// Alaotsikko: K-11, Angst, Deathfic, vähän AU ja Snog. Songfic.
Author: mai.
Beta: Vaivaiskoivu
Genre: angst, deathfic, hieman AU, Yhdessä kohdassa vähän snog. Songfic.
Rating: K-11
Disclaimer: Kuolema ja tälleen, haukkumaninimä.
A/N: Jotain ihme näperrystä.
Tätä voitte kuunnella samalla (:
Seison keskellä huonettani, matto alkaa painaa tunnottomia jalkoja. Kylmä ilma, jota virtaa avatusta ikkunasta, pitää minut virkeänä. Kellertävät silmäni ovat tottuneet jo pimeyteen, asettelen silkkiyöpukuani paremmin päälleni. Repäisen vahingossa kuulokkeiden johtoa, korvia raapaisee ja Matthewin ääni katoaa, ei enää toista kauniita sanoja, jotka ovat jo palaneet muistiini kiinni.
I know you've suffered,
But I don't want you to hide,
It's cold and loveless,
I won't let you be denied Kiireesti tungen nappikuulokkeet takaisin korvaani, muu maailma katoaa. Suljetut silmäni avautuvat, ja näen kätteni jäljen. Valkoinen seinä on muuttunut kaksiväriseksi, pimeydessä hohtavat mustat pahvilaatikot revittynä ympärilläni
Soothing,
I'll make you feel pure,
Trust me,
You can be sure Hän nukkuu jo, Marel kuiskaa pääni sisällä. Tuijotan seinää ja tunnen pienen, ilmavan käden niskassani.
Mene jo! Kathreine huutaa liian innoissaan, liian kovaan ääneen. Sihisen ohi hampaideni, nyökkään.
I want to reconcile the violence in your heart
I want to recognize your beauty's not just a mask,
I want to exorcise the demons from your past,
I want to satisfy the undisclosed desires in your heart Hänen kurkustaan nousee korinaa. Hengitykseni haisee sen siiderin jäljiltä, jonka hän pakotti minut juomaan.
Sinä et tunne sitä sitten, hän oli kuiskannut, ja hänen sammaltava, kuuma hengityksensä oli polttanut korvaani.
Sinä olet kaunis. Samettinen, pippurilla maustettu ääni lipuu Kasperin huulien ohitse, hän ohjaa minua. Jolie repii sen kiltin tytön maskin pois kasvoiltani, jonka tuo ihrakasa on siihen liimannut. Äänekkäästi vedän ilmaa keuhkoihini, maistuu rikokselta. Sebastian vetää minua lähemmäs sänkyä. Tunnottomassa ruumiissani kiertää nyt loukattu ja hyväksikäytetty veri, joka tahtoo tappaa. Daya vetää vaalennetut hiukseni taakse ja sitoo ne silkkinauhalla, kun kumarrun kuorsaavan porsaan ylle. Kylmä sormeni sivelee hänen poskeaan, suuni kuiskaa kovaan ääneen.
You trick your lovers,
That you're wicked and divine,
You may be a sinner,
But your innocence is mine Hän hengähtää, tunnistan savukemerkin punaiseksi Smartiksi. Hän katsoo minua ja hymyilee, ei ilmeisesti näe pimeässä yhtä hyvin kuin minun tottuneen silmäni. Hymyni on vaihtunut pirulliseksi, kauniiksi irvistykseksi. Nousen seisomaan suoraan, Keona sytyttää pöytävalon. Se tekee kaiken valkoiseksi, saa nauramaan sisäänpäin. Mutta nyt hän näkee irvistykseni, näytän sille paskiaiselle rannettani. Hän tuijottaa sitä ja hänen kasvonsa muuttuvat punaiseksi, sitten hiljaa harmaiksi.
