Stargazer Kolme kertaa? Oh, olen syvästi otettu.
Caseyn tarinasta ei tule syömishäiriölasta, mutta voi olla, että
ehkä sinne rajoille, voi tyttö eksyä. En ole varma vielä.
Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tavoitepaino tulee aikanaan ällös huoli. Kiitoksia kannustavasta kommentistasi ja jos haluat kuitenkin tehdä semmoista pikkubeta-hommaa, niin olisin iloinen jos voisit sitten vaikka tarkistella näitä tekstejä sen
jälkeen kun olen ne tänne postannut ja yksärillä lähettää korjatun tekstin. Tietenkään tämä ei ole pakko, mutta olisi kiva saada virheettömämpää tekstiä tällä tavalla. Näin sinulla - tai minulla - ei ole kiirettä tai paineita palauttaa korjattua/kirjoitettua tekstiä toisillemme. Ja kiitos jo pikkuvirheiden pongauksesta
.
MyrsyliuutE_96 Kiitos kommentistasi. <3
Kuvastin VOIH et usko kuinka kauan nauroin luettuani tuon virheen!!!
170
metrin pituinen tyttö on kyllä aika pitkä. KIITOKSIA virheestä mainitsemisesta. Kauheeta etten ollut itse huomannut! Olet pelastava enkeli.
Yläasteella on vaikeaa ja toivoinkin, että jotkut voisivat katsoa elämäänsä Caseyn kannalta. (Nyt tarkoitan niitä kiusaajia) Ja tietenkin ajattelin, että jotkut voisivat samastua Caseyhin ja huomata, että itsensä rakastaminen on tärkeämpää kuin muiden mielipide ja Casey tulee sen tässä sitten huomaamaankin tulevaisuudessa. (Älä välitä jos et ymmärrä mitä minä puhun, koska en ole itsekään oikein selvillä sepityksistäni
) Kiitos kommentistasi!
~*~*~
A/N: Nyt ilmestyypi vähän niinkuin ''ensimmäinen luku'', joten olkaapa hyvä. Laulu on Mikan - Relax, take it easy. (Mikä mulle on tullut, kun Mikan lauluja vain pomppaa tänne mun kirjoituksiin) En ole varma liittyykö laulun sanat kuitenkaan mitenkään Caseyn kirjoituksiin, mutta valitsin randomilla laulun ja aloin kirjoittamaan aiheesta, jonka se päähäni antoi. Jatkossa mietin vielä laulujen sanojen käyttämistä harkiten, mutta tämä saa kelvata nyt tälläisenään. Ps. Kirjoitusvirheistä en kommentoi,
mutta te voitte. Lyhyt on. Pyydän anteeksi. Mutta Casey ei ole pitkäsanainen tyttö
Viikko 1Rakas päiväkirjaOn tullut vähän takapakkia ja mutkia matkaan... Painoni on noussut... Se on nykyään 95.6 enkä ole iloinen.
Relax; take it easyAhdistus. Ei niin mukava tunne, eihän? En vain tahdo... Tehdä sitä. Laihduttaa. Alussa se tuntuu sellaiselta 'JES! NYT SE ALKAA!'-hommalta, mutta myöhemmin tajuaa miten paljon työtä ja hikeä se vaatii. Aina illalla sängyssäni olen miettinyt, että: 'Okei huomenna lähden hölkkäämään, enkä syö sitten kun hapankorppuja iltapalaks'. Arvaa pari kertaa tapahtuuko niin?
Suunnitelmia on todella helppo tehdä, mutta on vaikeampaa toteuttaa niitä.
Took a ride to the end of the line
where no one ever goes.
Ended up on a broken train with nobody I know.
But the pain and the longings the same.
Where the dying
now I’m lost and I’m screaming for helpTahtoisin niin paljon, että joku olisi auttamassa minua tämän taakkani kanssa. Ottaisi pari kiloa pois ja lähtisi kanssani lenkille. Mutta valitettavasti olen sellainen ihminen, joka ei halua, että toisetkin hyötyvät siitä liikunnasta mitä tekevät kanssani.
...Okei nyt minusta tuntuu, että selitin asian
vähän väärällä tavalla. Eli... Kaikki ystäväni ovat laihoja - tai ainakin laihempia kuin minä. Kyllä heilläkin on semmoiset pikkuiset ''pömppömahat'', mitä yleensäkin nyt nuorilla on. Eihän se minua mitenkään haittaa, mutta itsekin olen vain tottunut näkemään laihan ihmisen langanlaihana. Juuri niin kuin Voguessa. Inhoan sellaista! Mutta se on se kuva, joka mieleeni on painautunut laihoista ihmisistä. - Niin kuin on muillekin. Ja sen takia, koska ystäväni ovat jo niin hyvässä kunnossa ja nätin näköisiä, niin miksi tahtoisin heidän tulevan vielä nätimmiksi? Jos laihdun niin haluan laihtua samankokoisiksi kuin he, enkä tahdo, että kun minä laihdun niin hekin laihtuvat. Näin emme koskaan pääse samaan painoon, tajuatko?
