Sherlock Holmes, Rakas/Kade/Järjetön | Sherlock Holmes/Watson, K11, 3 raapaletta

[Nukkemestari]

Ficin nimi: Rakas/Kade/Järjetön
Kirjoittaja:  Nukkemestari
Fandom: Sherlock Holmes
Tyylilaji: raapaleet (ns. ”Watson angst”)
Ikäraja: K11
Paritus: Watson <3 Holmes
A/N: Tämä oli siitä jännä tuotos, että kirjoitin alkuperäisen version kännykkään. Kokeellisista syistä säilytämme originaalin pötkömuodon, se tuo jotenkin ajatuksen omaisuutta. Runollisuutta? Vähän hämärää meininki kenties..
Kolme raapaletta, Rakas, Kade ja Järjetön. Nimet voi vaihtaa oikeastaan mihin tahansa järjestykseen sillä kaikki raapaleet ovat yhtä ja erikseen.


Rakas/Kade/Järjetön


Rakas

Siellä hän kököttää
taas kuin kuolleena.
Joskus hän on niin
poissa ja silti ihan
lähellä.

Minkäs minä sille
voin että järki on
hänen toinen
rakkaansa?
Voi jos voisin
käpertyä hänen
tuijottaessa vain
tyhjää: ehkä hän
palaisi takaisin tälle
planeetalle, eikä
vaeltaisi ainoan
oikean vihollisensa
ja rakkaansa, aivojen
seurassa niillä
synkillä poluilla joille
minua ei kutsuta.

Ei hän sallisi minun
edes koskettaa itseään kun hän on
tuossa masennuksen
syvimmässä tilassa,
paitsi jos ei huomaisi
ollenkaan.
Tässä ajatuksessa
astelen lähemmäksi.
Hän ei katsokaan
minua kun asetun
hänen eteensä.
Hitaasti, hänen
rauhaansa
häiritsemättä
lähestyn häntä.
Suutelen patsaan
huulia ja lähden.
Ei hän huomaakkaan.


Kade

Hänen ollessaan
innoissaan jostain
tapauksesta hän on
vain hiukan
lähempänä meitä
minua.
Usein hän rakastelee
aivojensa kanssa
ennen paluutaan.
Minun pitäisi kai olla
vain iloinen hänen
puolestaan, häntä on
kuitenkin ilo katsoa
tässä tilassa ja tuollaisena häntä
rakastan hiukan
enemmän kuin siinä
masentavassa
kuolleisuudessa kun
hän ei saa tarpeeksi
kiinnostavaa tapausta.
Mutta olen
tällöin kenties
kade.

Säästä tuota intoa
minullekkin, Holmes.
Ajattelen kun
katselen häntä
kumartuneena
jonkun pienen
pienen asian
puoleen, joka olisi
jäänyt keltä tahansa
muulta
huomaamatta.

Annatko minulle
hiukan huomiota
ennen kuin vaivut
vaeltamaan synkän
järkesi kanssa?
Mielestäni ei aina
kannata elää
järjessä!
Ratkaisehan nyt se
tapaus ja tule,
Holmes.


Järjetön

Tumma hahmo. Taas
vain patsaana
sohvalla.
”Jestas, Holmes”,
suustani putoaa,
kilahtelee lattialle.
Äkkiä hän
värähtääkin hereille
tähän maailmaan,
kuin sanani
kerrankin
lävistäisivät kuplan.
”Watson, Sinäkö täällä metelöit?”
”Kyllä.” Totean
tuohtuneena, vaikka
tämä on ihana
tilaisuus.
”Olisit hiljempaa, en
pysty…
Ajattelemaan!”
”Sinähän muutut
tuollaiseksi silloin
kun sinulla ei ole
mitään ajateltavaa!”
”Nämä ajatukset
ovat… Tylsistyttäviä.”
”Mitä ihmettä sinä
edes ajattelet? Näytät
aina kuin patsaalta!”
”Tässä tapauksessa
sinua, Watson.”
”Olenko minä tylsä?”
”Olet. Et. Tutkimus
mielessä* kyllä, mutta
ajattelin sinua
toiselta kantilta.”
Hän huokaa. ”Hmm…
Mietin…” vaikenee ja
pelkään hänen
vaipuvan taas
synkkään.
Mitäs usutin.
”Holmes, älä mene.”
Hän katsoo, hymyilee
hiukan.


*Holmes näkee helposti missä Watson on ollut ja mitä tehnyt, kuten tiedämme.

A/N: Tämä menee jossujb:lle, kun se tartutti muhun Holmes kautensa… Ja onhan se kapteenini! Menkää sen ficcilistaukseen jos haluatte lukea lisää Holmesista ja Watsonista!

[jossujb]

Voi miten ihana. Kuolin <3

Minusta tuo viimeinen, Järjetön oli näistä paras, sillä Holmesin hymyn myötä siinä oli muista poiketen toivoa enteilevä lopetus, joka angstin jälkeen maistui hyvältä. Watson-agnst on kyllä ehdottomasti tämän fandomin suosikkigenreni, kaikissa muodoissaan, koska se vaan toimii. Ainakin jos on pätevä kirjoittaja. Kuten sie kulta <3

Sitä vaan pitää vielä sanoa, että aika erikoista jättää tuo kännykkä lay-out näkyviin. Mielestäni se noihin kahteen ensimmäiseen sopi varsin mainiosti, varsinkin jos lukee ääneen (ja minähän luen hyviä ficcejä ääneen). Ja noissa kahdessa ensimmäisessä Watsonin ajatukset olivat sen verran poukkoilevia, kuin e tulisivat juuri pienessä humalassa harmitellen, ja ne olivat tarpeeksi lyhyitä, ettei niissä sekaantunut ajatus hyppiessä riviltä toiselle. Eli niin tuo sopi.

