Kirjoittaja Aihe: Twilight: Sinne, muttei takaisin, Ed/B K 11  (Luettu 20689 kertaa)

E_Bella

  • Vieras
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #40 : 13.11.2009 16:05:20 »
Konmppaan edellisiä ; D
 JALAT?!?!?
voi vitsi...  mitenköhän Edwarrdin käy..?
     Jatkoo!!<3

Rassermus

  • ***
  • Viestejä: 548
  • Do you like it? I like it. I lööööv it!
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #41 : 13.11.2009 16:50:09 »
Komppaan edellisii.
MITÄ HELKUTTIA!?!?!?!?!?!?
Nyt meni todellakin yli hilseen. Joo. Mut hyvin kai kirjotettu ja tällee, mut tää oli tosiaankin tosi outo o.o :D

Anaid

  • ***
  • Viestejä: 281
  • Jamie <3
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #42 : 15.11.2009 20:00:04 »
Mitä helvettii?!  >:(Oliks emmett mustasukkanen tai jtn?  ???Mite se voi tehä noin! >:(Jatkoo!
Draco/Harry<br />Harry/Ginny<br />Lily/James

Bella-96

  • ***
  • Viestejä: 13
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #43 : 15.11.2009 22:08:28 »
JALAT????EMMET???.........MITÄÄÄÄÄH hemmettii se oikeen yrittää!! :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o
toshan ei oo päätä eikä hätää siis JALAT JALAT JALAT kuka
hitto repii veljeltään JALAT IRTI siis ihanIRTI IRTI....
järkkyy....jos huomises lehes on juttuu jostai kuolleest tyypist joka kuoli lukiessaan
just tätä nimenomasta ficcii nii muistakaa mut....
JALATJALATJALATJALETJALATJALATJALLLL.....

LoveAndDeath

  • ***
  • Viestejä: 48
  • Howl, my dear one
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #44 : 17.11.2009 19:20:17 »
EIIII!!!!
Ei se voinu olla Emmett! Emmett on aina niin kultanen!
Oikeesti, mulla meinas tulla parku kun mä kuulin tän puolen Emmettist!  :'(
Eiks Edward ja Emmett ollu aina niin ku paita ja peppu?!

Jatkoo <3 ( Plliis ei enää mitää näin kauheeta! )

neean

  • ***
  • Viestejä: 47
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #45 : 18.11.2009 19:20:22 »
hieman outo, mutta ootan mielenkiinnolla jatkoa =)

NuuhkuHoney

  • ***
  • Viestejä: 103
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #46 : 23.11.2009 21:13:07 »
Joo, liityn edellisiin. JALAT!?!?!?! repi jalat?!? just :D :D ..ja siis voiko vampyyreiltä tulla verta?? :o ??? muuten on kyl ollu hyvää tekstiä ja juonta mut oikeesti ei Emmet oo tuollane!!! Jatkoa nopeesti kehiin!!
Don`t drink and drive, just smoke and fly!

anskuu

  • ***
  • Viestejä: 132
  • in you i trust
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #47 : 24.11.2009 14:31:06 »
Mitäh?! Emmett repi Edwardilta JALAT irti? Ei Emmett oo sellanen  :'( Jatkoa nopsaan, haluun tietää mitä tapahtuu.
I'm ready to crawl on my knees to know it all

Rins

  • Tribuutti
  • ***
  • Viestejä: 1 920
  • Team Peeta
    • The pieces of my heart
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #48 : 24.11.2009 16:42:37 »
Mun mielestä tää on ihan hyvä, vaikka ainakin ekassa luvussa oli ihan hurjan paljon kirjotus- ja kielioppivirheitä.
Tapahtumat myös vyöryy eteenpäin vähän liian nopeesti, vaikka tässä pikkuhiljaa on alkanu hidastuun.
Kiitos (:



Joitakin unelmia ei ole tarkoitettu toteutuviksi.

