Ya Svoboden, S, angst, (deathfic), songfic

[Sirina Black]

Nimi: Ya Svoboden - I am free
Kirjoittaja: Sirina Black
Ikäraja: S
Fandom: originaali
Genret: angst, (deathfic), songfic
Varoitukset: ei kai oikein mitään, vain rivien välistä luettava kuolema
Vastuuvapautus: En omista laulua, jonka pohjalta tämä on tehty, se kuuluu kaikessa kauneudessaan Kipeloville ja Ariyalle eli tekijöilleen. Vain juoni ja minäkertoja kuuluvat minulle.
Yhteenveto: Leijuin hiljaisuuden keskellä.
A/N: Hmm. Voisin omistaa tämän ReginaRiddlelle, joka linkitti minulle erään venäläisen melodista metallia soittavan bändin kappaleen, Ya Svobodenin tuossa eräänä iltana. Päätin sitten tehdä siitä songficcin originaalina.
Lyriikat sekä venäjäksi, että englanniksi
Ya Svoboden by Ariya


Ya Svoboden


Silence above me
Sky full of rain
Rain falling through me
But there's barely any pain
Under the cold whisper of the stars
We've burned down the last bridge
And it all fell into the abyss
I will be free
From evil and from good
My soul was on the blade of the knife


Hiljaisuuden rikkoi vain kaukana jyrisevä ukkonen ja vesipisaroiden ropina kattopeltejä vasten. Makasin märällä nurmikolla valkoisessa kesämekossani ja annoin kaatosateen pyyhkiä ylitseni, kastella läpimäräksi. Leppeä kesätuuli oli viimeinkin saanut väistyä syysmyrskyjen tieltä ja tiesin, ettei talveen enää ollut kauan aikaa. Kylmyys tuntui luissa ja ytimissä asti, vain se sai minut unohtamaan kivun jota tunsin aikaisemmin.

Minä hylkäsin kaiken, jätin sinut ja minut, meidät taaksepäin. Aivan kuin puut jättävät vihreän lehtiverhonsa syksyn takia. Aina, poikkeuksetta. Kuilun pohja häämötti silmieni edessä enkä enää kestänyt sitä. Tahdoin olla vapaa kaikesta, hyvästä ja pahasta. Sinusta ja minusta, meistä. Vapaa sielu vangitussa ruumiissa.

Kuinka olisin voinut jatkaa niin kuin ennen? Minä olin kuin kaksiteräinen miekka suhteemme yläpuolella. Vaarallinen ja vaaraton samaan aikaan. Terävä ja tylsä. Ristiriitainen.


I could have been with you
I could have forgotten about all
I could have loved you
But that's nothing but a game
In the whistling wind behind my back
I will forget your voice
And about that earthly love
That was burning us to ash
And I was going mad
In my soul, there's no more place for you


Sanoit kerran, että olisimme yhdessä ikuisesti. Että voisimme vain unohtaa kaiken muun ympäriltämme. Että voisimme rakastaa toisiamme, muista välittämättä. Mutta minä en koskaan uskonut. En saattanut uskoa sitä, sillä me emme lopulta olleet totta toisillemme. Me olimme peli, jota ulkopuoliset leikkivät, olimme leikki jonka sääntöjä en tuntenut koskaan. Olimme epätosia todellisuudessa, jossa elimme.

Minä tahdoin vain unohtaa. Polttavan rakkauden, jolla minut kahlehdit itseesi kiinni. Äänesi, jolla sait minut hetkeksi uskomaan ihmeisiin. Hulluuden, jota tunsin seurassasi.

Meitä ei enää ollut olemassa. Oli vain sinä ja minä. Erillään, kaukana toisistaan.


I am free
Such a bird in the sky
I am free
I forgot the meaning of fear
I am free
Equal to the wild wind
I am free
In reality, not in a dream


Kadehdin lintuja, jotka saavat lentää vapaina taivaalla. Minäkin tahdoin unohtaa maan jalkojeni alla. Tahdoin vain unohtaa pelon, jonka sinä sait syttymään sydämeeni niiden viikkojen aikana, jonka kesti kun kesä muuttui syksyyn.

Tahdoin vapauteen, jota et voinut minulle tarjota. Tahdoin olla kuin lintu, joka lentää parvessaan kohti etelää. Tahdoin vain olla vapaa ilman kahleitasi.


Silence above me
Sky full of fire
Light pierces right through me
And I am free again
I am free from love
From enemies and from prayers
From predicted fate
And from earthly bondage
From evil and from good
In my soul, there's no more place for you


Taivas paloi punaisenaan ja auringon viimeiset säteet saivat kehoni hetkeksi lämpenemään. Taivaalla kylpi sateenkaari kymmenissä väreissään, tuoden uutta toivoa synkkyyteen. Sade oli viimeinkin lakannut ja antanut minulle kauan kaivatun vapauteni.

