Name: Laululintuset
Author: Milgia
Pairing: Tonks/Remus
Rating: K11 I think so? Kertokaa heti jos pitää nostaa.
Genre: Romance
Disclaimer: Voih, Rowlingin ja kappale on CCR:n Proud Mary
Warnings: Jos et pidä romantiikasta, en usko että pidät tästäkään.
Summary: Pianonkoskettimet voivat muuttaa kaiken.
A/N: Hehee, voi että, ensiksi sanon pahoitteluni Rowenalle, kun lupasin sanaan Valkoinen kaikenlaista muuta, mutta toivottavasti pidät tästäkin. <3 Tämä siis osallistuu FF10 sanalla 02. Valkoinen, kaiketi se tuohon pianoon liittyy
Kappale on aivan ihana, jota hyödynnän tässä, kun Remuksen musikaalisuus pääsee valloilleen, toivon kylläkin etten ole ihan väärin kaikkea kirjoittanut.
Tämä oli pitkään työn alla, kirjoitin kaikenlaista tässä välissä, jopa tähän samaiseen sanaan Valkoinen, mutta mikään ei oikein miellyttänyt, hoksasin kuitenkin eilisiltana jatkaa tätä ja tehdä tästä FF10 ficin
Laululintuset Remus vietti päämajassa jouluaan Mollyn pyynnöstä, muut auttoivat Mollya minkä ehtivät mutta Remus halusi paeta sitä hössötystä. Hössötys kuului niihin harvoihin asioihin josta Remus ei pitänyt.
Ainoa pakokeino sillä hetkellä näytti olevan täysi katoaminen johonkin päämajan monista huoneista. Remuksen oli myös tehnyt mieli soittaa pianoa jo hetken aikaa, mies kulutti aikaansa miettimällä missä päin Kalmanhanaukiota voisi olla piano tai flyygeli. Hän uskoi vahvasti siihen että niin suuressa ja hienossa talossa olisi jonkinlaisia soittimia olemassa.
Remus päätti käydä jokaisen huoneen yksitellen läpi. Muutamat olivat täysin tyhjiä, toiset täynnä tavaraa, kolmansiin ei päässyt sisälle. Viimeinen Remus kuitenkin löysi suuren tummasävyisen pienen salin jonka nurkassa oli piano. Huoneessa oli myös suuret ikkunat jotka oli peitetty raskailla verhoilla.
Piano oli suuri ja kaunis, kiiltävää tumman ruskeaa puuta. Koskettimet tuntuivat viileiltä sormen päissä. Penkki oli aluksi kova, mutta siihen tottui nopeasti. Koskettimet olivat jäykät, Remus harjoitteli kaiken kattavia sormiharjoituksia saadakseen koskettimet soimaan kunnolla.
Lämmittelyn jälkeen Remus avasi paksut ja raskaat verhot, päästäen valon huoneeseen. Valoisan huoneen täyttivät pian sävelmät, tutut ja vähän tuntemattomat. Hän ei pitänyt velhojen musiikista ja sävellyksistä, ne soivat korvaan rosoisesti, jästien säveltämät teokset olivat huomattavasti kauniimpaa kuultavaa ja mukavampaa soitettavaa.
Left a good job in the city
Workin' for the man ev'ry night and day
And I never lost one minute of sleepin'
Worryin' 'bout the way things might have beenVesisinfonia ja Vuodenajat olivat hänen suosikkejaan klassisista kappaleista, tietenkin heti Kuutamosonaatin jälkeen. Soittaminen itsessäänkin oli jo nautittavaa varsinkin Remukselle joka rakasti soittamista. Mies nautti täysin siemauksin soinnuista, siitä että sormet liisivät koskettimelta toiselle.
