miltsi: Hihi, kiitoksia! ^^ Tässä olisi vielä pari!
Ellizia: Niin on, hyvin ällöttävä.
Astorian mielenliikkeitä häiden suhteen on luvassa näissäkin kahdessa osassa!
Pollomuhku: Voi kiitos! Tosi mukava kuulla, että olet pitänyt ficistäni.
Astoria on tosiaan aika nuori, mutta ajattelen aikaisen avioliiton olevan luonnollista puhdasveristen piireissä. Rinnastan heidät pitkälti parin sadan vuoden takaiseen aatelistoon ja tuolloin oli normaalia mennä hyvin nuorena naimisiin. Normaaliolosuhteissa olisi tietenkin fiksumpaa odottaa koulun loppuun, mutta piknik-katasrofin takia avioliittoa voisi pitää kiireellisenä asiana. Mutta Astorian koulu ei ainakaan toistaiseksi kärsi avioliitosta!
ansku1: Hyvä, että huomautit tuosta inhimillisyydestä! Hahmosta on tullut ehkä vähän liiankin rakas ja se taitaa näkyä vähän liikaa.
Kuvailua voin lisätä myös ilman muuta. Minulla on ollut hyvin paljon kaikenlaista kiirettä nyt, minkä vuoksi osat on joutunut kirjoittamaan aika hätäisesti. Nyt voisin kuitenkin alkaa käyttämään ficciin enemmän aikaa, kun kiireet ovat ohi.
Ikäasiasta mainitsin jo vastauksessani Pollomuhkulle. Voit lukaista siis sen, mikäli olet kiinnostunut.
Kiitokset jälleen kommenteista! Osa 72 – Haavojen laastarointia18.08.1998Päiväni Skotlannissa ovat kuluneet tavalliseen malliin. Olen käyskennellyt metsässä, kirjoittanut jonkin verran runoja ja tapani mukaan odottanut kirjettä Dracolta. Ainut poikkeava tapahtuma oli, kun isä yllättäen esitteli minulle henkilökohtaisen palvelijattareni, Priscillan. Hänen palkkaamisensa tuli minulle täysin yllätyksenä, sillä isäni ei ollut maininnut minulle mitään aikeistaan. Uusi palvelijattareni on kolmeakymmentä lähestyvä, varsin ystävällinen ja kohtuullisen sievä paksuine ruskeine kiharoineen ja sammalenvihreine silmineen. Ehkä tietyllä tapaa hieman homssuinen, mutta hänen säätynsä huomioon ottaen se ei ole mikään yllätys. Ei hän tietenkään voi olla yhtä näyttävä kuin tuntemani aatelisneidot.
Minusta tuntuu, että isällä oli hyvin monenlaisia motiiveja palkata hänet. Päällimäisenä mieleeni tuli Traceyn paikkaaminen. Onhan minua melkein viisitoista vuotta vanhempi Priscilla täysin eri asia kuin kanssani samanikäinen Tracey, mutta jotain seuraa sentään. Lisäksi hän on varmasti halunnut, että Priscilla pitää minua hieman silmällä. Vanhempi ikä on sen suhteen etu, sillä samanikäinen tyttö saattaisi helpommin sulattaa ties minkälaisia metkuja ja jopa lähteä mukaan niihin. Isää ei häiritse metsässä juoksenteluni, mutta piknikepisodin jälkeen hänestä on tullut varovaisempi suhteeni. Äitihän nyt pyörtyisi kauhusta, jos kuulisi minkälaista elämäni täällä on, mutta isä sulattaa aika paljon kaikenlaista. Hänen mielestään on vaan tervettä, että liikun hieman luonnossa. Olen huomannut, että hänen mielestään on paljon epäterveempää istua päivät pitkät neljän seinän sisällä puuteroiden nenäänsä. Sitä toiset aatelistytöt tuntuvat tekevän.
Eipä minulla juuri nyt ole intressejä mihinkään villiin ja vaaralliseen, joten Priscillan tulo oli oikeastaan varsin tervetullut. Saanpahan jotain keskusteluseuraa. Hän tuntuu olevan monissa asioissa samalla aaltopituudella kanssani. Kerroin hänelle hieman äidistäni ja nauroimme yhdessä ajatukselle naisraukasta, joka yötä päivää suunnittelee minulle kunnon prinsessahäitä vain kuullakseen minulta lopulta, että ei kelpaa.
