Nimi: Minä rakastan Remusta
Kirjoittaja: minä, Mustalupiini
Tyyli: drama, jossain määrin fluffy
Paritus: Sirius/Remus
Ikäraja: S
Summaus: Sirius on rakastunut hömppä.
Vastuuvapaus: kaikki on edelleen Rowlingin, enkä tienaa tästä rahaa tai mitään. tiedättehän te
KK:
12+virkettä V haasteeseen, aiheena Sirius Musta, ja ff50 sanalla 37. korjattu. jotain ihan randomia, koulussa kirjottelin
PoV luonnollisesti Siriuksen.
Minä rakastan RemustaAinoa asia jonka muistan ensimmäisestä kerrasta kun joimme tuliviskiä on se, että pullo oli huurteinen. Remus muistaa enemmän, mutta minun muistini on tyhjä siitä eteenpäin kun ensimmäinen pisara valui suuhuni. Ehkä me olimme Tylyahossa, jonkun puutarhassa tallomassa kukkapenkkejä tai riehumassa kylänraitilla, ehkä jossain muualla. Huilunsoittoa kuullessani joku muisto josta en saa kiinni yrittää pulpahtaa pintaan, huilut siis saattavat liittyä tapaukseen jotenkin. Mutta sillä ei ole mitään väliä, Remus sanoo hymyillen vinosti, kun yritän kysyä. Tärkeintä on, että me suutelimme toisiamme ensimmäisen kerran silloin hän jatkaa, eikä Remus valehtele minulle.
Kunnianhimo oli yksi suurimmista ominaisuuksistani ennen, mutta ei maineella ja kunnialla ole enää väliä kun saan olla Remuksen kanssa. Enää ei tarvitse polttaa piippua näyttääkseen hyvältä, Remuksen mielestä näytän hyvältä näin.
Siksi on ihanaa herätä Remuksen vierestä, koska hän rakastaa minua niin paljon. Rakkaus on pehmeää ja lämmintä, se ympäröi minut kuin sukeltaisin kesällä kirkasvetiseen järveen. Talvellakaan Remuksen rakkaus ei ole kylmä. Eikä se heitä kengällä päähän niin kuin viha. Rakkaus sulattaa jäätä.
Meidän suhteemme on kalteva kuin keinulauta, menee ylös ja menee alas, mutta yleensä pysymme korkealla. Silloin Remuksen nauru helmeilee kauniisti.
Kun menee huonosti, hänen silmänsä ovat punaiset. Ja kun täysikuu lähestyy, Remus on vihainen enkä minä voi oikein muuta kuin myötäillä hänen oikkujaan – mutta onneksi hän myötäilee minua noin kolme neljäsosaa kuukaudesta.
Haluaisin peittää taivaan ettei hänen tarvitsisi katsella kuuta ja kärsiä sen takia, mutta en osaa. Haluaisin lohduttaa häntä, mutta sopivia sanoja ei ole edes olemassa, joten en yritäkään sanoa mitään.
Asiasta tietämättömät sanovat, että ihmissudet ovat hirvittäviä, mutta Remus ei ole. Hänen silmänsä eivät ole hulluuden sumentamat, ne ovat kirkkaat. Upottavat kuin rotkojärvi vuoriston keskellä. Joskus kun katson niihin oikein pitkään, saan kylmiä väristyksiä ja ihoni nousee kananlihalle. Melkein kuin puraisisi oikein väkevää pippuria. Se voi nostaa kyyneleet silmiin, mutta se tuntuu silti oudosti hyvältä.
Minä tahdon olla Remuksen kanssa, silloin minä olen korjattu.
KK
2: kommentit on erittäin tervetulleita aina, ja sanalista olisi tässä:
1. huurteinen
2. pisara
3. puutarha
4. huilu
5. vino
6. suudelma
7. kunnianhimoinen
8. piippu
9. herätä
10. sukeltaa
11. kylmä
12. kenkä
13. jää
14. kalteva
15. helmeilevä
16. punainen
17. myötäillä
18. taivas
19. sana
20. hirvittävä
21. kirkas
22. upota
23. värinä
24. pippuri
25. kyynel