Soitettuaan hetkeen Remus avasi ääntään, muistellen muutamia ääniharjoituksia. Erityisesti hän piti Do Re Mi – laulu- ja soittoharjoituksista. Remuksen ääni oli aluksi ruosteessa, harjoittelun puutteen – ja taidon ylläpitämisen jäätyä pois moneksi vuodeksi.
Hän ei heti tiennyt mitä soittaisi seuraavaksi. Nuotteja ei voinut selata, hän ei lähes koskaan käyttänyt nuotteja, koska hän oppi kappaleet kuuntelemalla tai soittamalla muutaman kerran nuoteista.
Proud Mary oli hänen suosikkinsa, sanat hän muisti aina. Se oli vauhdikas ja silti mukava soittaa.
Big wheel keep on turnin'
Proud Mary keep on burnin'
Rollin', rollin', rollin' on the riverRemus nautti laulamisesta, hän ei edes muistanut että pääsisi laulamaan niin korkealta tai niin matalalta kuin laulu vaati. Laulaminen vei miehen muualle, maailma ja sen pahuus jäivät kauas pois taka-alalle. Mies tunsi olevansa nuori, tavallinen ja onnellinen mies.
Remus muisti kuinka hän oli esittänyt samaisen laulun Lilylle tämän toivomuksesta, kun nainen oli täyttänyt 20-vuotta. Lilyllä ja Jamesilla oli ollut piano olohuoneessa. Pianoa oli joskus soittanut Lily, mutta pääosin he olivat pyytäneet Remuksen soittamaan pianoa.
Soittaessaan ja laulaessaan Remus ei ollut huomannut jonkun tulleen kuuntelemaan ja se joku oli täysin haltioitunut.
Hän oli kuullut äänen käytävään, kauniin, matalan, käheän mutta pehmeän lauluäänen. Ääni oli lumonnut hänet ja saanut etsimään laulun lähdettä.
Äänenlähde oli Remus Lupin, hänen salarakkautensa kohde, jonka laulutaidoista hän ei ollut tiennyt.
Cleaned a lot of plates in Memphis
Pumped a lot of tain down in New Orleans
But I never saw the good side of the city
'Til I hitched a ride on a river boat queenKun kappale oli lopussa, Remus lepuutti käsiään koskettimien päällä ja katseli tyhjyyteen. Tonks oli seissyt oven suussa kauan, hän vaihtoi varovaisesti asentoaan, mutta siitä kuitenkin kuului pienen pieni narahdus joka sai Remuksen säpsähtämään ja katsomaan ympärilleen.
»Oletko kuunnellut koko ajan? » Remus kysyi.
»Osan ajasta, soitat kauniisti ja laulat todella upeasti,» Tonks sanoi. Remus vaivaantui ja vältteli Tonksin katsetta. Hyvä mieli oli tiessään, joku oli kuullut hänen soittonsa ja laulunsa, soittaminen oli yksityistä jos ei erikseen soitettu jollekulle.
»Anteeksi, en olisi tietenkään saanut kuunnella,» Tonks takelsi.
»Ei se mitään, en vaan ole soittanut melkein kahteen kymmeneen vuoteen kellekään,» Remus sanoi.
»Hyvin se silti meni. Saanko tulla katsomaan ja kuuntelemaan kun soitat? » Tonks kysyi mieheltä varovaisesti.
Tonks tunsi ja huomasi miehen varautuneisuuden.
»Soita jotain» Tonks pyysi istuutuessaan Remuksen viereen penkille
»Mitä haluat että soitan? » Remus kysyi. Toisen rauhallisuus sai Remuksen rentoutumaan.
»Mitä sinä osaat? » Tonks kysyi innostuneena etsien katseellaan nuottipinoja.
»En käytä nuotteja. Kokeile jotain kappaletta, ehdota»Remus hymyili.
Cleaned a lot of plates in Memphis
Pumped a lot of tain down in New Orleans
But I never saw the good side of the city
'Til I hitched a ride on a river boat queen»Kuutamosonaatti» Tonks ehdotti ensimmäistä joka tuli mieleen.