Minä en koskaan osannut rakastaa niin kuin olisi pitänyt. Minä vihasin rakkautta ja sen tuomaa heikkoutta. Vihasin sinua ja minua, meitä yhdessä. Sydämeni ei sykkinyt sinulle, ei edes minulle. Kohtalon pilaa, sanottaisiin aikanaan. Rakkautta rakkauden takia. Pelkkää leikkiä, jonka säännöt jäivät aina hämärään.

Minä vihasin ja sinä rakastit. Minä olin sadisti, sinä masokisti halutessasi kaikesta huolimatta jatkaa, vielä kerran yrittää. Ei hyvää, ei pahaa. Vain neutraalia, väritöntä.


I am free
Such a bird in the sky
I am free
I forgot the meaning of fear
I am free
Equal to the wild wind
I am free
In reality, not in a dream


Minä leijuin hiljaisuuden keskellä. Vapautuminen oli lopulta hyvinkin helppoa.

[Sirina Black]

ReginaRiddle Aaaawww.  Minä melkein punastuin... Ei saa aiheuttaa ihmiselle tuollaisia punastelukohtauksia, ne on niin noloja. 

Ahihii. Tuota laulua oli vaikea muuttaa originaalitekstiksi. Johtuen siitä, että se on ylimaallisen kaunis ja ihana ja fantastinen kappale. Kiitos kun linkitit sen minulle.

Taivas paloi punaisenaan ja auringon viimeiset säteet saivat kehoni hetkeksi lämpenemään. Taivaalla kylpi sateenkaari kymmenissä väreissään, tuoden uutta toivoa synkkyyteen. Sade oli viimeinkin lakannut ja antanut minulle kauan kaivatun vapauteni.

Mä voisin alkaa lesboksi ja iskee sut, niin voisit kirjoittaa mulle rakkauskirjeitä joissa on tällaisia kielikuvia. Oikeesti 

Shhh, ei nyt paljasteta kaikille kaikkea.  Aaawww, tuo on ehkäpä kauneinta mitä kukaan on koskaan allekirjoittaneelle sanonut. Olet rakas. 

Kiitos kommentistasi.

[Vanilje]

Vau. Menin kyllä oikeasti vähäksi aikaa sanattomaksi luettuani tämän. En kyllä kadu että kinusin räpellystopassa kommentoitavaa, olisi tämäkin hienous voinut jäädä kokonaan huomaamatta! Tämä oli tosi upea teksti.

Tähän alkuun pitää mainita sen verran, että kuuntelin tuota biisiä samalla kun luin tätä, ja se sopi kyllä tähän tekstiin tosi hyvin. Lisäksi olit saanut ujutettua biisin sanoja tuonne tekstin sekaan tosi sujuvasti, ja ne oikeastaan toi tähän vielä kaiken muun lisäksi hieman omaa väriä. Yleisestikkin kuvailu ja kielikuvien käyttö oli hienoa. Sitä oli tähän tekstiin nähden juuri sopivasti, teksti ei ollut liian kuiva, mutta ei myöskään liian kielikuvilla tai muilla mässäilevä. Tunnelma välittyi juuri sopivasti. Siitä heijastui sellainen tietynlainen epätoivo ja ahdistus, mitä epäonnistunut suhde voi aiheuttaa. Tavallaan on ollut suhteen vanki ja haluaa vapauteen. Päästä viimein ehkä irti jostakin, joka on tuottanut juuri sitä ahdistusta ja muuta? Juuri näitä asioita oli tekstissä tuotu hienosti esille, tunnelma sai jopa joissakin kohdin kylmiä väreitä kulkemaan selkää pitkin. Sen verran hienoa tekstiä oli. (Ai miten niin toistan itteeni? )

Yksi kohta täytyy vielä lainata:

Minä leijuin hiljaisuuden keskellä. Vapautuminen oli lopulta hyvinkin helppoa.

Todella hieno lopetus tälle tekstille! Se ei ollut sellainen liian töksäyttävä tai muuta. Se oli jotenkin juuri sellainen sopivan tyhjentävä lause. Se tavallaan sitoi koko tekstin kokonaisuutena kivasti. Vaikuttavuuttakin siinä ehdottomasti oli!

Kiitokset vielä tästä hienosta originaalista, minä tykkäsin kovasti!

