Title: Severukselle
Author: Rowena
Rating: K-11
Disclaimer: Minkä voi tunnistaa Rowlingille kuuluvaksi, myös kuuluu hänelle.
Varoitus: Kuolema on läsnä.
Genre: Romance & Angst
Pairing: Severus/Lily
Summary: "Severus, suutelen sinua kolmasti. Kerran, koska olen pahoillani, toisen, koska tiedän sinun olevan surusta sairas, kolmannen, koska rakastan sinua."
A/N: Tämä ficci on kirjoitettu Kuolleiden puheenvuoro - ja 12+ -haasteisiin (pakolliset sanat ovat listattuna ficin lopussa). Lisäksi tämä menee Sataseen sanalla 030. Kuolema.
Severukselle
Eräänä päivänä elämäni alkoi.
Silloin sinä suutelit minua ensimmäisen kerran ja violetit perhoset lentelivät vatsassani. Oli aamu, oli joulunaika, oli vain me kaksi. Rikkoutuneen lasisen joulupallon sirpaleet olivat unohtuneet jalkojeni juureen.
"Kirottua, sormestasi vuotaa verta", sinä sanoit suudelman jälkeen. Sinun sormesi sotkeutuivat vereeni ja minä nauroin. Sinä hämmennyit, luulit kai, että haavani oli kipeä, mutta ei minuun voinut sattua, kun sinä olit juuri suudellut minua.
"Veresi on pihlajanmarjanväristä", sanoit käteni kädessäsi ja minä nauroin taas. Suuressa salissa tuoksui hunaja, kun puhdistit haavani hellästi.
Viimeinen yhteinen hetkemme ei ole kaunis, ja minä pyydän sitä sinulta anteeksi. Mutta unissani sinä pysyit loppuun asti minun Severuksenani, ikuisesti. Meidän tarinamme vain jäi kohtalon kovakantisen kirjan väliin, painokelvottomana, julkaisukelvottomana, mutta sitäkin kauniimpana.
Minä pelasin korttini väärin, Severus, minä. Syy ei ole sinussa, vaan minun typeryydessäni, valitsin harmaan elämän, vaikka sinä olisit tarjonnut jotakin aivan muuta.
Severus, suutelen sinua kolmasti. Kerran, koska olen pahoillani, toisen, koska tiedän sinun olevan surusta sairas, kolmannen, koska rakastan sinua.
Luulin aina, että kuoleman jälkeen on vain tietämättömyyttä, mutta olin hyvin väärässä, nyt vasta olen hyvin tietoinen kaikesta - valitettavan myöhään. Severus, anna anteeksi kiivauteni, anna anteeksi se, etten koskaan antanut sinulle ansaitsemaasi mahdollisuutta.
Severus, kun sinä tulet verhon taakse, olen sinua lautturin veneellä odottamassa, mutta siihen asti sinun täytyy elää. Möröt karkotetaan nauramalla, muista se aina.
Valoa en voi sinulle antaa, mutta hiljaisen läsnäoloni kyllä. Olen uni, joka tulee varoittamatta, olen hymy, joka leikkii huulillasi liian harvoin, olen kepponen, ei kun siis kupponen kuumaa, vihreää teetä yksinäisessä illassa.
Severus, tuothan suloisesti tuoksuvia kukkia haudalleni? Valkoisia, koska valkoinen on viattomuuden väri, ja minulle sinä olet viaton.
Yksi pyyntö minulla sinulle vielä on - etsi Petunia, hänen kaapissaan on jotakin minulle kuulunutta, jonka haluaisin sinun saavan.
Severus,
vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema,
Lilysi
(A/N2: Sanalista: elämä, violetti, aamu, sirpale, kirous, sotkeutua, hämmentää, pihlaja, hunaja, viimeinen, uni, kovakantinen, kortti, harmaa, kolme, sairas, tietämätön, kiivas, vene, nauru, valo, kepponen, suloinen, viattomuus, kaappi.)