»Siitä on kauan, mutta yritän parhaani,» Remus sanoi. Aivan lyhyen hetken ajan Remus haki sointuja, mutta pian kappale alkoi sujua.
»Huijasit, osaat tämän täydellisesti,» Tonks hymähti.
»Suosikkikappaleitani» Remus totesi lyhyesti.
»Eikö se ole aika ironista? » Tonks kysyi, hän katseli lumoutuneena Remuksen sormityöskentelyä.
»Elämä on täynnä ironiaa,» Remus muistutti.
»Olet niin lahjakas» Tonks huokaisi.
»Taitoni ovat ruosteessa,» Remus sanoi ja pimputteli valkoisilla koskettimilla mitä mieleen juolahti.
»Osaatko sinä soittaa pianoa? » Remus kysyi uteliaasti ja katsoi naista suoraan vihreisiin silmiin.
»Olen minä joskus yrittänyt opetella jotakin lastenlaulua, taisi olla Tuiki, tuiki tähtönen» Tonks muisteli huvittuneena.
»Osaan sen, haluatko että opetan sinulle? » Remus kysyi.
»Voisitko tehdä sen? Olen kyllä hidas oppimaan» Tonks ilostui.
»Voisin» Remus nyökkäsi ja teki paremmin tilaa Tonksille pianojakkaralle.
»Näytäpä mitä muistat» Remus pyysi rauhallisesti. Tonks haki aloituspaikkaa ja sitten pimputteli yhdellä sormella muistamansa, haparoiden joissakin kohdissa, unohtaen pari sointua välistä.
»Melkein, muistat sen yllättävän hyvin, kuuntele ja yritä miettiä mitä sinä ehkä unohdit,» Remus neuvoi ja soitti saman kappaleen viidellä sormella.
»Miten tuo kuulostaa niin täyteläiseltä, täydellisemmältä kuin minun» Tonks huokaisi ääneen.
»Se on minulla selkäytimessä ja hallitsen koskettimet, sinulla on vain vajavainen taito yhdestä kappaleesta,» Remus kertoi.
»Onko se vaikea oppia soittamaan viidellä sormella? » Tonks uteli.
»Ei, jos harjoittelee useasti että se menee selkäytimeen asti, sen jälkeen voi ruveta hiomaan soittotekniikkaa» Remus ohjeisti.
Big wheel keep on turnin'
Proud Mary keep on burnin'
Rollin', rollin', rollin' on the river
Rollin', rollin', rollin' on the river»Minä näytän sinulle muutaman soinnun kerrallaan ja sinä teet perässä, seuraa tarkasti» Remus sanoi ja soitti ensisoinnut hitaasti, jotta Tonks näki mitä sormia mies käytti ja millä tavalla.
»Yritän kokeilla» Tonks virnuili. Nainen haparoi, miettiessään mitkä koskettimet olivat ne ensimmäiset.
»Hyvin se alkoi, kokeile vielä muutaman kerran» Remus pyysi kohteliaasti.
»Selvä, yritän parhaani,» Tonks sanoi ja soitti muutamaa sointua kieliposkella. Remus katseli huvittuneena naisen keskittyneisyyttä ja tarmoa opetella muutama sointu.
»Hienoa,» Remus sanoi kun nainen oli soittanut alun viisi kertaa.
»Voitko näyttää lisää» Tonks pyysi.
»Voin» Remus nyökkäsi ja näytti seuraavat.
»Kun muistat jotenkin nämä niin, sitten kokeilemme soittaa viidellä sormella ne kaikki putkeen,» Remus kertoi ja antoi naiselle tilaa soittaa.
Tonks soitti koko rimpsun muutamaan otteeseen ja katsahti Remukseen jotta näkisi miehen reaktion.
»Ei ihan, mutta melkein… Nyt siirrytään viiden sormen tapaan,» Remus sanoi ja näytti naiselle ensin hitaasti ja sitten nopeasti.