Bannerin tehnyt Lady Dynamite

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #49 : 05.12.2009 19:27:38 »
Viimein jatkoo... Toistan aika paljo itteeni, mut seuraava luku ilmestynee vasta joskus joulun jälkeen -toivottavasti kuitenkin ennen juhannusta  ;D
8. Luku
 Edward PoV.
Tuskaa...
Vääntelehdin lattialla valittaen. Tunsin edelleen jalkani, mutta ne olivat jossain kaukana. Väärässä paikassa. Niidenhän kuuluisi olla kiinni alavartalossani, mutta kiitos Emmettin ne killuivat nyt puunlatvassa, jonne hän oli ne heittänyt.
   Mielessäni näin edelleen Bellan kauhistuneet kasvot ja vain se sain minut kestämään kivun. Pian kuulin Carlislen rauhoittelevan minua ja monien käsien lukitsevan minut lattiaan. Carlislella ei ollut niin montaa kättä, joten siinä oli siis muitakin -paitsi, jos hän olisi varastanut Emmettin kädet, ajattelin toiveikkaana.
   Sitten ilmestyi uusi tuska ja tajusin jalkojeni lähestyvän oikeaa paikkaansa. Huusin kivusta ja  joku silitti otsaani. ”Pian se on ohi”, korvaani kuiskattiin. Mutta se ei ollut pian ohi. Kaikkea muuta. Kipua kesti vielä monta minuuttia ennen kuin se lakkasi.
   Avasin silmäni.
   Näin Carlislen ylleni kumartuneena ja hieman taaempana näin muiden huolestuneet kasvot. Yritin nousta seisomaan, mutta se tuotti hirveää tuskaa. Päätin pitäytyä istumisessa. ”Sattuuko sinuun?” Carmen kysyi hiljaa, niin hiljaa, ettei ihminen olisi sitä kuullut. ”Ei sitten yhtään”,  ähkäisin sarkastisesti.
   Yritin taas nousta seisomaan. ”Pysy vain siinä”, Carlisle sanoi huolestuneesti ja tutki edelleen jalkojani, ”Jalkasi eivät tunnu tahtovan palata takaisin paikalleen, ne eivät sulaudu takaisin.” Katsoin jalkojani. Ne olivat yltäpäältä veressä  ja näyttivät karmeilta. ”Bella varmaan säikähti hirveästi”, ajattelin ja aloin etsiä häntä katseellani. ”Esme on Bellan kanssa huoneessanne”, Katie kertoi, Hän säikähti hirveästi.” Tuskistani huolimatta yritin jälleen nousta päästäkseni lohduttamaan häntä. ”Pysy nyt vain siinä”, Carlisle sanoi ja työnsi minut tällä kertaa makuulle. ”Esme on hänen kanssaan.”
   Se rauhoitti minua hieman ja suljin silmäni. Tuskani oli  edelleen kova. Sitten koko kehoni läpi kulki raju puistatus ja viimeinen, mitä kuulin oli Carlislen huolestunut ääni: ”En saa jalkoja paikalleen!”


