Kiitos kaikista ihanista kommenteistanne
MiuMiu, joo no mulla oli eka muunlaisia suunnitelmia Alexille, mut sitte musta tuntuki, että se on homo ja homoha siitä tuli..
Mukavaa, että pidit:P
neiti-miska, kiitos! :]
camppu, hah, hyvä on ilmottautua;)) Kiitos, no mä olin (ko alotin mun iha ensimmäisen ficin) sellane alottelija vaa, mutta harjottelemalla paranee:) Kiva, että tykkäät!:)
Sarkku, no alussahan Bella vaa vitsailiki, ko ei se tienny, ennenko Alex paljasti sen..
Voi olla, tässä Edward ei oo luodin kestävä, että pahat sille :]
aurore, kiitti ko huomautit, mä käytin vaa Googlee ja sitte mä kait kirjoten jotaki sitte vääri
Kiitos:)
phoebeZ, kiitos:) No mäki olin eka aatellu, mut mun mieli muuttu ja siitä tuliki nyt homo:))
mmariaä, kiitos!;) Mukavaa, että tyksit;) HAHA! Sä katoit sen, kukakoha muu on sen kattonu
No toi kohta kuullosti mullekki tosi oudolle, mä aattelin sen aika vaikeesti, mut sitte aattelin antaa olla...
No en mä otanukkaa paineita, ko sain sen valmiiks jo näin pian;P<3
Jaima, kiitos:)
Twip, noh, saa nähä ;P Hahah, no hyvä, että dikkaat siit homona;P
A/N: Tähän lukuun, en ole niinkään aatellu mtn vaatteita, ja tässä mennään samois ko edellisessä luvuks, ko tää jatkuu siihen
3. It’s time to say ’Hi’ to Alice and Rosalie
Puhelimessa oli hetken hiljaista, ehkä Alice oli pyörtynyt, toivottavasti ei.
‘’Sinä olet raskaana?’’ hän kysyi yllättyneenä.
’’Niin, Alice, tavutanko sen sinulle? Tein juuri testin, ja se näytti raskaana ja yli 3 viikkoa’’, selitin hänelle, minun piti olla rauhallinen, kun hän hermoili.
’’Bella, sinä olet raskaana..?’’
’’Edwardille, kenelle muullekaan? Ei ole kuin yksi ja ainut vaihtoehto, Alice.’’
’’Oletteko kuulleet semmoisesta kuin kondomi?’’ hän kysyi hieman sarkastisesti.
’’Alice, se vain tapahtui, en minä ajatellut, mutta ei ilmeisesti se toinen osapuolikaan’’, sanoin hieman raivostuneena.
’’Ei voi olla totta!’’
’’Aivan. Bella, minä ja Rosalie tulemme sinne’’, hän sanoi päättäväisenä.
’’Mitä? Miksi?’’ kysyin ihmeissäni.
’’Koska sinä olet raskaana! Enkä minä jätä sinua sinne yksin!’’ hän huusi puhelimeen.
’’Alice, on minulla Alex ja Eric’’, sanoin.
’’Niin, mutta he eivät ole Alice ja Rosalie. Bella, asia on päätetty, tulemme niin pian kuin pääsemme’’, hän sanoi päättäväisenä.
’’Hyvä on, Alice, sano terveisiä ja et kerro veljellesi!’’
’’En, en, nähdään’’, hän sanoi ja sulki puhelun. Kukapa voisi Alicelle mitään, kun hän on päättänyt mitä tekee.
Huokaisin ja lähdin alakertaan, isä istui siellä lehti kädessään. Otin jääkaapista pullollisen vettä ja istuin häntä vastapäätä.
’’Isä, Alice ja Rose tulevat tänne’’, sanoin ja aukaisin pullon.
’’Mukavaa, milloin? Tulevatko Jasper ja Emmett?’’ hän kysyi katse vielä lehdessä.
’’Lähipäivinä, niin pian kuin saavat lennot. En usko, he jäävät kotiin’’, sanoin ja otin huikan vedestäni. ’’Isä’’, aloitin, ’’minä olen raskaana’’, sanoin nopeasti.
