alaotsikko: S, one-shot, pov Stan P., Puheenvuoro Kuolleille - haaste
Author: A.M.Charlotte
Title: Pullo tuliviskiä haudalleni
Beta: Ei ole tässäkään.
Rating: S
Genre: En tunnista mitään, joten tänne lykkäsin. One-shot.
PoV: Stan Pikitie.
Disclaimer: Hahmot ja paikka J.K.Rowlingille.
Summary: Mitä kuolleet Potter-hahmot haluaisivat kertoa meille?A/N: Toivottavasti mahd. liiallinen puhekielen käyttö ei häiritse ketään. Osallistuu Puheenvuoro Kuolleille - haasteeseen, mainittakoot vielä kerran, että kertoja on Stan Pikite.
Vastaanottaja: Kutistettu pää siellä Poimittaislinjassa.
Lähettäjä: Stan Pikitie tuonpuoleisesta.
Moro!
Mä ja Ernie ollaan nyt kuoltu, kuten hyvin tiedätkin, mutta sä yhä killut siellä ratin vieressä. Arvaa potuttaako. Varmaan yksinäistä ilman meitä, nythän joudut oleen niiden kahden urpon kans. Mä ainakin toivon, että ne uudet tyypit siel on surkeita, saisit sitten ainakin sättiä niitä munki puolesta.
Nää onkin mun viimeiset sanat, sen jälkeen en vaivaa itteeni ylämaailman asioilla, joten muutaman asian haluun täs nyt tilittää.
Ensinnäkin, oli aika inhottavaa ku te heititte mut sieltä bussista pihalle vaan sen takia, että kuorsasin nukkuessani. Ne muutkin tyypit kuorsasivat, mutta mä olin se häiritsevä tekijä? Erniehän söi aina niitä jättileipiään ja murusti mun päälle kun nukuin. Se oli inhottavaa, taidan löytää niitä muruja vieläkin hiuksistani.
Toiseksi, tää mun vanha työni ajoi mut ennenaikaiseen vanhuuteen, sillä en saanut niitä vapaita vaikka kuinka kinusin. Te kaks jästipäätä oisitte kyllä selvinneet ilman mua pari viikkoa. Vapaa-ajan puute taas johti siihen, ettei mulla nyt ole lapsia. Se ei tosin hirveesti haittaa, olisivat vaan oksennelleet mun päälle. Tosin ees yhen ihmisen oisin halunnut nimetä Faunaksi.
Kolmanneksi, mua on nyt alkanut pänniä se, etten tiedä sun nimeäs, pää. Kiva ois, jos joku viittisi kertoo sen tänne mullan alle.
Sanonpa vielä yhden asian, en jaksa viedä työaikaanne enempää. Se koskee näitä kahta nuorukaista/nuijapäätä/mopoa/uutta verta. Jos te ette tee töitänne kunnolla, niin mä nousen täältä haudasta ja vetäisen mukaan vie Ernien. Se ei ois kaunis näky. Nyt vasta kuolleena mä sain tietää, että kukaan ei voikaan loihtia manaliuksia, vaan kuolleet tyypit nousevat ihan ite haudoistaan ja kostaa. Joten olkaa varuillanne.
Aivan, vielä yksi asia; se uusi rahastajapoju joutuu lukemaan sitä mun ite kirjoittamaani esittelyä jokaiselle pulliaiselle jonka noukitte kadulta.
Siinä se olikin, hieman pitempi kirje ku kuvittelin. Mä luotan siihen, että kunnioitatte tätä paperilappua ja pistätte sen seinälle. Vilkaiskaa sitä joka kerta, kun mietitte onko tota työtä pakko jatkaa.
Kivat terkut sulle, herra Pää.
Stan Pikitie, paras rahastaja tuonpuoleisessa.
Ps. Ois
tosi kaunis ele, jos toisitte tuliviskipullon mun haudalle.