Avasin silmäni hämärässä huoneessa. Ympärilläni pyöri paljon väkeä -vampyyreja. Kohottauduin istumaan.
   Makasin sängyssä suuressa valkoisessa huoneessa. Ympärilläni pyörivillä vampyyreillä oli pitkät, valkeat takit ja he näyttivät aivan lääkäreiltä. Yksi tuli viereeni ja katsoin häntä kysyvänä. ”Olet näköjään herännyt. Minä olen tohtori Brawn”, hän esitteli itsensä ja istui sänkyni jalkopäätyyn. Olin siis sairaalassa. Mutta miksi? Aioin nousta istumaan, mutta se ei jostain syystä onnistunut. ”Jalkasi eivät ole vielä täysin parantuneet” tohtori Brawn sanoi, ”Sinun on jäätävä tänne vielä hetkeksi.” Silloin muistin, mitä oli tapahtunut: Rakas veljeni Emmett oli ystävällisesti repinyt jalkani irti ja heittänyt ne puuhun.
    Samassa mieleeni muistui eräs kysymys: ”Missä Bella on?” ”Bella? Kuka Bella? Taidat olla vielä levon tarpeessa. Täällä on vain Carlisle, joka sanoi olevansa isäsi. Hän toi sinut tänne.”
    Minua nolotti. Tietenkään Bella ei voinut olla täällä. Nämä vampyyrithän joivat ihmisverta. Minun täytyisi päästä nopeasti hänen luokseen kertomaan, että minulla ei ollut mitään hätää.
   Yritin jälleen nousta istumaan, mutta Brawn esti minua. ”Sinun on pysyttävä siinä, kunnes saan tutkittua sinut ja olet parantunut kunnolla. Ennen tutkimuksia en osaa sanoa, kauanko siihen menee.” hän kertoi samalla, kun painoi minut lempeästi nojaamaan tyynyihin.
   Kävi ilmi, että jalkani eivät suostuneet palaamaan paikalleen suosiolla. Joutuisin pysymään makuulla monta viikkoa, mutta eihän pari viikkoa ole sata vuotta eläneelle vampyyrille mikään pitkä aika, kuten tohtori Brawn ystävällisesti jaksaa muistutella. Minä olin kuitenkin eri asia: Kun on rakastunut ihmiseen tietää, että parissa viikossa ehtii tapahtua vaikka mitä!

No niin, toivottavasti tää on nyt edes vähän pidempi kuin edelliset luvut... Yritän kovasti, mutta ne ei vaan katkee mistään muualta...
Puuttuvista kirjaimista koitin olla erityisen tarkka ja oon llukenut tekstin läpi miljoonia kertoja -Tai ainakin jotain kolme... ;D



Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

Rassermus

  • ***
  • Viestejä: 548
  • Do you like it? I like it. I lööööv it!
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #50 : 05.12.2009 20:13:00 »
Vampyyri lääkäreitä o.o
Aina vaan oudommaks menee :D Jooh :D
No eipä se mitään^^ :D Hauska ainakin tätä on lukee :D
Joten se tarkoittaa, että jatkoa^^
Ei näkyny virheitä mun silmään^^

Amanecer

  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #51 : 05.12.2009 21:40:15 »
Mukavan oloinen ficci; omalaatuinen ja loppua kohden hieman oudonpuoleinenkin. Aluksi jäin heti koukkuun. Minusta oli ihana idea, että Cullenit lähtevät tapaamaan Tanyaa sun muita ja ottavat Bellan mukaan (btw, tässä vaiheessa jäin miettimään mitä Charlielle on tapahtunut). Mutta voi jestas, että Emmett – siis Emmett, suloisen ja nallekarhumaisen luonteen omistava ihana vampyyri – noin vain repäisee ”pikkuveljeltään” jalat irti. Mielikuvituksettomuudesta sinua ei ainakaan voi syyttää! Mutta Bellan reaktio jäi ehkä hieman vaisuksi. Siis juu, kyllähän Esme meni rauhoittelemaan häntä, mutta oletin, että hän olisi ainakin itkenyt ja jotain. :D

Muuten ficistä sen verran, että kirjoitusvirheet ovat häirinneet hieman lukemista, ja varsinkin tällaisissa suhteellisen lyhyissä luvuissa ne pistävät vielä pahemmin esiin.

Pidin kyllä tästä ihan, juu. Jään seurailemaan.
Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #52 : 07.12.2009 19:25:03 »
Ei juma, sulla noita ideoita riittää ;D hyvällä siis :D
Jatkoa vain. :D Aika karu shokki ehkäpä kun jalat ei meinaa palata normaleiksi. ;D
Joo, mutta toivon jatkoa :D
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #53 : 18.12.2009 17:44:13 »
A/N: Tässä olisi sitten se seuraava luku. Siinä ei paljon mitään tapahdu, mutta, jos oikein ymmärsin, asiat taisi edetä liian nopeesti noissa edellisissä luvuissa. Tää on jo aika paljo pitempikin  :)
Noiden viimesten B-D:n jälkeen ilmestyneiden lukujen kirjottaminen on ollut hirveen vaikeea, nyt kun tiedän Tanyan perheen todellisen luonnon. Ajattelin siis, että tästä eteenpäin ne voisi olla niin kuin kirjassa. Unohtakaa siis ne aiempien lukujen ulkonäkö tms. kuvaukset. Tapahtumat ei tietenkään muutu.  :)