[Sirina Black]

Vanilje, kiitos sinulle paljon kommentoimisesta. Mukavaa kun tykkäsit tästä tekstistä, itsekin pidän tätä yhtenä parhaista originaaleistani (joita on harmillisen vähän kun en jaksa keskittyä omien hahmojen luomiseen). Tuo biisi johon olen perustanut tämän originaalin on yksi omista suosikeistani (Reginan ansiosta löysin kyseisen bändin/biisin joskus viime vuonna). Hih. Kiitos vielä kerran kommentistasi. Olet ihana kun jaksoit vaivautua. ♥

[Ampiainen]

 Kommenttikamppanjasta, päivää!

Sinänsä tuhlausta, että olisin varmaankin kommentoinut tätä ilmankin äskenmainitun topicin myötävaikutusta.

Todella hienoa tekstiä. Käytät kielikuvia taidokkaasti, et liikaa, mutta et liian vähän ja saat aavutettua hyvin tavoittelemasi tunnelman. Biisi sopii tekstiin kuin palapelin puuttuva pala.
Minulle jäi tästä vähän sellainen olo, että minäkertoja on masentunut, mutta tavallaan myös hyväksynyt " kohtalonsa", tietäen ettei tulisikaan löytämään tietä ulos tilanteestaan.
Ja ehkä olen outo, mutta loppu tuntui jopa hieman toiveikkaalta. Kertoja pääsi lopulta vapaaksi, sittenkin ( vaikka tietenkin maksoi siitä suunnattoman hinnan).

Onnea originaalista, joka ei olisi voinut paremmin onnistua!

// muoksinmuoksin, sillä löysin omasta kommentistani kirjoitusvirheitä

[Ruskapoika]

KK-haasteesta päiviä, tai ehkä näin illasta pitäisi sano yötä. Täytyy heti tähän alkuun tunnustaa, että kaikista neljästä hienosta tekstistä tää on kaikkein vaikein kommentoitava ja oon moneen otteeseen tän kommentin alottanutkin, mutten koskaan valmiiksi oo saanut. Vaikeus on siinä, etten oo mitään kommentoitavaa kunnolla keksinyt, koska tää teksti tosiaan jättää sanattomaksi.

Kappale on upea ja tää tarina, minkä oot rakentanut noista sanoista ja ton kappaleen tunnelmasta on aivan hemmetin kaunis! Pidin tosta, että alotit noilla sanoilla, koska kun tota siun omaa tekstiä alko lukemaan niin tavallaan sillä oli jo alku ja tohon kerrontaan oli vaan helppo tuudittautua. Sie kirjotat todella kauniisti ja tekstin kautta on helppo päästä tunnelmaan käsiks. Loppufiilikset oli itsellä hieman katkeran tuntoiset, ettei rakkaus voinut olla niin helppoa, kuin se aluksi tuntuu, ja kuitenkin helpottuneelta, että siitä pääsi.

Muiden tavoin hehkutan sitä, miten oot saanu tekstiin paljon kielikuvia. Vaikka niitä oli runsaasti näin lyhyeen tekstiin nähden, niin tätä ei ollut raskas lukea, vaan ne toi semmosen nätin kaiun tähän, eikä teksti päässy missään vaiheessa lopahtamaan kuivan oloiseksi. Ja se miten oot osannu käyttää lyhyitä lauseita noin upeasti! Monesti ne tuppaa töksähtelemään ja kuulostavat irrallisilta, eivätkä luo kokonaisuutta, mutta tässä ne toimi enemmän kuin hyvin. Omalla tavallaan ne toi tunnelmaa mukaan ja sellasta lukurytmiä, että koko lukuajan se pysy tosi rauhallisena, eikä sitä vaan lukenu eteenpäin vaan nautti siitä rauhallisuudesta ja aavistuksenomaisesta haikeuden tunteesta. Harvoin tälläseen törmää! Ja oi, pitää mainita, että tää sinä ja minä, me rimpsu, joka siellä toistui useasti loi kivaa yhteyttä kaikilla kappaleilla.

Kohtalon pilaa, sanottaisiin aikanaan.

Koko teksti on upea, mutta tää neljän sanan lause iski kuin salama taivaalta! Ihastuin siihen täysin, enkä oo edes varma, mikä siinä viehättää niin paljon.

Iso kiitos tästä! Jätti hirmu hyvän fiiliksen.

[Sirina Black]

Hermy_A, kiitos kiitos kiitos. Paljon. Kommenttisi piristi päivääni. Kiva kun tykkäsit ja kaikkea. ♥

Ruskapoika, kiitos sinullekin paljon. Olen otettu kauniista sanoistasi ja on ehkä yksi suurimmista kohteliaisuuksista kun sanoit, että tähän oli vaikea keksiä kunnollista kommenttia. Kiitos. ♥