’’Sepä mukavaa’’, hän sanoi, ilmeisesti ei ollut kuunnellut kunnolla. ’’Sinä mitä?!’’
’’Niin’’, sanoin ja katsoin pulloani.
’’Sinä olet raskaana ja kenelle?’’
’’Edwardille, mutta minä en aio tehdä aborttia, jos siitä aiot puhua’’, sanoin ja nostin katseeni pullosta Charlien silmiin.
’’Eikö se poika ole kuullut kondomista? Bella, sinä olet nuori, oletko valmis äidiksi?’’
’’Isä, se vain tapahtui, minä olen yhtä paljon syyllinen. En anna sitä pois, usko jo!’’ Hän tyytyi vain nyökkäämään.
’’Bella, tietääkö Edward?’’
’’Ei, en usko, että ikinä tulee tietämään’’, sanoin ja lähdin huoneeseeni soittamaan pianoani.
Sain soittaa monia tunteja rauhassa ja käsitellä raskauttani sillä tavalla, rakastin pianon soittamista. Lauloin samalla uutta kappaletta, jonka olin kirjoittanut. Annoin sormieni liikkua koskettimilla, niin kuin aina ennenkin.
Miley Cyrus – StayWell it's good to hear your voice
I hope you're doing fine
And if you ever wonder
I'm lonely here tonight
I'm lost here in this moment
And time keeps slipping by
And if I could have just one wish
I'd have you by my side
Oh, ho, I miss you
Oh, ho, I need you
And I love you more
Than I did before
And then today I don't see your face
Nothing's changed
No one could take your place
It gets harder every day
Say you love me more than you did before
And I'm sorry it's this way
But I'm coming home
I'll be coming home
And if you ask me I will stay
I will stay
Well I try to live without you
But tears fall from my eyes
I'm alone and I feel empty
God, I'm torn apart inside
I look up at the stars
Hoping you're doing the same
And somehow I feel closer
And I can hear you say
Oh, ho, I miss you
Oh, ho, I need you
I love you more
Than I did before
And then today I don't see your face
Nothing's changed
No one could take your place
It gets harder every day
Say you love me more than you did before
And I'm sorry it's this way
But I'm coming home, I'll be coming home
And if you ask me I will stay
I will stay
Always stay
I never want to lose you
And if I had to, I would choose you
So stay
Please always stay
You're the one that I hold on to
Cause my heart would stop without you
I love you more
Than I did before
And then today I don't see your face
Nothing's changed
No one could take your place
It gets harder every day
Say you love me more than you did before
And I'm sorry that it's this way
But I'm coming home, I'll be coming home
And if you ask me I will stay
I will stay
I'll always stay
And I love you more than I did before
And I'm sorry that it's this way
But I'm coming home, I'll be coming home
And if you ask, I will stay
I will stay
I will stay
Samalla kyynel vierähti poskelleni, samalla puhelin alkoi soida, Alice.
’’Bella’’, vastasin ja pyyhkäisin kyyneleen pois.
’’Hei, me nousemme koneeseen ja olemme siellä joskus yöllä’’, hän sanoi.
’’Soittakaa, kun olette kentällä’’, sanoin hymyillen. Näkisin heidät vihdoin. Näkisin kaikista rakkaimmat ystäväni.
’’Okei, nähdään’’, hän sanoi ja katkaisi puhelun. Nousin ylös ja kävelin sängylleni lepäämään.
* * *
Heräsin siihen, että puhelimeni soi, kukas muukaan kuin Alice.
”Hei”, vastasin uneliaalla äänellä.
’’Bella, me olemme täällä, saimme taksin, ja olemme tulossa sinne’’, hän sanoi kuulostaen iloiselta.
’’Hyvä, menen odottamaan teitä ulos’’, sanoin ja katkaisin puhelun. Emme juuri koskaan sanoneet ”heippa” tai sellaisia sanoja, koska emme me tarvinneet niitä.
