Author: joona
beta: pikkuinen
rating: K-11
genret: slash, draama, henkinen angst ja henkinen fluff
AN: 3 kertaa kun...-haasteeseen taitaa mennä. tässä olen kahden vaiheilla kumpa tää olisi. tämä vai 3 poikaa kenen kanssa Draco tahtoisi vehdata.
Varastin siis jonkun haasteen ilman lupaa. anteeksi.
ja muuten, eka kerta kun tungen sorkkani Dracoon näin syvälle. pahoittelen.
summary: Itkuisen näköisenä luihuispoika katseli kapteenin liikkeitä kentällä, kuinka hän jakeli ohjeita joukkutovereilleen ja välillä manasi Georgen vitkastelua.
--
George Weasley
Draco loi katseensa käytävän päässä seisovaan punatukkaiseen poikaan, jonka kasvoilla oli leveän hymy. Pirteä nauru kantautui ihmisjoukon yli kivipylvääseen nojaavan Dracon korviin, ja tuo nauru kulki aina mahan kautta varpaisiin asti. Se sai luihuispojan vatsassa kipristelemään, joka kerta.
"Miksi juuri Weasleyn pitää olla noin komea?", Draco ajatteli itsekseen ja huokaisi hiljaa. Hän syyttäisi Crabbea ja Goylea siitä, että joutuisi olemaan aivan yksin koko loppuillan huokaillen Weasleyn perään, kun kaksikko taas vietti jälki-istuntoa Voron seurana hopeoita kiillottaen.
Vaaleahiuksinen luihuinen katsoi Georgen jokaista kasvon liikettä, kuin se olisi uusi. Dracon kasvoilla kävi pikainen hymy Georgen naurahtaessa jollekin asialle Fredin seurassa, joka oli ilmestynyt nurkan takaa veljensä viereen. He näyttivät täysin samanlaisilta, mutta jotain Georgessa oli, mitä Fredissä ei.
Jos joku saisi tietää, että hän oli kiinnostunut Rohkelikkolaisesta ja vielä Weasleystä.. se ei tietäisi hyvää hänelle.
Arvaamatta George siirsi katseen veljestään käytävän päässä seisovaan Dracoon, joka hätkähti ja siirsi katseensa hätäisesti tummaan kivilattiaan. Draco tutki lattian juovia ja räpelsi sormillaan viittaansa.
"Näkyykö siellä lattialla mitään jännää?" kysyi ääni vierellä.
Draco tarrasi tiukemmin viitastaan kiinni, mutta pakottautui kohottamaan katseensa. Ei hän voinut vain möllöttää lattiaa ja olla hiljaa, kuin tollo.
"Ei", Draco sanoi lyhyesti. Hän nosti katseensa lattiasta iloisen vihreisiin silmiin. Leveä hymy vieressä seisovan Georgen kasvoilla sai Dracon mahassa tuntumaan oudon muljahduksen, kuin ryhmy olisi osunut siihen täydellä voimalla.
Oliver Wood
Rohkelikon huispausjoukkue oli kokoontunut huispauskentälle aloittaakseen harjoittelun seuraavan päivän ottelua varten, joka käytäisiin Korpikynttä vastaan. Ainahan Rohkelikko oli Korpinkynnen voittanut, mutta Wood tahtoi silti panostaa varmaan voittoon.
Draco makasi katsomon puupenkillä, poski penkkiä vasten, saaden itsensä näyttämään Bulldogin pennulta. Hänen vasenta pohjettaan särki, eikä häntä voinut kiinnostaa juuri sillä hetkellä yhtään mikään. Ties kuinka kauan hän oli siinä maannut ja penkin kovuus alkoi pikkuhiljaa tehdä tehtäväänsä hänen kyljelleen.
"Ja missä ihmeessä George taas viivästelee?" Wood huudahti kentällä. Tuon huudon ja äänen kuultuaan, kuin tulta takapuolensa alle saaden, Draco pingahti istumaan penkille. Hän katsoi kentälle ja huomasi Rohkelikkojen joukkueen.
"Mokoma Weasley...", Draco huokaisi nojautuessaan katsomon kaiteeseen. "Mokoma Wood..."
Itkuisen näköisenä luihuispoika katseli kapteenin liikkeitä kentällä, kuinka hän jakeli ohjeita joukkutovereilleen ja välillä manasi Georgen vitkastelua. Oliverin vapaana oleva käsi liikkui puheen myötä ja kasvojen totisuus ei vaihtunut hymyyn kertaakaan, ei edes joukkuelaisten välikommenttien myötä.
Kuinka monesti Dracon huispaukset olivatkaan kärsineet Rohkelikkojen kapteenin ja toisen jahtaajan vuoksi.
"Hyvä perse", Draco muotoili huulillensa Oliverin nostaessa maahan kaatunutta luutaansa. Sitä se juuri oli. Hyvä.
Marcus Flint
Draco tyhjensi lasinsa ja nojautui paremmin yökerhon pehmeään sohvaan. Hän nauroi ympärillä olevien ihmisten kanssa ja yritti olla jutuissa mukana.
Aina välillä hänen katseensa kuitenkin harhautui viereisessä pöydässä istuvaan joukkoon, joiden joukossa oleva tumma hahmo toi mieleen jonkun tutun ihmisen. Draco ei vain tiennyt, että kenet.
"Otatko mitään juotavaa?" Blaise huusi musiikin yli, herätellen Dracon toisen pöydän utopioista.
"Öhm.. tuo samanlainen, kuin äsken", Draco käänsi katseensa Blaiseen, joka oli juuri nousemassa sohvalta ylös lähteäkseen hakemaan lisää juomista. Hän kuitenkin käänsi katseensa takaisin viereiseen pöytään, josta salaperäinen tumma hahmo oli kääntänyt katseensa Dracon seuralaisten pöytään.
Tämän huulille nousi hymy kohdatessaan Dracon kasvot.
"Marcus Flint", Draco kuiskasi itselleen.
Marcus nousi sohvaltaan ja lähti kävelemään tiskin suuntaan. Kävelytyyli paljasti Dracolle Flintin olevan jo jonkinasteisessa humalassa.
Pian Marcuksen kömmittyä takaisin omalle paikalleen, vinkattuaan matkalla Dracolle silmää, tuli parahiksi myös Blaise juomien kanssa takaisin. Draco nykäisi Blaisen vierellensä ja veti tämän aivan lähelle itseään.
"Marcus on täällä", Draco kuiskasi Blaiselle.
"Kuka Marcus?" Blaise kysyi katsellen ympärilleen.
"Marcus Flint! Luihuisista, poika jonka sänkyyn voisin tutustua!"