Please me,
Show me how it's done,
Tease me,
You are the one Hän vavahtaa kylmää, aliravittua vartaloani sylissään. Nojaan häneen paksuun rintaansa ja kurotan käsiäni hänen kaulaansa. Hän hymyilee taas. Hän ei tiedä mitään. Ei ainakaan sitä, että kolmetoistavuotiaan tytön ruumis on valmis kantamaan lasta, vaikka mieli on haavoittuvainen ja nuori. Katson häntä nyt silmiin, kasvomme ovat vastakkain, ja hän huokuu pahaa lämpöä. Minette kuiska korvaani,
nopeasti, He saapuvat pian. I want to reconcile the violence in your heart,
I want to recognize your beauty's not just a mask,
I want to exorcise the demons from your past,
I want to satisfy the undisclosed desires in your heart Isabelle laskee reidelleni pienen, hopeisen. Katson sitä ja hymyilen. Tarun siihen. Kaksin käsin, ja lasken sen hänen kaulavaltimoaan vasten.
”Sinä et tule
koskaan olemaan lapseni isä.” Ääneni on vaaleanpunaista hattaraa, se lävistää hänen mielensä, repii siitä pieniä paloja. Hän ei ymmärrä. Ei. Ei ymmärrä.
Sinä olet kaunis. Silkkinen, paprikalla maustettu ääni lipuu Nessan huulien ohitse, hän ohjaa minua.
Hitaasti, terä lävistää ihon. Pintaverenkierto tahrii hopean pinnan, miehen kasvoilla on kauhun sekainen ilme. Hän katsoo minua, hymyilen ja painan terää voimalla. Koko painollani. Punainen paskavesi tunkee terän lävitse, iskee kasvoihin ja polttaa kaulaa.
Please me,
Show me how it's done,
Trust me,
You are the one Hän makaa siinä nyt elottomana. Paskavesi ei enää tulvi hänen kaulastaan, terä makaa hänen vierellään. Hymyilen. Audrey hymyilee. Ja me nauramme, ja minun ruumiini tuntee kuuman paskaveden kasvoilla ja kuinka se liimaa silkkipyjaman vartalolle.
Sinä olet kaunein, Grasie kuiskaa suoraan korvaani , kylmä hengitys nuolee niskaa. Tunnen kuinka varpaani kihelmöivät, tunnen kuinka hiukseni vapautetaan silkkinauhan vankilasta, ja kuinka avatusta ovesta sisään tulviva ilma pakottaa liikkeelle.
I want to reconcile the violence in your heart,
I want to recognize your beauty's not just a mask,
I want to exorcise the demons from your past,
I want to satisfy the undisclosed desires in your heart Lumi on valkoista, siinä ei ole ääriviivoja. Se kutittaa varpaita ja tekee nilkoista tunnottomat. Se polttaa verisiä sääriä ja syleilee ruumista joka tuntee kivun selässä.
Aurinko nousee, Abel kuiskaa matalalla äänellä minulle.
It’s almost the time. Vanessan ääni on turvallinen ja se kuljettaa eteenpäin. Hymyilen kuin typerä, itselleni, ja Heather kuiskaa että on juostava. Niin minä juoksen, silmät kiinni, ja näen vain harmaan huoneeni seinät. Gabriel tarttuu käteeni, ohjaa minua eteenpäin liian nopeasti.
Sinä olet niin kaunis, Karhea ääni, jota en tunnista, on maustettu suolalla.
A/N2: Kerron nyt tästä lisää jos ketään kiinnostaa, ihan pienesti. Eli 1. Ajattelin, että Marel, Kathreine, Kasper, Jolie, Sebastian, Daya, Keona, Minette, Isabelle, Nessa, Audrey, Grasie, Abel, Vanessa, Heather, Gabriel & "Karhea ääni", kaikki olisivat yksi, sama henkilö. Sama henkilo joka muuttaa muotoaan jatkuvasti. Marel, Kathreine & Minette ovat keijumaisia, ja muut sitten ihmismäisempiä.
Enempää en sano, saatte ite valvoo yönne ja miettiä tätä (:
Kommentin toivottuja, saa olla ankara ja tälleen.