Nousin ylös ja siistin hieman itseäni, otin viltin ja menin odottamaan heitä verannalle. Istuin yhteen korituoliin ja vaivuin ajatuksiini. Mitähän Edward sanoisi, jos tietäisi? Haluaisiko hän olla osa lapsen elämää? Sitä minä en tiennyt, ehkä hän olisi löytänyt uuden tyttöystävän.
Olin aivan ajatuksissani, en kuullut, kun mummi oli tullut verannalle. Hätkähdin sitä, kun hän kosketti olkapäätäni.
’’Bella, isäsi kertoi’’, hän sanoi, ja minä tyydyin vain nyökkäämään. Totta kai isä oli kerotnut, ehkä hän yritti mummin avulla saada minut tekemään abortin.
’’Minä en ole sitä vastaan, se on sinun päätöksesi haluatko tehdä abortin vai et.’’ Nyökkäsin taas, pian näin auton valojen tulevan.
’’Minä en tee aborttia ja haluan pitää vauvan, mutta Alice ja Rosalie tulevat nyt’’, sanoin ja nousin ylös ja halasin mummiani. Auto pysähtyi, ja sieltä nousi ensin Rosalie pitkät vaaleat hiukset leteillä, ja hän meni suoraan takakontille ottamaan tavaroita, menin auttamaan. Pian Alice ponkaisi pystyyn ja kaappasi minut halaukseen ja Rosalie heti sen jälkeen.
’’Alice, teillä kummallakin on kolme isoa laukkua ja kauan te aiotte olla?’’ kysyin uteliaana.
’’Niin kauan kuin tarvitsee eli vaikka niin kauan, kunnes lapsi syntyy’’, hän kertoi iloisesti, en voinut olla hymyilemättä.
’’Mahtavaa, mitä sanoitte pojille? Tai Esmelle ja Carlislelle?’’
’’Sanoimme, että tulemme viettämään sinulle seuraa ja että he voivat tulla käymään jossain vaiheessa, jos tulee ikävä. Esmelle ja Carlislelle kerroimme aikalailla samalla tavalla’’, Alice kertoi ja nappasi pari laukkua ja lähti viemään niitä sisälle.
’’Teille on otettu vierashuoneet ja kummatkin ovat omani lähellä’’, sanoin.
’’Mahtavaa, mutta tämän yön me nukumme huoneessasi’’, Rosalie sanoi, ja lähdimme viemään heidän tavaroitaan heidän huoneisiinsa ja vaihdoimme yöpuvut päällemme, ja he tulivat huoneeseeni. Jokaisella oli oma peitto ja tyyny. Minä tulisin nukkumaan keskellä ja Alice ja Rosalie kummallakin puolellani.
Olimme puhuneet niitä näitä, ja he olivat kysyneet, mitä täällä oli tapahtunut, ja minä kerroin ja kysyin heiltä. He eivät oikein puhuneet Edwardista, mutta minua kiinnosti oikeasti, mitä hän oli puuhaillut.
’’Miten Edward voi?’’ kysyin ja katsoin kynsiäni.
’’Emme ole nähneet häntä paljon, hän tulee kotiin aamuyöstä ja on hieman humalassa. Hän on alkanut olemaan taas paljon Tanyan kanssa’’, Alice selitti. Kyynel vierähti poskelleni, en halunnut, että häneen sattuisi, enkä varsinkaan, että hän hukuttaisi surunsa viinaan ja johonkin Tanyaan, joka tunnettiin huorana. Jos en olisi paljastanut itseäni koko koululle, vaan selittänyt hänelle miksi minulla oli toinen elämä, ehkä tätä ei olisi tapahtunut. Ehkä viettäisimme nyt aikaa jossain kauniilla rannalla puhumasta vauvasta, joka kasvoi sisälläni.
’’Bella, kyllä Edward pärjää, älä huolehdi. Me voimme sanoa Emmettille ja Jasperille, että hänet pitää saada kuriin’’, Rosalie sanoi yrittäen lohduttaa minua. En voinut olla hymyilemättä, laitoin käteni mahalleni ja aloin kertoa, että minä palaisin joskus hänen elämäänsä, koska lapsellani oli oikeus tietää, kuka oli hänen isänsä.
