katriqqq : Nii-in, sitähän minäkin alussa ihmettelin, että miten ESME (tai CARLISLE, omgh) voi olla isoäiti/isoisä.. Kun ne ovat niin kauniita.. ja vampyyrejä. :d Mutta kiitos kommentistasi.
A.M.Charlotte : No, toivottavasti saat kirjan piakkoin käsiisi. :-D Kiitos kommentoinnista.
-jjassuu : Ajattelin tökätä jotain Nessie söpöilyä siihen eroaikeisiin väliin ettei koko ajan ole jotain 'erotaan, erotaan, erotaan' (..vaikka nyt kun tarkemmin ajattelen niin kakkosluku on juuri semmoinen! RAAH!! mutta pianpa sinäkin näet sen..) juttua. Mutta to be hearing about Nessie, trust me.
culliina : Kiitos kommentistasi.
jaina : Stephenie on luultavasti varjellut lukijoita riidoilta, hmmhmm. Korjasin tuon sanomasi ns. 'virheen', mutta uskon että niitä on paljonpaljon lisää. Jos virheet alkavat tökkiä liikaa silmään, niin sano vaan. :-D Kiitos kommentistasi. Katsotaan nyt, päätyykö Bella/Edward lopussa yhteen.. Katsotaan.
NuuhkuHoney : Kiitos kommentista. (-:
A/N: Julkaisu myöhästyi (anteeksiii), koska piti leipoa pipareita. :-D Mutta ideoita on vaikka millä mitalla.. Tässä luvussa Bella on vasta lähdössä ’reissulleen’, ja liitin tähän Edward angstia kun Bella lähtee. Otsikko varmaan kertoo kaiken. Siis luvun otsikko. (-:Ensimmäinen luku – Goodbye to everyone
BPOVOlin pakannut kaikki tavarani sysimustaan matkalaukkuuni, ja olin juuri metsästämässä. Mikäli olin lähdössä pitkälle matkalle, piti minun olla hyvissä voimissa!
Lopetin erään puuman, ja join sen veret. Eläimen tappo sujui kuin itsestään – parien harjoitusten takia.
**
” Bella? Voimmeko puhua? ” Edward kysyi kun olin juuri tullut talolle. Pysähdyin ja nyökkäsin.
” Ei täällä ”, sanoin hänelle kireästi. En tiennyt mitä hän tunsi minua kohtaan.
Hän nyökkäsi ja lähti johdattamaan minua metsää kohti. Juoksimme noin pari minuuttia, kunnes hän pysähtyi.
Hän kääntyi puoleeni, ja otti kädestäni kiinni.
” Mitä teemme suhteellemme? ” Hän kysyi robottimaisesti. Ehkä lähtöni on hänelle kova paikka, ajattelin hieman hajamielisesti.
” E-en tiedä ”, änkytin.
” Enkö voisi.. saada miettiä asiaa yksikseni? ” Kysyin häneltä vältellen hänen silmiään. En kestänyt katsoa niihin, sillä olisin muuten varmasti perunut lähtöni.
Lähtöni oli jo niin epävakaalla pohjalla, etten saisi riskeerata sitä enää – vaikka sydämeni särkyisikin palasiksi, niin tämä tekee hyvää molemmille.
Tämä tekee hyvää molemmille, ajattelin vahvasti.
Edward laski käteni. ” Hyvä on. ” Hän sanoi, ja kääntyi lähteäkseen pois. Hän suhahti kohti kotia.
Laskeuduin alas epätoivoisesti. Miten voisin ikinä tehdä tämän? Aloin nyyhkiä, mutta suutuin kun muistin etten voinut itkeä.
Potkin puita, ja kuului kauhea räsähdys, kun yksi puista halkesi.
Ehkä minun pitäisi ottaa Alice mukaan.. Samassa kuului riemunkiljahdus, ja ihmettelin mistä se tuli.
Jos Alice tulisi mukaan, hän voisi pitää minut erossa Edwardista – ja saada ajatukseni muualle.
Ehkä ero voisi tehdä hyvää molemmille, ajattelin saavuttaessani taloa.
Alice oli ovella vastassa. ” BELLA! MINÄ LÄHDEN MUKAASI! ” Hän kiljui iloisesti. Alice alkoi pomppia paikoillaan.
” A-Alice.. Enhän ole vielä päättänyt sitä! ” Huudahdin kun astuin sisään.