Osa 73 – Makeasta karvaaseen21.08.1998Äidiltä tuli tänään häävalmisteluja koskeva kirje kuten olin arvellutkin. Hänen lähettämäkseen saatoin sen arvata heti saadessani kuoren käsiini. Se nimittäin tuoksui jollekin ällönmakealle hajusteelle . Äiti rakastaa ostella juuri noita nimenomaisia, aivan ylihinnoiteltuja kirjepapereita Myskiparatiisi – nimisestä pikkuputiikista. Sieltä saa kaikenlaista krääsää erilaisissa tuoksuissa. Parfyymit valmistetaan itse ja asiakkaan mieltymyksien mukaan. Ihan suloista sinänsä, mutta hinnat ovat järkyttäviä. Lisäksi äidin valitsemat tuoksut ovat aina aivan oksettavan makeita.
Kirjeen sisältö oli vähintäänkin yhtä ällömakea. Leninkiehdotuksia äiti heitti erilaista pastellisävyisistä rimpsuhirvityksistä. Koristeluissakin hän olisi halunnut käyttää mahdollisimman paljon vaaleita ruusuja, timantteja, pitsiä ja muuta vastaavaa. Hyi kamala. Se, että olen nuori tyttö ei tarkoita minun automaattisesti haluavan häihini kaikenmaailman prinsessahirvityksiä. Vastasin hänelle lyhyesti ja ytimekkäästi, etten oikeastaan pidä mistään hänen ehdotuksestaan. Että voisi etsiä jotain hieman hillitympää ja elegantimpaa aivan kaiken suhteen. Vaikka en konservatiivisena itseäni pidäkään niin haluan siltikin valkoisen häämekon. Sen verran kuitenkin kunnioitan perinteitä. Tumma leninki tuntuisi turhan radikaalilta vedolta, mutta en tosiaankaan halua mitään pastellisävyistä kermakakkuhirvitystä.
Dracosta ei ole vieläkään kuulunut mitään ja olen hieman levoton. Yleensä hän kirjoittaa useammin. Ehkä minä panikoin turhasta, mutta jostain syystä olen hirvittävän hermostunut kaikesta. Mielessäni on välillä jopa käynyt, että ehkä hän haluaakin perua häät. Ehkä hän haluaakin vetäytyä. Ajatus on naurettava, mutten voi sille mitään. Minun on jostain syystä vieläkin vaikea uskoa, että hän haluaa minut. Tiedän, että olen laadukkaampaa seuraa kuin Pansy Parkinson ja ihan sieväkin, mutta silti. Ymmärrän myös sosiaalisen asemani olevan hänen omaansa parempi, mutta en siltikään osaa päästää epävarmuudestani täysin irti. Priscilla on aika ihmeissään tunteistani, sillä omien sanojensa mukaan pitää minua erittäin kauniina, kypsänä ja kaikin puolin mallikkaana naisena kuluneiden päivien perusteella. Mutta hän on palvelijattareni. Hänen kuuluu sanoa niin. On aivan eri asia, onko siinä mitään todenperää.
Ehkä minä vain syvennyn loppuillaksi runoihini. Joku päivä voisin kävästä Urquharteilla. Samalla voisin kertoa myös Traceyn lähdöstä. Tyttö on varmasti informoinut Ranaldia asiasta, mutta tuskinpa nuorukainen on perheenjäsenilleen siitä kertonut. Tuskin Ranald haluaa paljastaa heille, että on sekaantunut alempisäätyiseen. Jos haluaisin todella kostaa Traceylle, niin kertoisin Ranaldin perheelle mitä on meneillään. Silloin heidän suhteensa katkeaisi ja Tracey menettäisi viimeisen siteensä vanhaan, loistokkaampaan elämäänsä. En kuitenkaan haua menettää hyviä välejäni Ranaldiin itseensä, joten pidän heidän salaisuutensa. Vannon kuitenkin tekeväni sen jos hän enää millään tavoin sekoittaa asioitani. Toivon mukaan hän on oppinut läksynsä.