name: Mies tekee paluun
author: Jokuwannab iskee uutta tarinaa
beta: en omista tälle ficille
disclaimer: Rowling omistaa sen ja tämän ja tuon. Tiedätte kyllä, etten ole tämä kuuluisa kirjailija enkä uskottele edes itselleni, että omistaisin ficin hahmoja tai paikkaa yms.
rating: Sallittu
pairing: Tulkinnanvarainen (Harry/Sirius)
summary: Ja itki ja kirosi.
A/N: Tulin, näin ja kirjoitin. Erittäin outo raapale, joka syntyi hetkessä ja joihin olen viime aikoina erikoistunut. Nimi tuli koko ficistä ensimmäisenä mieleen, ja jotenkin se kuuluu minusta kirjoitukseen, vaikkei edes liity siihen mitenkään. Toivottavasti se ei johdattele liikaa harhaan.
Mies tekee paluun
Hän huusi, sanat eivät mahtuneet suuhun, joka oli auki. Hän katsoi rakkaansa menevän ja itki ja kirosi. Häntä yritettiin pitää sylissä. Hän ei halunnut.
Hänet teljettiin taas huoneeseensa, jossa oli kissanluukku ja paljon rikki mennyttä tavaraa. Joten ne eivät välittäneet, jos hän vähän paiskoi niitä lisää. Hän sai kirjeitä ystäviltään ja heitti ne ikkunasta ulos. Nyt häntä ei yritetty pitää sylissä, ei sillä että hän olisi syliä tarvinnut. Hänen korvansa olivat tyhjää täynnä, eikä hän muuta halunnutkaan kuin saada niihin taas täytettä. Läksyjään hän ei tehnyt. Hän odotti rakastaan, tiesi samalla ettei tämä koskaan tulisi palaamaan ja kirosi suunsa tyhjäksi. Hän kaipasi ylirunsasta tunnetta olla kiinni jossakin. Kesä kului. Hän lakkasi itkemästä.
Häntä tultiin hakemaan kesken loman. Niitä se ei haitannut, mutta häntä se haittasi. Nyt hän joutuisi taas kosketuksiin rakkaansa ilman kanssa, hän ei halunnut hengittää sitä ilmaa. Häntä raivostutti taas, mutta hän ei halunnut näyttää heikkouttaan. Hän ei tiennyt, mitä oven takana odottaisi. Ei halunnut tietääkään.
Hän omisti nyt kaiken, hänelle sanottiin. Mukaan lukien Oljon. Se oli ruma. Hän ei pitänyt siitä.