niistä todella todentuntuisia. Pidin myös ficcisi Severuksesta, joka ei tuntunut koskaan olevan läsnä. Myös lyhykäisyys tässä oli minusta plussaa; kaikki tärkeä kiteytyi noihin muutamiin kappeleihin.

Eli kiitän uudesta lukukokemuksesta, ja pahoittelen nihkeää suhtautumistani S/Seviin. *S/J-shipperi 4ever* : D
Jos pääsen koskaankaan tämän parituksen makuun, lukaisen kyllä heti muitakin ficcejäsi tarkemmin. ~

[flawless]

Hm, tykkäsin tästä todella paljon. Nimi kiinnitti huomioni, se oli joukosta erottuva ja mielenkiintoinen. Ja onneksi klikkasin ja pistäydyin lukemaan, koska tykkäsin tästä ihan mielettömästi! Jotenkin karulla tavalla todella kaunis ficci. Sirius on oma itsensä, mutta on myös kiva nähdä sellainen "alistuva" puoli hänestä. Jotenkin sain sellaisen kuvan heidän suhteestaan, että Kalkaros on koko ajan niskan päällä. Ja sitten, niin, Kalkaros. Hän oli aivan ihana! Ensimmäisessä osassa hänet oli kuvailtu mukavasti sellaiseksi erityväksi, mutta toisessa hän oli vähän niin kuin kylmä ja jotenkin sellainen kuin aikuisenakin, kova kuori. Tykkäsin ihan älyttömästi, kaunista tekstiä! Ja pakko quotata pari ihanaa kohtaa:

Severus ei koskaan pyydä. Hän ei vaadi mitään ja ottaa kaiken vastaan.

Tämä oli jotenkin todella kaunis lause. I like it!

Jopa silloin kun he ovat kahden ja Sirius keskittyy Severukseen joka solullaan, tämä on ulkopuolella.
Sirius painaa päänsä Severuksen syliin, hieroo päätään vasten tämän paljasta vatsaa ja Severus vain… Severus silittää Siriuksen hiuksia ja suutelee tämän otsaa, mutta se on aina puolittaista, hajamielistä kuin hän ei edes tajuaisi tekevänsä niin.
Ja siitä huolimatta Severus palaa aina. Kun Sirius vetää hänet käytävältä tyhjään luokkahuoneeseen, Severus ei koskaan vastustele. Kun hän sanoo että suutele minua, Severus hymyilee kuivasti ja painaa sitten huulensa vasten Siriuksen kaulaa.

Oli aivan pakko tehdä tällainen yyberpitkä lainaus, koska rakastuin tähän kohtaan ihan totaalisesti. Ihana, täydellinen, miten kuvailisin tarpeeksi hyvin? Lisää tällaista!

[magrat]

aapua, miten en ole aiemmin vastannut näihin ihaniin kommentteihin. (Se on paha tapani, menen aina niin sanattomaksi, ettei heti tule mitään järkevää vastausta ja ajattelen että 'mä tuun sitten myöhemmin vastaan...' hyi minua)

Ääh, edelleen, hienoa Sädekehä, jos pidit fikistä, vaikka S/J shipperi oletkin! (itselle se on eiei, hyvikset paritettuna keskenään, eiei )

flawless, kiva että pidät Severuksestani, niin minäkin.
Itse tosiaan ajattelen niin, että vaikka aluksi Severus oli niin hiljainen ja vetäytyvä, kiusattu, niin sitten kun hän pääsi jengiin, joista lähes kaikista tuli kuolonsyöjiä (ja alkoi olla Siriuksen kanssa ) niin silloin hänestä tuli enemmän se, mikä hän on aikuisena.

Kiitos kaikille ihanista kommenteista!
Ja pahoittelut tämän hajamielisyyteni....

[Antelope]

Oiku ihana. Kamalan söpö.♥


Antelope

[magrat]

Aawww, kiitos Antelope. <3 ihana kommentti