” Mutta minä näin kun me lähdimme. ” Alice toisti kuin puhuisi pikkulapselle.
Emmett oli vastassa, ja hänellä oli kädet puuskassa. ” Miksen minä pääse mukaan? ” Hän kysyi murjottaen.
” Emmett.. Tarvitsen tytön seuraa. Tietääkseni sinä et ole tyttö ”, sanoin kohottaen kulmakarvaani.
” Mutta.. Mutta.. ” Emmett mutisi.
” Ei muttia ”, sanoin olkani yli kun menin yläkertaan tarkistamaan tavarani.
” MINÄ VOIN MUUTTUA! ” Emmett huusi.
Tuhahdin hänelle.
Alice tuli perässäni. ” Bella.. Eikö sinun pitäisi hyvästellä Charlie? ” Hän kysyi varovaisesti.
Pysähdyin, ja Alice törmäsi selkääni, koska olin pysähtynyt äkisti. Kuvat alkoivat vilistä mielessäni.. Charlie, Jacob, Renee..
Heidät piti hyvästellä ennen kuin lähtisin. Ainakin Charlie ja Jacob. Ja tietenkin Renesmee ja muut Cullenit.
Minun pitäisi varmaan kertoa Alicen lähdöstä mukaani, mietin mielessäni.
Menin ruokapöydälle istumaan, ja pyysin kaikkia tulemaan sinne.
Muut tulivat parissa sekunnissa, ja istahtivat viereeni.
Alice pysyi yläkerrassa, ja kuulin hänen mutisevan itsekseen; ” t-paita.. hansikkaat.. mekko.. toinen mekko.. ” ja muita vaatteita.
” Asia on sillä tavalla, että.. ” Sanoin pyöritellen sormustani.
” VALMIS! ” Alice huusi yläkerrasta.
” ..Että Alice lähtee mukaani ”, sanoin kuiskaten.
Jasper näytti tuskaiselta, ja hänen katseensa liikkui kaikkialle. Hän nousi ylös, ja juoksi yläkertaan Alicen luo.
”.. Mutta minun on mentävä! Bella tarvitsee minua! ” Kuulin Alicen sanovan ja polkaisevan jalkaansa.
Esme antoi minulle halin, ja näytti surulliselta. ” Menetänkö minä kaksi tyttöäni samalla kertaa? ” Hän mutisi.
” Jäähän sinulle Rosalie.. Ja Renesmee ”, sanoin hänelle.
Jasper laskeutui portaat alas kireästi, ja hän kantoi neljää Alicen vaaleanpunaista matkalaukkua.
Katsoin matkalaukkuja pöyristyneenä. ” ALICE! Et voi ottaa noin paljon.. ” Aloitin saarnani, mutta Alice tuhahti. ” Otin sinulle vaatteita mukaan, höpsö! ” Hän sanoi heilauttaen kättään.
” Minulle riittää yksi laukku ”, sanoin synkistyen.
Alice näytti syylliseltä. ” Tuota.. Minä TAVALLAAN katsoin mitkä vaatteet otit mukaan, ja minä TAVALLAAN vaihdoin vaatteet ”, hän sanoi katsoen maahan.
Purin hampaani yhteen, ja laskin hitaasti kymmeneen. Hengitin syvään.
” Sinä TAVALLAAN.. ” Aloitin kun siirryin lähemmäs häntä, ” TAVALLAAN vaihdoit vaatteitani?! ” Kysyin häneltä. Alice nyökkäsi.
” Mutta.. Siihen oli syy! Ne olivat niin.. rumia! ” Alice värähti – luultavasti inhosta.
Hän näki ilmeeni ja muutti ilmeensä anovaksi.
” Bella-kiltti? Älä vaihda vaatteita enää! Luota minuun! ” Hän anoi näyttäen todella kärsivältä.
Vihani haihtui kuin savuna ilmaan, ja aloin hymyillä. ” Luotan sinuun ”, sanoin hänelle.
**
Koputin oveen, ja pian kuulin askelia.
” Bella? ” Charlie kysyi avatessaan oven. Levitin käteni ja halasin häntä.
” Minä ”, sanoin hänelle ja menin sisään.
” Kuule, Charlie.. ” Aloitin hänelle. Miten muotoilisin asiani? Että minä ja Edward erosimme, joten lähden? Äskenhän olin niin varma suhteestamme..
