//Sansku lisäsi varoitukset.
Nimi: Rakastathan minua vielä?
Kirjoittaja: Diorina
Genre: angst/death huom. sisältää hahmon kuoleman, one-shot
Warnings: Hahmon kuolema.
Paritukset: viittauksia parituksiin
Ikäraja: k-11
A/N: No niin, ensimmäinen tarinani finissä… Tämä tekstipätkä syntyi muutama yö sitten kun en jaksanut alkaa kirjoittamaan mitään pitkää tekstiä, vaan halusin saada tämän valmiiksi mahdollisimman pian. Kaikki paikat ja hahmot ovat kuvitteellisia ja en ansaitse tällä tekstillä mitään. Kommentointi olisi hauskaa, koska olisi helpompaa kehittää oma tyyliä enemmän kun arvostelemassa olisi joku muukin kuin oma pääkoppa.
Musiikki soi…
Rytmi valtaa ihmiset…
On aika tanssia…
Kuulen melodian, lumoavan sävelen, joka valtaa minut. Satoja ihmisiä ympärilläni, yhtä vellovaa massaa. Katse hakee katsetta, lantiot pyörivät hangaten toisiaan, kädet vaeltavat pitkin vartaloa. Meillä kaikilla on yhteinen päämäärä. Unohtaa. Rakastaa ja tulla rakastetuksi.
Se on sinun tehtäväsi. Tämän paikan tehtävä. Klubi on olemassa vain kahta tarkoitusta varten: unohdusta ja nautintoa. Tämä paikka on klubi, kaikki jäsenet ovat jonkun suosittelemia ja tärkeissä asemissa. Voit täällä törmätä kaupunkisi poliisimestariin, pankinjohtajaa, edes oman kaupunkini pormestari ei ole vieras näky täällä. Osavaltion ylituomarikin viihtyy täällä joka perjantain. Silti vaikka toiminta ei välttämättä pysy laillisen puolella. Kukaan ei koskaan ilmianna toista. Koskaan ei julkisesti puhuta siitä kuka pääsee klubiin. Kaikki mitä täällä tapahtuu jää tänne. Ulkomaailmalle tätä paikkaa ei ole olemassa. kuten ei sinuakaan.
Olet tämän paikan sielu, tanssityttö, huora…Mitä nimityksiä ikinä kukaan sinusta keksiikin. Täytät ihmisten unelmat koskivat ne mitä tahansa. Astut korokkeelle, joka on rakennettu vain tätä tarkoitusta varten. Kaikki ympärilläni hiljenee, musiikki vaihtuu, ihmiset odottavat…Kauppa on alkanut.
Aloitat illan kuumentuessa, kun kaikki ovat kerinneet juoda muutaman paukun ja päästä mukaan tahtiin. Valloitat yleisösi niin kuin aina. Hiljalleen liikkeesi kuumenevat, vetävät huomion lopullisesti sinuun, on vaikeaa nähdä mitään muuta kuin sinut. Vaatteesi myötäilevät liikkeitäsi, silmät seuraavat kehoasi, valtaat jokaisella solullasi olemukseni. On vain sinä. Sehän on tarkoitus. Pyörit hiljalleen tangon ympärillä valmistaen seuralaisia tulevaan. Näen muutaman huohottavan jo nyt. Tästä illasta tulee tuottoisa, joku maksaa vielä kovan hinnan loppuyöstä kanssasi, niin kuin joka yö ennenkin. He haluavat nähdä että rakastat heitä ja sitä mitä he tekevät sinulle. Sinäkin tiedät sen ja osaat saada heidät uskomaan että näin on. Minä tiedän sen. Minäkin olin seuranasi kerran. Elämäni parhaimman yön. Olet taitava näyttelemään, takaat jokaiselle parhaimman yön ikinä, yhä uudestaan ja uudestaan…Tanssisi on saavuttanut sen pisteen milloin on vain enää hetki aikaa tehdä tarjous sinusta. Tämä on se hetki, jota minä vihaan. Jokainen ilta näen saman, kuinka sinut viedään pois luotani, viettämään yö jonkun muun kanssa, kenties pormestarin, kenties jonkun uuden nousevan tähden kanssa. En kestä sitä.
Tahdon sinun tanssivan ikuisesti…Vain minulle…Ymmärräthän miksi teen näin…Rakastathan minua?
Tanssit vielä viimeiset askeleet ja nyt ojentaudut viimeiseen taivutukseen… Kohti ikuisuutta…Laukaus…Taivut tangon ympärille, huuliltasi karkaa voihkaus, ympärilläsi alkaa paniikki… Kaikki pakenevat…
Jään seisomaan muiden juostessa ympäriltäni poispäin. Katson ojennettua kättäni. Pistooli. Nostan katseeni sinuun ja ehdin nähdä vielä hetken ennen kuin silmiesi eteen laskeutuvat nuo sumeat ikuisuuden verhot. Olet kaunis ja ikuisesti minun.
Anteeksi…
Rakastathan minua vielä?
