Nimi: Tämä hetki on meidän.
Kirjoittaja: Eliisa
Genre: Romance? Femme, vaikka ei sitä niin huomaa...
Ikäraja: K-11
A/N: Tämä on ensimmäinen jonka täällä 'julkaisen', eli olisi kiva saada palautetta. Risuja ja ruusuja.
Betaa ei ole, kaikki virheet ovat minun. Pahoittelen mahdollisista virheistä.
Istun lattialla, olen ristinyt jalkani ja puristan tyynyä sylissäni. Minä katson edessä istuvaa tyttöä ja hän katsoo minua. Hitaasti, epäröiden hän nostaa kätensä, hyväilee kasvojani, piirtää kulmakarvojeni kaaret, huulieni muodon. Hänen kätensä jää lepäämään poskelleni.
Minä vain istun liikkumatta, nauttien imen tytön tuoksua itseeni.
Yritän kertoa hänelle, kuinka pidän tästä hetkestä, kuinka nautin tästä joka solullani, mutta hän painaa sormensa huulilleni. ”Shh... Kuuntele, kuinka yö huokailee, kuinka hiljaisuus yhtyy pimeyteen. Tämä hetki on
meidän.” Hän kuiskaa huumaavasti korvaani ja painaa suudelman korvani alle. Hengitykseni kiihtyy kun tunnen hänen lämpimän hengityksen ihollani.
Hitaasti kiduttaen hän siirtyy suutelemaan kaulaani, niskaani ja taas kaulaani. Sydämeni jättää lyöntejä välistä, kun hän ottaa tyynyn sylistäni ja ohjaa minut makaamaan lattialle. Kevyesti, lähes huomaamattomasti hän hivelee paljasta vatsaani.
Hän painaa päänsä rintaani vasten ja kuuntelee hiljalleen rauhoittuvaa sydäntäni, käsi lepää vatsallani.
Hitaasti ujutan käteni pehmeiden hiusten läpi niskaan. Pehmeästi piirtelen ympyröitä hänen niskaansa, kuulen kuinka hän huokaisee. Suljen silmäni.
Äkkiä hän nousee, mutta en aukaise silmiäni. Värähdän kun hän hivelee vatsaani.
Tunnen hänen raskaan hengityksen ihollani, huulet hipaisevat huuliani, ensin varoen, maistellen, sitten vaativammin. Hän maistuu vadelmilta.
Tunnen kuinka hän nostaa minua, aukaisen silmäni. Katson häntä kysyvästi ja hän ohjaa minut syliinsä istumaan, kasvot häneen päin. Hän suutelee minua uudestaan, todella vaativasti ja vetää minua lähemmäs. Tunnen hänen jokaisen sydämenlyöntinsä rintaani vasten.
Hän aukaisee puseroni, hetkeksikään irrottamatta huuliaan huulistani.
En tahdo irrottautua hänen syleilystään koskaan. Tahdon vain tuntea hänen ihonsa ihollani, tahdon hikeni yhtyvän hänen hikeensä. Tahdon vain olla hänen kanssaan kun yö pimenee ja valkenee päivä. Tahdon piiloutua ihmisten tuomitsevilta katseilta ja rakastaa mitään pelkäämättä. Tahdon tämän hetken jatkuvan...
Ikuisesti.