” Minä lähden pariksi vuodeksi muualle ”, sanoin hänelle. Hänen ilmeensä muuttui tyrmistyneeksi.
” Mutta.. Mutta.. Entäs Nessie? ” Hän kysyi.
” Hän jää Esmen luo. Voit tavata häntä vielä ”, yritin tapailla hymyä, mutta epäonnistuin siinä.
” H-h-hyvä on. Kaikkea hyvää ”, Charlie sanoi tukahtuneesti ja sulki oven.
Olisipa Edward mukana, että tietäisin mitä hän ajattelee, ajattelin harmistuneesti.
**
” Renesmee? ” Kysyin tytöltä kun tämä heräsi.
Renesmee haukotteli syvään, ja nousi ylös.
Otin syvään henkeä – vaikken sitä tarvinnutkaan – ja aloin puhumaan hänelle hitaasti.
” Tiedäthän sinä, kun.. Kun ihmiset riitelevät? ” Kysyin tytöltä. En voisi selittää tätä asiaa liian monimutkaisesti.
Renesmee nyökkäsi. ” No, minä ja isäsi.. Olemme.. Tai antaa olla. Olemme riidoissa, ja äiti on lähdössä vähäksi aikaa pois ”, sanoin hänelle yrittäen hymyillä.
Renesmeen ilme värähti, ja se muuttui surulliseksi. Ehkä tyttö ymmärsi mitä sanoin.
Renesmee alkoi itkeä, ja nostin hänet syliini. Heijailin häntä sylissäni, ja hän rauhoittui.
Tyttö nukahti syliini, ja laskin hänet takaisin sänkyynsä.
Katsoin omaa lastani, jonka joutuisin hylkäämään pariksi vuodeksi – miten paljon hän muuttuukaan!
Huokaisin surullisesti, ja menin alakertaan.
Alice tarkasti kaikkia vaatteitamme, ja nähdessään minut hän nosti katseensa ja hymyili iloisesti.
” Bella! Pian me lähdemme! ” Hän huudahti innoissaan.
Nyökkäsin ajatuksiini vaipuneena.
**
Muut Cullenit katsoivat lähtöämme surullisina, ja Alice halasi kaikkia. Otin hänestä mallia, ja halasin myös kaikkia.
” Pidä itsestäsi huolta ”, Esme kuiskasi korvaani.
” Heihei pikkusisko ”, Emmett kuiskasi.
” Pidän Nessiestä huolen ”, Rosalie kuiskasi.
” Pidäthän silmällä Alicea? ” Jasper kuiskasi korvaani.
” Muista, että voit aina tulla takaisin ”, Carlisle sanoi halatessani häntä.
Viimeisenä oli.. Edward. Huokaisin syvään, ja halasin häntä. Katsoin hänen ihaniin silmiinsä, ja uppouduin niihin. ” Rakastan sinua, Bella ”, Edward kuiskasi korvaani.
” Minäkin sinua ”, sanoin hänelle irrottautuen halauksesta.
Astuin askeleen taaksepäin, ja katsoin käsiini. Muistin sormukseni. Siitä mieleeni muistui ja Edward – ja suhteemme!
Vedin kilpeni pois, ja ajattelin;
Tule yläkertaan heti!Juoksin yläkertaan ja hän tuli perässä. Menin tarkoituksella eri huoneeseen missä Renesmee oli; en halunnut herättää häntä.
” Niin.. Olen miettinyt.. ” Aloitin sanani hitaasti.
” Olen miettinyt.. Ja.. Tuota.. Mielestäni olisi parempi, jos pitäisimme.. Taukoa ”, sanoin lopun sanan kuiskaten.
EmPOVTämä alkaa mennä jo traagisuuden puolelle; menetän kaksi siskoani SAMANA PÄIVÄNÄ!
Edward ja Bella halasivat, ja he vaihtoivat nopeat rakkauden tunnustukset. Bella irrottautui otteesta, ja astui askeleen taaksepäin.
Hän katsoi käsiinsä, ja ilmeisesti muisti niistä jotain – sillä seuraavassa hetkessä Edward ja Bella menivät yläkertaan.
” Mitähän he siellä tekevät? ” Kysyin miettivästi.
” Jäähyväishoito? ” Ehdotin muille, mutta kukaan ei vastannut.