9.Luku
Esme PoV.
Bella nyyhkytti hysteerisenä kainalossani. Hän oli shokissa. Silitin hänen hiuksiaan ja yritin saada hänet rauhoittumaan -turhaan. Aloin miettiä. Mitä Edward tekisi tässä tilanteessa? Vastaus oli naurettavan helppo. Aloin hyräillä hänen tuutulauluaan. Se toimi. Pikkuhiljaa hänen nyyhkytyksensä rauhoittui ja pulssi palasi entiselleen. Rutistin hänet tiukemmin kainalooni. ”Ei mitään hätää”, kuiskailin hänen korvaansa, ”Ei se ollut niin paha, miltä näytti.” ”Miksi jalat eivät sitten palanneet paikoilleen”, hän nyyhkäisi. ”En tiedä, mutta Carlisle ja Tanya vievät hänet sairaalaan.”
   Ovelta kuului koputus. ”Saako tulla?”, joku kysyi. Ovi avautui ja Alice ja Jasper tulivat sisään. He istuivat viereemme. ”He ovat nyt lähteneet”, Alice kertoi enemmän minulle, kuin Bellalle. ”Siellä osataan kyllä hoitaa Edward kuntoon”, Jasper sanoi ilmeisesti huomattuaan Bellan tilan, ”Ei mitään hätää.”

Bella PoV
Katsoin Jasperiin. Silmissäni oli edelleen kyyneleitä. ”Ketkä osaavat? Ja missä?” kysyin hämmentyneenä. Minne Edwardini oli viety?
   Samassa valtava syyllisyyden tunto iski sisälleni: miksi olen täällä lohdutettavana? Minunhan kuuluisi olla Edwardin vierellä, yrittää helpottaa hänen tuskaansa. Minun olisi mentävä heti hänen luokseen.
   Jasper ilmeisesti huomasi mielialani vaihtelun ja samassa hän jo olikin polvillaan edessäni. ”Bella, on täysin normaalia reagoida noin”, hän sanoi käsi poskellani. ”Edward on sairaalassa, vampyyrien sairaalassa”, hän lisäsi nähtyään epäuskoisen ilmeeni. ”Carlisle ja Tanya veivät hänet sinne. Siellä osataan kyllä hoitaa hänet kuntoon.” rauhan tunne valui sisälleni. Jasper hymyili ja halasi minua. Sitten hän nousi ylös.
   ”Carlisle soittaa heti, kun tietää jotain. Mennään muiden luo”, hän sanoi Alicelle ja he syöksyivät huoneesta.
   Jäin kuitenkin vielä Esmen kanssa huoneeseen. Jasperin rauha vaikutti edelleen ja Esme silitteli hiuksiani. Minun oli hyvä olla, vaikka järjen mukaan minun kuuluisi olla edelleen jonkinlaisessa shokissa.
   Painauduin vasten Esmen kylkeä ja hän kietoi toisenkin kätensä ympärilleni. Vasta silloin kunnolla tajusin, että hän oli äitini. Olihan hän sitä ollut jo useamman vuoden, mutta vasta nyt kunnolla tajusin sen.


AlicePoV.
   Istuin olohuoneen lattia-sohvalla. Jasper oli lähtenyt Eleazarin avuksi Emmettin luo. Ajattelin Bellaa.
   Hän näytti hirveän säikähtäneeltä. Niin olisin minäkin, jos Jasperille sattuisi jotain, mutta toisaalta tämä on hänelle paljon vaikeampaa. Hänhän on ihminen, ja ajattelee Edwardiakin kuin ihmistä. Jalat olivat yltäpäältä veressä, ihminen olisi vuotanut kuiviin.
   Huokasin ja päätin lähteä katsomaan, missä Rose ja muut tytöt olivat.

