Tartuin otsikon vuoksi tähän, että oispa kesä ja grillijuhlat - ja mitä ne voisivatkaan olla amestrilaiseen tyyliin!
Virnuilin koko ficin ajan leveästi siitä hetkestä lähtien, kun tajusin mitä oikeastaan tulin lukemaan. Minä ihan pokkana lueskelin, kuinka Maes on niin oma itsensä Elysian kuvineen kaikkineen, sydämineenkin ja jatkoin hymyssä suin, kun sitten... Kimbly olikin räjäyttänyt grillin, enkä sen koommin saanut virnuilua loppumaan.
Luin kyllä alkutiedoista, että huumoria, mutta... Sisäistin sen vasta, kun "alkoi tapahtua" ja virnettä kestää yhä tätä kommenttia kirjoittaessani.
Pystyi hyvin kuvittelemaan tämän osaksi animea kaikkine väreineen ja hulvattomuuksineen (sydämet, tähdet ja paidan repäisyt! kyllä tiedät!) ja tyrskähdin kuinka Gluttony sitten haukkasi koko grillausseurueen. Parasta ehkä oli kuitenkin "ei-yhtään-epäilyttävä-Scar".
En tiedä, millainen fiilis sinulla on nyt, kun uppaan tämän 11 vuotta myöhemmin mutta haluan kertoa nauttineeni tästä todella paljon, eikä hymy hyydy millään.
Kiitos, että kirjoitit ja siitä, että tämä on yhä täältä Finistä löydettävissä! <3 Valitsin sinut Ihailijakaarti-haasteeseen "kohteekseni", että palailen vielä uudelleenkin kommenttien kanssa, mutta haluan nyt vaikka tähän avata "valintaani"! Olet minulle valtavan iso osa Finiä, aina sieltä yhdentoista vuoden takaa, kun ihailin sinua hurjasti. Palaan yhä tänäkin päivänä lempificcieni pariin, kuten
Sodanjumalan suojelusenkeli ja
Kun olisi edes valoa ja muutamien muidenkin, joten tuntui hyvältä nyt palata taas kommentteineen kaikkineen listauksesi pariin!
Tämä (sekä äsken kommentoimani Kuroshitsuji-runot) kyllä palauttivat minut ihanasti takaisin aikaan, kun luin ja kommentoin päivittäin jopa aamusta iltaan, joten kiitän huvituksen lisäksi myös siitä. <3 Tämä viesti on kyllä nyt yhtä siirappinen kuin Maes puhuessaan perheestään, mutta annettakoon se minulle anteeksi.