Tuntuu vähän yksinäiseltä olla tämän itsekkyyteni kanssa! Olen varmaan perinyt varmaan äidiltäni tämän luonteeni, koska hän on aivan samanlainen. Kukaan ei saa hyötyä asioista, joita hän tekee. Äidin kanssa en muutenkaan lähtisi ulkoilemaan, koska joko jompikumpi meistä kävelee liian hitaasti/nopeasti tai joku muu ärsyttävä juttu on ongelmana. Äiti nipottaa minulle usein miksen käy ulkona ja sekin on vain pitänyt minua enemmän täällä sisällä.
Tuntuu, että äiti tiputtaa harteilleni koko ajan enemmän ja enemmän paskaa. Eikö hän tajua etten minä jaksa kohta kantaa sitä enää?
Relax; take it easy
for there is nothing that we can do.
Relax, take it easy
Blame it on me or blame it on you On myös muiden syytä, että olen näin
iso. Äidin nälviminen ja... Haukkuminen/vittuileminen painostani on saanut minut vetäytymään yhä enemmän kuoreeni ja sitten syömään. Olen usein ostanut salaa häneltä karkkeja ja piilotellut roskia huoneeseeni. Joskus tullessani isältäni, huoneeni on pengottu läpikotaisin ja äiti on laittanut oikein
esille löytämänsä karkkipaperit.
Sen takia nykyään olen viisaampi ja vien roskat heti ulkoroskikseen jotain ostettuani.
Olen puhunut isosiskonikin kanssa näistä ongelmista mitkä ovat voineet vaikuttaa yli-syömiseen. Hän on itsekin ylipainoinen. Oikeastaan
tosi ylipainoinen. Pelkään hänenkin puolesta ja joskus siskoni on minulle sellainen... Mikä se sana olisi? - Pelote?
En tahdo tulla samanlaiseksi kun hän. Hän läähättää jo aivan liikaa rappusissa, hengitys on muutenkin raskaampaa, ruokaa menee enemmän, hän ei mahdu huvipuistojen laitteisiin ym. En vain kestä nähdä häntä tuossa tilassa ja ei hänelläkään ole ollut koskaan poikaystävää. Ja ei varmaan tule olemaankaan. Siskollani on vain homoystäviä, mutta tiedän, että hän kaipaisi itselleen rakkautta. Hän on oikeastaan niin kuin minä, mutta isommassa ja enemmän hengenvaarallisemmassa tilassa. (Liikalihavuus voi tappaa!) Kuitenkin rakastan häntä sellaisena kuin hän on, enkä muuttaisi ikinä hänessä mitään! Mutta tahdon vain isosiskoni parasta, joten jos minä pystyn laihduttamaan, kyllä hänkin.
It’s as if I’m scared.
It’s as if I’m terrified.
It’s as if I scared.
It’s as if I’m playing with fire.
Scared Sanoista tekoihin olisi seuraava askel. Yritin/-tän syödä mahdollisimman terveellisesti, mutta arvaa onnistuuko se!? Äiti jättää ruoan teon monesti minulle ja jos minä teen ruokaa, se on epäterveellistä. Ja tämä toistuu monta kertaa viikossa. Koulu raastaa niskassa, enkä pääse ulos juoksentelemaan vai mitä siellä nyt ikinä sitten tekisin laihtuakseni. Ja ärsyttävintä tässä kaikessa on, että stressaan ja tiedät mitä siitä tapahtuu... Karkkia ja herkkuja. Voi jumalauta! En kestä!
--There is an answer to the darkest times.
It’s clear we don’t understandRatkaisut:
En syö sitten sitä tekemääni ruokaa
jos se on epäterveellistä. Syön vaikka porkkanan sen tilalla. Ja jos syön sitä epäterveellisen annoksen, jätän iltapalan sitten pienemmäksi.
Kesälomakin tulee vauhdilla, joten uloskin pääsen, eikä kokeet ja läksyt voi olla enää tekosyitäni sisällä oloon. Jos olen niin itsekäs henkilö etten ystäviänikään lenkille voi ottaa mukaan, niin mp3 kainaloon ja lenkkarit jalkaan. Siitä se alkaa. Olen antanut itseni jo ensimmäisenä viikkona lipsua, joten NYT ihan tosissaan alkaa tosi työ. Ihan oikeesti.
Pian taas puran ajatukseni sinulle, joten pysykkin tallessa! Nyt lähden nukkumaan ja huomenna alkaa terveellisen ruoan syönti, eikös niin? Mutkat on selvitetty ja matka on kohti etiäpäin.
Casey Miller