RosePoV.
   Ja jälleen kerran se saatiin nähdä: maailma pyörii Bellan ympärillä. Edwardilta lähtee JALAT ja Bellaa lohdutetaan. No, mitäs se toisaalta minulle kuuluu. Edward ei nykyään oikein pidä minusta. Mutta ihan sama. En minä häntä tarvitse. Tärkeintä on, että Emmett on minun, vain minun!!! Uskaltaisikin Bella viedä hänet minulta...
   "Täällähän sinä olet!" Alicen heleä ääni sanoi takanani. "Minä jo ihmettelinkin, minne katosit." Hän istuutui viereeni. "Missä muut ovat?" hän kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen. "Carmen tahtoi mennä Eleazarin luo ja Kate meni hänen turvakseen, Emmettistä ei kuulemma koskaan tiedä" , totesin nyrpeänä. Aina nallekarhuani epäillään!!!
   Hän nyökkäsi hiljaisena. Mikähän nyt oli vialla? Äh, kai taas Bella. Surkeaa, miten yksi pieni ihmis tyttö pystyykään pimentämään päivän niin tehokaasti.
   Vihaan häntä.

BellaPoV.
   Seuraavat tuunnit olivat elämäni pisimmät.
   Vaikka Esme olikin kanssani ja lohdutti minua, en pystynyt ajattelemaan mitään muuta, kuin Edwardia. Carlisle ei ollut vieläkään soittanut ja Tanyastakaan ei ollut kuulunut mitään.
   Tanya sai minut edelleen levottomaksi. Hänhän oli ollut rakastunut Edwardiin. Oliko hän vieläkin? Tuskin. hänhän oli sanonut  tehneensä tälle selväksi, ettei tunne ollut molemminpuolinen. Ei silti ollut mukavaa, että Tanya voi olla hänen luonaan, mutta minä en...
   Lopulta en enää kestänyt pääni vankina, ja päätin lähteä katsomaan Emmettiä. Alicehan oli maininnut, että Eleazar vei hänet metsään. Kate ja Carmen ovat siellä varmaankin myös. Ehkä Jasperkin? Häntä ei ainakaan ollut näkynyt. Alice tosin oli ollut kanssani useampaankin otteeseen.
   Puin takin päälleni ja lähdin ulos. Siellä oli hirveän kylmä ja minun piti palata vielä hakemaan hanskat ja pipo. En ollut koskaan nähnyt niin paljoa lunta yhdessä paikassa!
   Koko maa oli valkean, kylmän ja märän lumen peitossa. Nyrpistin nenääni. Pystyin sielunisilmin näkemään Emmettin riemun, kun hän länttää lumipallon naamaani. Onneksi Jasper ja Eleazarkin ovat siellä, he varmaankin suojelisivat minua.
   Lähdin kävelemään sinne päin metsää, jonne monet jäljet johtivat. Jopa minä pystyin seuraamaan niitä -vaikakaan en kaatumatta. Koko matka oli täynnä petollisia kiviä  ja kantoja, joiden elämän tehtävänä oli kampata minut -no, ainakin siinä ne saivat kokea onnistumisen tunnetta.
   Jäljet jatkuivat pidemmälle, kuin olin odottanut, ja aioin jo kääntyä takaisin -Edwardin niityllekkin kesti vampyyrilta pari minuuttia, mutta minulta monta tuntia.
   Epäröin hetken paikallani tietämättä, mitä tehdä: toisaalta halusin Emmettin luokse, mutta toisaalta en välttämättä pääsisi perille vielä tänään. Silloin kännykkäni soi.
   "Haloo", vastasin, en tunnistanut numeroa. "Bella, missä sinä  olet?" se oli Kate. "Ööö... Metsässä", vastasin.  "No sepäs kertoo paljon", hän nauroi ja kysyi sitten: "Miksi sinä siellä olet? Tahdotko, että tulen hakemaan? Sinun ei kannattaisi olla yksin metsässä, sinne eksyy helposti, ja siellä on paljon kaikenlaisia villieläimiä." "Tahdoin päästä Emmettin luo", vastasin ja ennen kuin ehdin jatkaa hän jo sanoi: "Odota siinä, tulen sinne."
   

Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

Nebella

  • ***
  • Viestejä: 44
  • Edward ♥ Bella
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #54 : 20.12.2009 10:28:23 »
Ooh tää oli kivs! jatkoo pian

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #55 : 03.03.2010 20:19:20 »
Niin, tiedän... Viime luvusta on tuhottoman kauan, anteeksi siitä. olin unohtanut sen kokonaan
Nyt päätin kuitenkin tsempata ja kirjottaa seuraavan loppuun.
Jos jotakin kiinnostaa, niin mun muita ficcejä on mm. "Söpö, kuin Emmett pinkissä paidassa" ja "Draculan matkassa" molemmat K13. laittakaa hakuun, niin löytyy  :)
 olisin laittanu tähän linkiks mutta en osannut
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

GäängiTonttu

  • midnightlover
  • ***
  • Viestejä: 14
  • So true...
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #56 : 04.03.2010 19:03:24 »
Jee jatkoa tulossa! Tää on ollu mulla seurannassa seiska luvusta lähtien, ja nyt just aattelin et jos ei lue mitään niin karsin seurattavien ficcien määrää niitä on siis 59...

Mut sit katoin tän ja jesss!!! :3 Piristit mun siivouspäivää!  :D
Don't tell us when we should stop
'Cause we can stop whenever we want

Tokio Hotel 7.3.2010 <3<3<3

Nebella

  • ***
  • Viestejä: 44
  • Edward ♥ Bella
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #57 : 04.03.2010 19:49:55 »
ihanaa kun kirjoitat jatkoa en malta odottaa :333

ElkQ

  • Vieras
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #58 : 10.03.2010 22:34:24 »
Sori en oo kommannu. nyt muistin... :D
Jalat? Siis JALAT?!  :o Voi että kaikkea se Emmet keksii... :)
Mutta että jalat...
Ja rakentavaa? Älä viitsi, kuolen nauruun...  ;)
Jatkoa!!!