»Eihän tuota kukaan opi ikinä» Tonks huokaisi.
»Olenhan minäkin oppinut» Remus hymähti.
»Mutta oletkin luonnonlahjakkuus toisin kuin minä» Tonks tuhahti.
»En usko, jokainen on hyvä jossakin, usko pois vain» Remus sanoi ja hymyili vilpitöntä hymyä.
»Niinhän se taitaa olla, minä voisin kyllä nyt kokeilla tuota,» Tonks nyökkäsi ja haki jälleen oikeaa kohtaa.
»Muuten hyvä mutta hieman väärät koskettimet, anna kun minä näytän,» Remus nauroi. Tonks peitti kasvonsa.
»Anteeksi, en tiedä miksi nolostun tuosta,» Tonks mutisi.
»Ei se haittaa vaikkei se mennyt kohdalleen, ei se mene ensimmäisillä kerroilla ikinä» Remus sanoi lempeästi. Mies tarttui naisen oikeaan käteen ja laski sen oikeaan kohtaan pianon koskettimia, jokaisen sormen yksitellen hän laittoi oikealle koskettimelle. Remus piti kättään naisen käden päällä hetken, kumpikin katsoi toisiinsa.
»Kätesi on lämmin,» Tonks myönsi.
»Jatketaan, ensin tätä» Remus kertoi ja ohjasi Tonksin sormia omalla kädellään.
»Etusormi, pikkurilli» Remus kertoi ja ohjasi naisen sormia.
»Sinulla on soittajan kädet, sievät ja sirot» Remus sanoi sivellen naisen sormia, mennen ylemmäs kämmenselkään. Lempeästi Remus käänsi naisen käden, hän siveli kämmentä hennoin liikkein, tehden erilaisia kuvioita etusormellaan.
»Niin sirot ja niin sievät» Remus huokaisi.
»Sinun ovat turvalliset ja lämpimät» Tonks sanoi, ja nyt omalla vuorollaan sivellen miehen kättä, pysähtyen aina jokaisen arven kohdalle. Hän nautti jokaisesta hetkestä kun sai olla kosketuksessa miehen kanssa. Tonks nosti kätensä kämmenen Remuksen suuntaan, varoen Remus laittoi omansa vasten naisen kättä. Sormet eksyivät toistensa lomaan ja kietoutuivat yhteen helposti, sopien täydellisesti toisiinsa.
»Tuntuu täydelliseltä,» Tonks sanoi varovaisesti.
»Kuin näin kuuluisi olla,» Remus jatkoi naisen sanoja.
»Nii-iin» Tonks huokaisi.
If you come down to the river
Bet you gonna find some people who live
You don't have to worry 'cause you have [if you got] no money
People on the river are happy to giveOli hiljainen hetki, kaksi ihmistä katsoivat toisiinsa, sormet yhä toistensa lomassa. Remus nosti toisen kätensä, kuin myös Tonks joka pujotti sormensa miehen sormien lomaan. He olivat kuin luodut toisilleen sillä hetkellä.
He nojautuivat eteenpäin, toisiaan kohti, kunnes tunsivat toisen hengityksen ja ruumiinlämmön hehkun, he pystyivät katsomaan toisiaan sisimpään silmien kautta. Nenät aistivat toisen tuoksun, Tonks haistoi vienon persikan ja Remus tarkasti jokaisen vivahteen heliotroopista.
Nenänpäät koskettivat toisiaan ja posket hipaisivat toisiaan. He kuulivat toistensa sykkeen rytmin. Miehen huulet hakeutuivat Tonksin sievältä poskipäältä huulille. He suutelivat ahnaasti, janoten toisiaan.
Oli pakko vetää syvää henkeä, irrottamatta kuitenkaan katsetta toisesta. Hitain liikkein Remus irrotti sormensa Tonksin sormista, suudellen intohimoisesti, pidellen hellällä otteella kasvoja paikoillaan. Nainen joutui tukeutumaan pianon reunaan, painaen kyynärpäällään muutamia riitasointuja.
Tonks availi Remuksen vaalean kauluspaidan nappeja, mies avitti naista riisuen itse paitansa loppuun. Huulet hapuilivat Tonksin kaulaa, käsien pujottaessa punaista t-paitaa pois päältä.
»Voimmeko me varmasti jatkaa? » Remus kysyi yhtäkkiä.
»Voimme» Tonks sanoi lähes ääneti.
»Olet täydellinen» Remus sanoi, naisen istuessa hänen edessään sinisissä rintaliiveissä ja farkuissa.
»Kukaan ei ole täydellinen»
»Sinä olet,» Remus sanoi suudellessaan Tonksin olkapäitä.
»Tuoksut niin taivaalliselta, että sekoan millä hetkellä hyvänsä» Remus mutisi suudelmien välillä.
Big wheel keep on turnin'
Proud Mary keep on burnin'
Rollin', rollin', rollin' on the river
Rollin', rollin', rollin' on the river »Anna mennä Remus, laske muurisi» Tonks kuiskasi miehen korvaan. Yksitellen lähes jokainen vaatekappale löysi tiensä puiselle lattialle. Huoneessa oli kuumat oltavat, tunnelma muuttui yhä kiihkeämmäksi jokaisella sekunnilla…
»Tämä on kyllä pianon väärinkäyttöä,» Remus mutisi.
»Rakkaudessa on kaikki sallittua,» Tonks myhäili.
»Kuulikohan joku? » Tonks kysyi hiljaa, kun he makasivat pianon alla, vain pianonpeite peittonaan.
»En usko» Remus vastasi hiljaa silitellen naisen vihreitä kiharoita, naisen pää lepäsi hänen rintakehällään.
»Eihän sinua kaduta?» Tonks nousi nojaamaan kyynärpäähänsä, jotta pystyisi katselemaan paremmin Remuksen kehoa, jonka pehmeitä linjoja rikkoivat muutamat arvet siellä täällä.
»Ei tietenkään, mutta ollaan nyt hetki hiljaa, pukeudutaan ja mennään alas, Molly ja muut varmasti ihmettelevät mihin olemme kadonneet,» Remus sanoi silmät ummessa.
»Ollaan» Tonks nojautui miehen rintakehään ja sulki silmänsä.
»Paitsi että, meidän pitää hakea lapset» Tonks säpsähti ylös ja löi päänsä pianon pohjaan.
»Unohdin sen aivan» Remus huokaisi.
»Onko sinulla kelloa? » Tonks kysyi hieroen takaraivoaan.
»Sattuiko sinua? Kello on vartin yli kaksi, eikö juna saavu kolmelta» Remus kysyi.
»Kyllä! » Tonks huudahti ja alkoi etsiä vaatteitaan, joita Remus ojensi hänelle.
»Kiitos» Tonks hymyili.
»Eipä kestä» Remus sanoi solmiessaan harmaan kravattinsa.
»Lähden ensin, kiitos pianotunneista» Tonks kiitti ja iski silmää.
»Ole hyvä, oli ilo opettaa,» Remus hymyili.
»Nähdään kohta» Tonks sanoi ja veti Remuksen lähelleen miehen kravatista, suudellakseen tätä.
»Kohta» Remus sanoi ja alkoi siistiä paikkoja. Peitteen Remus heitti pianon päälle, työnsi pianon suoraan ja siirsi penkin paikoilleen ja veti raskaat verhot kiinni.
Rollin', rollin', rollin' on the river
Rollin', rollin', rollin' on the river
Rollin', rollin', rollin' on the river A/N2: I hope you like it. Minkähän lie takia kirjoitan aina Tonksin ja Remuksen suhteen syttymisestä?
M
