Otsikko: Muuri
Kirjoittaja: Winga
Esilukijat: NjhV2 & EvilIsSexy <33
Tyylilaji: draamangst
Hahmot: Noh, tärkeimpänä Scorpius, lisäks Albus Severus, Draco ja Astoria
Ikäraja: S // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Yhteenveto: Talon ympärille rakennettu muuri varjostaa elämää.
Vastuuvapaus:Row'n omaa kaikki.
Ajatuksiain: Pyysin #kilahtaneet -kanavalla jotain sanaa. Sain muurin. Ja totesin, että tästähän saa vielä jotain. Kiitos Trav!
365 raapaletta -haasteeseen... ja FF100:an, 4. Sisäpuoli
Muuri
Lapsuus
Talon ympärille oli rakennettu muuri. Vain ullakon ikkunasta näki sen yli, porttikin oli umpinainen.
Poika katseli muuria. Hän toivoi, että voisi viimein nähdä sen läpi, nähdä muutakin kuin ankean harmauden.
”Äiti”, poika sanoi kysyvästi, ”miksi tuo muuri on tuossa?”
Ikkunasta pois olevalla tuolilla nainen huokaisi. ”Isäsi isä rakensi sen, jottei isäsi lähtisi enää maailmalle. Silti isäsi lähti ja löysi minut, auttoi maailman pelastamisessa.”
Poika mietti hetken. ”Miksei sitä sitten koskaan ole kaadettu?”
”Olemme yrittäneet kaikkea, mutta sitä ei saa alas. Isoisäsi oli nimittäin mahtava velho.”
Poika vajosi hiljaisuuteen. Hän tuijotti muuria ja toivoi, että se vain katoaisi. Se oli turha.
Lapsuuden vaihtuessa nuoruudeksi
”Tyhmä muuri!”
Jalassa kipunoi potkun voimasta, poika tunsi tärisevänsä. Muuri ei hievahtanutkaan.
”Haluan – että – kaadut!”
Uusi potku, uusi kipu. Kyyneleet kihosivat pojan silmiin. Hän pyyhki ne pois ja rauhoitti itseään.
”Kaveritkaan eivät uskalla tulla tänne, koska 'teidän talon ympärillä on se kauhea muuri – pääseekö sieltä edes pois?'.”
”Scorpius-rakas”, pojan äiti käveli tämän luo. ”Anna sen muurin jo olla. Sinä tiedät, ettei tuo auta yhtään. Se on hyvin kestävää tekoa.”
Scorpius katsoi kimaltelevin silmin äitiään silmiin. ”Mutta pakko sen on jotenkin kaatua. Pakko. Haluan ystäviäni tänne.”
Äiti huokaisi. ”Minä tiedän. Tule tänne.”
Scorpius antoi äitinsä syleillä itseään vannoen joskus kaatavansa muurin.
Nuoruus
”Tule nyt, Sev”, Scorpius hoputti. Sev tuijotti tuimana seisovaa muuria ihmetellen. ”Älä välitä muurista.” Scorpius loi murhaavaan katseen muuriin.
Sev seurasi ystäväänsä tuijottaen muuria yhä. ”Miksette te ole kaataneet tuota muuria?” hän kysyi ihmetellen.
Scorpius huokaisi. ”Ei sitä voi kaataa. Isoisäni asetti siihen jonkin taian, jotta sitä ei voisi kaataa. Isä ja äiti ovat yrittäneet kaikkea, minä en vielä. Olen kyllä varma, että saan sen vielä nurin!”
”Ah, ymmärrän. Siinä kyllä tuntuukin hyvin vahva taika. En vain ymmärrä, miten se voi olla niin vahva, kuin miltä se tuntuu.”
Scorpius tuhahti. ”Antaa sen muurin nyt olla, en tahdo miettiä sitä aina!”
Valmistujaiset & kihlajaiset
”Tiedätkös, olisimme voineet pitää yhteiset juhlamme jossain muuallakin.”
Scorpius löi Seviä kevyesti ohimoon. ”Täällä on ainakin tarpeeksi tilaa.”