Jasper ja Alice olivat uppoutuneet toisiinsa, Rosalie leikki hiuksillaan ja Esme ja Carlisle tuijottivat toisiaan.
” Niin.. Olen miettinyt.. ” Bella aloitti. Kaikki terästäytyivät hieman, ja kuuntelivat tarkemmin.
” Olen miettinyt.. Ja.. Tuota.. Mielestäni olisi parempi, jos pitäisimme.. Taukoa ”, Bella sanoi kuiskaten lopun.
Kaikki tuijottivat toisiinsa kauhistuneina; eihän näin voinut käydä! Kaikkien aikojen söpöin pari – anteeksi vain, Alice ja Jasper – eroavat!
BPOV” Olen miettinyt.. Ja.. Tuota.. Mielestäni olisi parempi, jos pitäisimme.. Taukoa ”, sanoin lopun sanan kuiskaten.Edward tuijotti järkähtämättömänä eteensä, ja aloin ajatella oliko hän seonnut.
” Edward? ” Heilutin kättä hänen kasvojensa edessä. Mitään ei tapahtunut.
Otin pois sormestani molemmat sormukset, jotka olin saanut Edwardilta, ja laitoin ne hänen käteensä. Puristin hänen nyrkkinsä kiinni, ja aloin nyyhkiä.
Juoksin alakertaan, ja huomasin muiden jähmettyneet ilmeet.
Ilmeisesti he olivat kuunnelleet joka sanan.
” Tule Alice, lähdetään ”, sanoin hänelle, mutta Edward tuli eteeni.
(A/N2: Tässä kohdassa mua alkaa itkettää ainakin, en tiedä teistä. Kun vain ajattelen tätä mitä kohta kirjoitan.. Niin sekin riipaisee jo syvältä. Vaikka kyseessä onkin vain fantasiahahmo. Mutta kuitenkin.)” Bella.. Älä lähde ”, Edward aneli. Tuijotin häntä surullisena, ja astuin hänen ohitseen.
” Tule, Alice ”, sanoin Alicelle.
” Bella. Älä lähde ”, Edward toisti pyyntönsä. Hän laskeutui polvilleen eteeni.
” Anteeksi, Edward.. ” Sanoin hänelle.
” Mutta minun on pakko lähteä ”, lopetin lauseeni.
” Älä lähde ”, Edward aneli.
” Se tappaa minut. ”
” ALICE! ” Huusin kauhuissani. Ei tätä, ei nyt..
Muut Cullenit tuijottivat meitä kuin olisimme TV-sarja. Ei minkäänlaista yksityisyyttä.
” Bella? ” Edward kysyi katsoen silmiini surullisena.
” Jää luokseni. Jää Nessien vuoksi. Tai Charlien. Tai Jacobin. Kunhan vain jäät ”, Edward aneli.
” ALICE! ” Polkaisin jalkaani.
” Eivätkö rakkauden tunnustukset tarkoittaneetkaan mitään? Tai suudelmamme? Tai häämme.. ” Edward kysyi kiihkeästi.
” Oliko se kaikki vain valetta? ” Hän kysyi nopeasti.
Pudistin päätäni itkuisena.
” Muistatko kun minä jätin sinut? Haluatko, että minulle tulee samanlainen olo? ” Hän kysyi katsoen silmiini.
Välttelin hänen katsettaan, ja kuvat alkoivat vilistää mielessäni. Hyppy kalliolta. Moottoripyörä ajelut Jacobin kanssa. Laurent. Ihmissudet.. Tuska josta en koskan päässyt. Nielaisin ja pudistin päätäni.
Ehkä minun pitäisi sittenkin jäädä.. Ei. Pudistin päätäni vahvasti. Tämä on hyväksi meille molemmille.
” Jää luokseni, Bella ”, Edward aneli.
” En voi. Anteeksi, Edward ”, kuiskasin hänelle. Lähestyin häntä ja suutelin häntä huulille. Edward vastasi suudelmaan himokkaasti, ja vetäydyin hänestä irti. Minun on pakko lähteä.
Juoksin pakoon.
CPOV (CarlislePOV, jees söör)Tuntui erittäin pahalta nähdä oma poikansa anelemassa tyttöä jäämään.
Edward aneli anelemistaan, kunnes Bella lähti. Aivan kuin olisin nähnyt kuinka Edwardin sydän murtui.
En voinut puuttua asiaan mitenkään, mutta se tuntui pahalta vain katsoa vierestä – Edwardista se varmaan tuntuu vielä pahemmalta!
Edwardin katse jumittui lattiaan, ja menin hänen luokseen. Laitoin käteni hänen olkapäälleen.
” Olen pahoillani ”, kuiskasin.
Alice halasi Edwardia pikaisesti, kun kuuli Bellan huutavan.
” Edward, soita minulle ”, hän sanoi.
” Alice, soita minulle – joka päivä! ” Jasper huusi Alicen perään. Alice nyökkäsi, ja vilkutti.
Kuulimme auton lähtevän, ja kaikki jäivät paikoilleen. Kuulin vieläkin Bellan katkonaisen nyyhkytyksen – ilmeisesti tilanne oli ollut hänellekin surullinen.
EPOV” Olen miettinyt.. Ja.. Tuota.. Mielestäni olisi parempi, jos pitäisimme.. Taukoa ”, Bella sanoi lopun lauseen kuiskaten.Taukoa? Tarkoittiko se.. Nielaisin. Eroa?
Entä kaikki se, mitä olimme kokeneet yhdessä? Eikö se merkinnyt hänelle mitään? Ilmeisesti ei merkinnyt.
Kaikki ne rakkaudentunnustukset. Kaikki ne suudelmat.. Valetta. Kaikki se oli valetta.
Valetta. Luulin että Bellalla ja minulla oli jokin erityinen side.. Valetta.
” Edward? ” Bella katsoi minua varovaisesti, ja heilutti kättään kasvoni edessä.
Hän otti käteni, ja laittoi siihen molemmat sormukset, jotka olin antanut hänelle. Bella laittoi nyrkin kiinni ja lähti alakertaan katkonaisesti nyyhkien.
En tiennyt, mitä tein, mutta olin jo suhahtanut alakertaan hänen perässään, ja aloin anella häntä jäämään. ANELLA.
Ajattelin koko ajan että nyt pitää lopettaa… Mutta aivoni eivät totelleet! Jatkoin Bellan anelemista, ja hän alkoi näyttää tuskaiselta.
Polvistuin Bellan eteen.
Anelin anelemistani häntä jäämään, mutta hän vain pudisti päätään surullisena. Bella lähestyi minua, ja suuteli minua viimeisen kerran. Vastasin hänen suudelmaansa – luulin, että se tarkoitti että hän jäisi tänne. Bella vetäytyi varovasti irti minusta, ja tunsin kuinka sydämeni pirstoutui palasiksi.
Bella juoksi pakoon, ja katseeni jumittui lattiaan.
Joku tuli luokseni, ja kietoi kätensä ympärilleni ja sanoi olevansa pahoillaan.
Pian joku toinen halasi minua, ja lähti.
Hakkasin päätäni lattiaan. Tämä ei ole totta.. Tämä ei ole totta.. ” Tämä ei ole totta ”, mutisin hyvin hiljaa. ” TÄMÄ EI OLE TOTTA ”, huusin kovaan ääneen ja nousin pystyyn.
Heitin Bellan antamat sormukset lattialle, ja juoksin ulkoportaille.
” BELLAA! ” Huusin hänen peräänsä. Auto oli jo lähtenyt, ja kuulin kuinka joku nyyhki sisällä.
Elämäni valo oli sammunut.
***
A/N3: Hitto, että harmittaa. Kone hävitti tän ekan version – olin siihen niiin paljon tyytyväisempi kuin tähän!! Edwardin tunteet oli niin koskettavia siinä. )-:< Eli siis nyt kaikille sana: Kannattaa tallentaa kohta, johon on tyytyväinen. )-: en ite tehnyt sitä. Nyt kyllä harmittaa. :-D Mutta sanokaapa mihin olette tyytyväisiä/ mihin ette ole tyytyväisiä. Kommentoikaa ihan kaikesta taivaan ja maan välillä. Rakentavaa otetaan vastaan ilomielin. Kirjoitusvirheistä pitää ilmoitella. :-) KOMMENTTIA. Luvut muuttuvat ehkä iloisemmiksi seuraavasta eteenpäin. Ehdotuksia otan vastaan ilomielin, ja saatan toteuttaa osan ehdotuksista. Mikäli ne ovat hyviä. :–-D Kiitos ja kumarrus.