A/N: Ensimmäinen luku tuleekin jo nyt, sain sen väännettyä. Itse en ole siihen mitenkään erityisen tyytyväinen, mutta pahoitteluni, paremmaksi en sitä saa. Kaikki luvut eivät sitten todellakaan ole Jessican näkökulmasta, tämä alku nyt piti laittaa kun tuli hieman vakeuksia sen kanssa.. ^^ Suurempaakin suuremmat kiitokset betalleni Fell :llille nopeasta ja loistavasta betauksesta! <3
1. Luku
Jessica:
Istuin pöytään, jonka kiistaton valtias olin. Kaksi alamaistani, Mike ja Lauren, vilkuilivat minuun kyllästyneinä, en tosin tajunnut miksi. Ilmeisestikin pomotteluni ärsytti heitä kumpaakin ja Laurenin vihan kruunasi vieläpä se, että minä olin se joka seurusteli Miken kanssa. Hän ei useinkaan vaivautunut peittelemään kiinnostustaan kyseistä poikaa kohtaan. En kuitenkaan pitänyt Laurenia minkäänlaisena uhkana. Mike rakasti vain ja ainoastaan minua, Laurenille hän oli pelkkä tuttava. Varmaankin hän kohteli ystävätärtäni kohteliaasti ja ystävällisesti vain sen takia, ettei halunnut loukata mieltäni.
Vedin itselleni tuolin heidän välistään ja he siirsivät omia tarjottimiaan tehdäkseen minulle tilaa. Avasin suuni jo ennen kuin olin asetellut kireillä farkuilla verhotun takapuoleni tuoliin.
"Uuh, miten kamala aamu. Olen samassa ryhmässä Edwardin kanssa Espanjan ryhmätyössä, eikä hän edes katsonut minuun kunnolla! Mutta kyllä hän olisi varmaan jutellutkin kanssani, ellei Bella sattuisi olemaan ryhmässämme", mutisin vihaisena. Mike loi minuun kysyvän katseen tuuheiden kulmakarvojensa alta, mutta en välittänyt. Olin kai unohtanut mainita hänelle, että olin täysin ihastunut Edwardiin, ja olin Miken kanssa vain koska… Öö, en itsekkään ollut varma. Varmaankin sen takia, että on siistimpää olla jonkun kanssa kuin olla olematta jonkun kanssa. Ja tietenkin Miken kanssa seurustelussa oli sekin hyvä puoli, ettei Lauren voinut olla hänen kanssaan. Olin tainnut muutamaan (kymmeneen) kertaan vakuutella Mikelle rakkauttani, mutta en potenut huonoa omaatuntoa, mielessäni oli nimittäin pyörinyt kuva Edwardin niin täydellisistä kasvoista. Kun vain saisin vaihdettua ruman Bellan tilalle kauniin itseni, niin kaikki olisi totaalisen täydellistä.
Lauren rupesi hölöttämään jotain turhanpäiväistä uusista korkokengistään ja oma katseeni eksyi Culleneiden pöytään. Kaikki Cullenit istuivat siellä ja tietysti myös Bella oli mukana. Oli naurettavaa, että he kaikki pitivät Bellasta niin paljon. En tajunnut kuinka joku yhtä kaunis ja muodikas kuin Alice saattoi olla Bellan ystävä. Minä sopisin hänen seuraansa paljon paremmin. Olin juuri siirtänyt silmäni Edwardin täydellisiin hiussuortuviin, kun hän yllättäen kääntyi minua päin ja kohtasi katseeni. Katsoin hämmentyneenä hänen ilmettään. Hän näytti siltä, kuin voisi minä tahansa hetkenä räjähtää, mutta toisaalta hänen ilmeessään oli myös jotain toista, iloisempaa tunnetta. Yrittikö hän pidättää nauruaan? Yllätyksekseni Edward ei kääntänytkään katsettaan heti pois, niin kuin hän yleensä teki. Olin tainnut vilkuilla hänen suuntaansa jo muutaman kuukauden… Ja olin myöskin tainnut viestittää hänelle olevani kiinnostunut. Minusta nimittäin tuntui, että hänkin piti minusta. Olin tarkkaillut salarakastani jo kauan, ja minusta tuntui, että siitä lähtien kun rupesin mielessäni uneksimaan yhteisestä tulevaisuudestamme, hän oli usein vilkuillut suuntaani. Edwardin, jota mielessäni kutsuin lempinimellä Eddipsi, ilme oli tosin ollut joka kerralla hyvin outo, mutta se tuskin merkitsi mitään. Ehkä häntä vain hermostutti jättää Bella vuokseni. Tukisin hänet kuitenkin enemmän kuin mielelläni vaikeiden aikojen yli.
Edward käänsi katseensa hitaasti pois minusta, mutta minä jatkoin tuijotteluani. Näin kuinka Eddipsi kumartui pöydän päälle ja kuiskasi muille jotakin. Bella vilkaisi minua kasvoillaan tuskainen ilme ja hymyilin hänelle leveästi. Voisin harkita antavani Miken hänelle, vähän niin kuin korvaukseksi. Tietenkään en tuntisi pienintäkään sääliä Bellaa kohtaan, mutta luulisin, että Edwardin tuskaa helpottaisi jos hän tietäisi Bellalla olevan joku.
Katseeni oli jähmettynyt Culleneiden koskemattomille ruokalautasille, kun vaistosin koko heidän porukkansa kääntyvän katsomaan minua. Nostin päätäni hieman ja räpsyttelin silmiäni flirttailevasti. Olin harjoitellut liikettä peilin edessä kauan ja hartaasti. Ja vain Eddipsiä varten. Annoin katseeni kiertää muissakin Culleneissa. Itse asiassa Jasperkin oli ihan hyvän näköinen, mutta en viitsinyt ruveta kinaamaan Alicen kanssa. Minusta varmaan tulee todella läheisiä kaikkien Eddipsin perheenjäsenien kanssa, joten heitä minun ei kannata suututtaa. Kokosin rohkeuteni, jota oli paljon, ja lähdin sulavasti lannettani pyöritellen kohti Culleneiden vakiopöytää. Sitä lähestyessäni näin heidän kaikkien kasvoillaan järkyttyneen ilmeen. He varmaan vähän yllättyivät, en kyllä tajunnut miksi, kun Edward oli kertonut heille aikovansa vaihtaa suhdetta. Siitä välittämättä laskin käteni Edwardin olkapäällä ja laitoin toisen käteni farkkujeni vyölenkkiin.
"Minulla olisi vähän asiaa sinulle, Edward", sanoin mielestäni vetoavalla äänellä ja nyökäytin päätäni ovea kohti. Halusin puhua hänen kanssaan rauhassa, emme kaipaisi yleisöä, vielä. Jähmeästi Edward nousi ylös ja harppoi ovea kohti sellaista vauhtia että minun piti juosta pysyäkseni perässä. Hänellä todella taisi olla kiire kertomaan, kuinka paljon minua rakasti.
A/N: Pituutta ei tällä kauhean paljon.. Mutta kommentit olisivat IHANIA! Rakentavaakin otetaan mielellään vastaan. KOMMETOIKAA SIIS! Kiitos.