Sev hymähti. ”Totta kyllä, mutta tuo muuri ahdistaa... Oletko huomannut, kuinka monet vilkuilevat sitä odottaen sen yhtäkkiä alkavan liikkua heitä kohti?”
Scorpius kurtisti kulmiaan. Hän oli kyllä huomannut monien pakokauhuiset katseet, muttei ollut uskonut, että he, tai Sev, ajattelisivat muurista noin.
”Sinä olet tottunut siihen”, Sev totesi lukien Scorpiuksen ajatukset. ”Sen takia et voi ymmärtää meitä. Mutta kai minunkin on siihen totuttava.”
Hymyillen Sev painoi huulensa Scorpiuksen omia vasten poistaakseen omaa pakokauhuaan. Hän tiesi auttavansa muitakin, koska näin he saisivat muuta ajateltavaa.
Yhteiselämä
Scorpius odotti Seviä takaisin kotiin. Hän tiesi, että tietäisi toisen paluun vasta toisen ollessa sisällä, ja toivotti muurin helvettiin. Häntä ärsytti tietää, että Sev saattoi olla muurin vieressä, mutta hän ei voinut tätä ikinä nähdä.
”Scorpius.” Mies käänsi katseensa ja näki äitinsä. Tämän kasvoilla oli huolestunut ilme. ”Miksi taas istut ikkunan ääressä?”
”Minä odotan Seviä kotiin, kyllä sinun nyt se pitäisi tietää.”
Astorian huulet kääntyivät surumieliseen hymyyn. Hän käveli poikansa viereen.
”Isäsi voisi tulla samalla.”
Scorpius hymyili ja kääntyi äitinsä puoleen. ”Varmasti he tulevat yhdessä, työskenteleväthän he samassa paikassakin.”
Ja viihtyvät kovin hyvin yhdessä, Astoria lisäsi ajatuksissaan mutta hymyili Scorpiukselle.
*
Sev itki katkerasti. Scorpius ei tiennyt miksi, koetti vain lohduttaa miestään.
”Tuon helvetin muurin takia sain tietää vasta nyt!”
Draco oli samassa huoneessa ja tuli Sevin luo.
”Kuulepa, minä tiedän kyllä, mitä tarkoitat. Mutta isäsi ei olisi voinut selvitä sen paremmin, vaikka sinä olisit saanut tietää ajoissa.”
Scorpius tuijotti isäänsä, ja koetti käsittää, mitä miehet tarkoittivat.
Sev yritti rauhoittua. ”Ehkä niinkin, mutta minusta olisi silti ollut parempi, jos olisin voinut koettaa olla hyödyksi ja auttaa isääni, ennen kuin hän kuoli.”
Scorpius nousi ylös. Kumpikaan muista ei huomannut, kun hän hiipi huoneesta ulos. Draco halasi Seviä ja Scorpius tuijotti isäänsä katkerana.
Erot
Scorpius heräsi siihen, kun joku kolisteli hänen ja Sevin huoneessa. Hän avasi silmänsä ja näki Sevin pakkaamassa tavaroitaan.
”Mitä sinä teet?” hän kysyi hädissään.
Sev kääntyi katsomaan Scorpiusta. ”Minä lähden.”
”Miksi? Minne?”
”Koska meidän suhteemme on ohi, se ei ole pitkään aikaan ollut mitään todellista tuntoa, koska olen rakastunut toiseen. Ja ainakin ensin menemme hotelliin.”
”Kenen kanssa?”
Ja Scorpius tiesi, mitä Sev vastaisi. Hän vain tahtoi, ettei toinen sanoisi sitä, minkä hän tiesi olevan tulossa. ”Isäsi kanssa.”
Scorpius tuijotti rakastamaansa miestä lamaantuneena. ”Muurin sisällä on helpompaa”, hän totesi, ”minun ei ole tarvinnut uskoa totuutta todeksi ennen tätä päivää.”
Sev lähti.
//: Arte lisäsi ikärajan otsikkoon.