Kolmannessa en sitten olekaan niin varma, dialogiin tuo katkonaisuus ei ihan sovi, kun minulla katkesi ajatus välillä kun yritin seurata mitä ne sanoo. Ehkä dialogi olisi kannattanut muuttaa normitekstiksi? Mutta pointseja kuitenkin kokeilusta, harva sitä uskaltaa kokeilla jotain mistä ei voi olla ihan varma haukkujen pelossa. Sä oot rohkee tyyppi^^

Ja nyt minunko pitäisi julkaista omat uudet Holmes-raapaleeni voi luoja... en yhtään tiedä yllänkö edes omaan tasooni, saati muiden odotuksiin, jännittää

[Penber]

Olipas.. runomainen : D. Mutta ihan hauska.

Watsonin angstaus on aina koskettavaa, ku miettii miten kärsimätön itse olen ja jos hänen asemassaan joutuisin olemaan, hermostuisin. Aivan varmasti. Ja tuo patsas-kuvaus on Holmesista erittäin oivallinen. Tai no siitä tulee aina Jeremy Brett mieleen. Hän itse nimittäin käytti tuota.

Ainoa, mikä vähän jäi kaivelemaan oli toi kade. Ehkä se on niin puhekielinen, ettei sovi Watsonille.

Mutta enigeis. Tykkäsin muuten erittäin paljon ^^. Saa omat tekstit näyttämään ihan surkeilta.

[Nukkemestari]

Kolmannessa en sitten olekaan niin varma, dialogiin tuo katkonaisuus ei ihan sovi, kun minulla katkesi ajatus välillä kun yritin seurata mitä ne sanoo. Ehkä dialogi olisi kannattanut muuttaa normitekstiksi?

Minäkin mietin tätä, mutta päätin sen jättää kun kerran muutkin olivat jo ^_^
Anteeksi pieni vaikea lukuisuus.

Penber Eihän sun tekstit ole surkeita. Mä olen lukenut ne kai kaikki tai ainakin vilkuillut läpi xD Jatka vaan Toisen ulottuvuuden hukuttamista! Olisi sistiä jos olisi ekasivu täynnnä...
Voisi muuten kommentoida ne kaikki lukemani tekstit läpi. Hyvä idea, tnään on aikaa toisin kun sillon kun luin ne...

[Penber]

Turha postaus tai ei, mutta mun nicki on PenBer.. Ei pender : DD.. Ja tosiaan joo katsoin itsekin, että pikku hiljaa tämä osio alkaa täyttymään Holmes-teksteistä. Hohoo. Kaikki muut hukkuu niiden alle.

Anteeksi edelleen turha postaus.

[Jini]

Oih, ihania. <3 Runollisuus tosiaankin sopi tähän. :>

Usein hän rakastelee
aivojensa kanssa
ennen paluutaan.

Ooh, mahtava.

Kiitos näistä, mun kuume tälle fandomille kasvaa koko ajan! xD

[Milgia]

Teen kuten lupasin, hävettää oikein että olen lukenut kaikki Holmes tekstisi mutta en ole saanut aikaiseksi kommentoida :''D

Suutelen patsaan
huulia ja lähden.

Rakas: Yllä mainittu lainaus oli ehdottomasti paras tässä pätkässä. Brett Holmesiin tämä täsmää ainakin todella hyvin. Watsonin ajatukset ovat mielenkiintoisia, voisin hyvinkin samaistua häneen tuossa tilanteessa, tai no itseasiassa olisin vielä enemmän huolissani 

Kade:Melko puhekielinen ilmaisu, tässä kohtaa voisin mainita tuon mistä sanoit aluksi, että otsikot voisivat heittää rauhassa kuperkeikkaa kun kaikki sopivat kaikkin. Olet aivan oikeassa.

Ratkaisehan nyt se
tapaus ja tule,
Holmes.

Ihanaa hoputtelua Watsonilta : D

Järjetön:Aaaww ihana, W/H paritusta parhaimmillaan sanoisinko? Holmes oli hyvin kutkuttavalla päällä ^^ Ihana.

Kaikin puolin siis pidin tästä kokonaisuudesta. Olet valinnut hienoja sanoja : D Kiitos.

M

[Lilian]

ÄÄÄ rakastan näitä <3 Samaa sanoisin, että tuo kade sana ei tähän ehkä sopinut, mutta väliäkö sillä. Tuo viimeinen varsinkin oli IHANA! Ja tuo patsas-kuvaus on oivallinen

Menenkin tästä lukemaan lisää

[Anzu]

Näitä on vain yksinkertaisesti niin mahtava lukea. Pystyy helposti koskettelemaan lukijana tunnelmaa ja näkemään tarinan silmien edessä, ehkä se johtuu pienoisesti faniudestakin myös, mutta siltikin.

Tuon tekstin muodon säilyttäminen oli onnistunut valinta.
Ja tämä oli jotekin niin sykähdyttävää:

”Holmes, älä mene.”
Hän katsoo, hymyilee
hiukan.