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Vs: Sinne, muttei takaisin, twilight, Ed/B K 13
« Vastaus #59 : 12.03.2010 18:00:07 »
A/N: Tässä sitten 10. luku. Olkaapa hyvät!
10.Luku
Pian Kate jo seisoi edessäni -tosin ilman takkia, tai muita talvivaatteita. "Ehdit pitemmälle, kuin luulinkaan", hän sanoi, "tämä reitti kuitenkin kiertää aika paljon, parikymmentä kilometriä, olisit päässyt perille ehkä ylihuomenna     -paitsi, jos olisit jäätynyt." hän puhui kepeästi enkä -yllättävää kyllä- tälläkertaa punastunut.
    "No niin, mennään. Hyppää selkään." epäröin hetken. Vaikka hän olikin minua pidempi, niin tuntui silti oudolta, että minun pitäisi nousta hänen selkäänsä.
   Kate vaarmaankin luuli, että pelkäsin hänen antavan minulle sähköiskun -taas- sillä hänen kasvonsa tummuivat.
   "Älä pelkää", hän sanoi hiljaa ja kosketti kättäni. "En minä sinua satuta." hän ehti katsoa minuun pitkään surullisena, ennen kuin tajusin, että minun pitäisi sanoa jotain. "E-en minä pelkää", änkytin häkeltyneenä. Hän katsoi pitkään silmiini ja hymyili sitten. Ilmeisesti hän huomasi minun puhuvan totta.
   Hän kiepautti minut kevyesti selkäänsä ja lähti juoksemaan.
    En edelleenkään pitänyt siitä ja painoin kasvoni peloissani hänen niskaansa vasten. Sydämeni hakkasi epätahtiin. Hän kuuli sen ja nauroi.
   Muutaman minuutin päästä olimme perillä. Ollimme pienellä aukealla vuorten keskellä. Annoin katseeni kiertää aukeaa. Missään ei näkynyt muita.
   Kate laski minut selästään ja lähti johdattamaan minua toista reunaa kohden.
   Näin muut vasta, kun Jasper lähti kävelemään meitä vastaan. "Onko Edwardista kuulunut mitään?", hän kysyi varovasti. Selvästikin peläten satuttavansa minua.
   "Ei", mutisin hiljaa.
   "Kyllä he kohta soittavat", Kate rauhoitteli minua ja laski kätensä olkapäilleni, "he ovat varmasti jo perillä ja Edwardia hoidetaan paraikaa. Kyllä hänet kuntoon saadaan."
   "Varmasti", Eleazar puuttui puheeseen, "olen nähnyt pahempiakin tapauksia, ja kaikki on saatu parannettua, sillä Bella, ei hän ole ihminen. Hän on vampyyri. Jalkoja ei poltettu, joten ne saadaan kyllä paikoilleen."
   "Hän vain vuosi niin paljon verta...", mutisin varpailleni.
   "Se johtuu vain siitä, että hän kävi juuri metsästämässä. Pari puumaa ja sekin on korjattu", Jasper rauhoitteli ja hymyili minulle. Kohotin katseeni ja näin kauhukseni suuren, märän lumipallon lentävän suoraan päin kasvojani!
   Kavahdin vaistomaisesti taaemmas ja törmäsin vasten Katen kivikovaa kättä. Pallo olisi osunut suoraan maaliinsa, ellei nopea käsi olisi huitaissut sitä syrjään.
   "Emmett!", kajahti monesta suusta. En aluksi säikähdykseltäni saanut sanaakaan suustani ja sydämeni takoi villisti.
   Lumipalloja lensi lisää ja tälläkertaa muut antoivat samalla mitalla takaisin. Minuun ei kuitenkaan osunut yhtään, kiitos Eleazarin ja Jasperin, jotka seisoivat rinnatusten edessäni.
   Pian oli syntynyt suuri lumisota, Emmet ja "tukijoukot" vs. muut. Istuin turvassa korkealla kivellä, jonne joku oli minut heittänyt ja yritin nähdä jotain lentävän lumen keskeltä. Seuraavan kerran, kun näin Emmettin (tai en oikeastaan nähyt, niin lumen peitossa hän oli) hän muistutti enemmän lumiukkoa kuin edes "tukijoukkonsa", jotka olivat valtavan kokoisia, lumisodan jälkeen lommoisia, lumihevosia.
   Sitten tapahtui jotain kauheaa.
   Yhtäkkiä Eleazar syöksähti eteenpäin, suoraan kohti lumihevosta. Kuului korvia huumaava "Eiiii" ja sitten laskeutui kuolemanhiljaisuus.
   Kukaan ei aluksi sanonut mitään. Kaikki katsoivat kauhusta jähmettyneinä, kuinka lumihevonen hajosi. Osa osalta: ensin tippui pää, sitten häntä ja lopulta koko vartalo mureni.
   Emmett lysähti polvilleen kuolleen liittolaisensa jäännösten viereen.
   "Ei, ei, Pontus, herää, HERÄÄ. Ole kiltti, älä ole kuollut!"
    Emmettin lohduton valitus jäi soimaan korviini. Mitään niin sydäntä raastavaa en ollut koskaan aiemmin kuullut.
   Lopulta liukuin varovasti alas kiveltä maahan ja kävelin Emmettin luokse. Polvistuin hänen viereensä ja laskin käteni lohduttavasti hänen lumisille hartioilleen.
   ”Olen pahoillani, Emmett”, sanoin.
   Hän katsoi minuun ja yhtäkkiä hän kaappasi minut halaukseen ja tunsin hänen kylmät huulensa omillani.
   Maailma ympäriltäni katosi. Olin taivaassa.
   Kun hän viimein irtautui huuliltani, kaikki olivat hiirenhiljaa ja vain tuijottivat meitä. En välittänyt heistä. En välittänyt enää mistään muusta, kuin Emmettistä ja tämän kultaisista silmistään, joista loisti kiivas ja peittelemätön rakkaus.
   Painoin huuleni uudelleen hänen huulilleen ja palasin taivaaseen.
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah